Pieni purjehdussanasto

                                        (
                                      (    )
      OOOOOOOOOOOOOOOOO         +    (      )
        OOOOOOOOOO            / +\(   )
          OOOOOO             /  + \     \(                       
                 (      )   /   +  \     \              /|
                (mmmmmmmmm)/    +   \     )            / |\                Miita Still-525
                 (     )  /     +    \     )          /  | \               atnän  
                  (      /L-3424+           )        / H |  \              säkkk
                        / x-95  +           )       /    |   \             t kkk
                       /OG-7776 +           )      /L-451|    \            o aiu
                      /         +         )\    o        |     \             r r
             /\      /          +         ) \            |______\__          i i
            /\/\  ¤ ¤                 +            \               Rose~/
           / /\/\¤ /____________+            \       
_____-----\/-/-¤\______________+___________ __\___   ~~~~ ~~ ~~
\____/      \/    XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX/      ~~~~ ~~~
~~                                      Xantippa /
/~/ ~/   /~ /~/ /~/ /   ~/ /~/   /~/ /~/ /~/     /~/ /~/ /~  / /~///~/
/Ö// /Ö/   /Ö/Ö/ /Ö/ //Ö  // 
/Ö/ /Ö/ / Ö/ /Ö  / /Ö/ /  Ö/ /Ö/    /Ö   / /Ö/ /Ö/ /   Ö/ /Ö/   //Ö/
/Ö/    
/Ö/    /Ö/ Ö
~  
slangi          suomi  svenska  English  eesti keel  Deutsch  muu
                
                (+ alla selitystä)
______________________________________________________________________________
        

1, 2, 3         katsastusluokat EU:ssa 1998- (Suomessa 1998.)
                -1997 Suomessa oli A1 = valtameri, A2 = avomeri, 
                B1 = rannikon tuntumaan tarkoitetut veneet, 
                B2 = sisävesiveneet
1               promilleraja vesillä Suomessa 1996-
1,5             promilleraja vesillä Suomessa -1996
5, 6, 8         5,6 ja 8 ovat kaikki komeita perinteisiä puuveneitä, monasti 
                ikääkin veneille on jo kertynyt. Suunnittelu- eli 
                konstruktiotyyppisiä, joissa on keskenään yleensä pieniä eroavuuksia.
                5:n on pienin veneistä ja 8 jo kookas. Merten vinttikoirat,  
                kuutosveneet.
I genoa         etupurje
II genoa        etupurje
III genoa       etupurje
                I on suurin purje pinta-alaltaan ja III pienin. vrt. genoa 
60 nm           60 merimailia = 1 aste          60 sea miles = 1 degree
aalto           laine, aallokko, Suurin yksittäinen aallonmittauspoijun
                Utöstä 25 nm etelään mittaama aalto on ollut 14 metriä
                korkea. vrt. maininki, merkitsevä aallonkorkeus
Afrodite        rakkauden jumalatar
                Kun Kronos sivalsi viikatteella isältään Uranokselta
                poikki hänen miehenkalunsa, joka putosi mereen, meren
                kuohut kokoontuivat sen ympärile ja kuohuista muodostui 
                kaunis Afrodite, rakkauden jumalatar, roomalaisten Venus.
                (Henrikson 1997, 273) Afrodite syntyi meren vaahdosta ja
                kahlasi alastomana maihin Kytheran saarelle (em. 316) 
ahteri          takaosa, aluksen perä
                vrt. peräpeili
Ahti            meren elävä
                "Ahti eli Ahto, rinnakkaisnimeltään Hirska on 
                itämerensuomalaisten vedenhaltija, josta riippui myös 
                kalaonni" (Meri 1983, 107). "Achti wedhest caloa toi" 
                (Agricola 1551). Hiisi, Näkki, Hiiu
ahvenselkä     isopurjeen kaareva takareuna
aika            Meren aika ja aika purjehtiessa on tosiaan suhteellinen.
                "Oli jo kesä ja laivat olivat lähdössä merelle"(Platon VII
                kirje, 345 d). Antiikin kreikkalaisetkin purjehtivat vain
                kesällä.
                "Ajattomuus kuuluu purjehtimisen kuvaan". "Elämme tiukasti
                meren säätelemässä kuluvassa hetkessä".
ajautua         rekata, sortua
ajantasaus      Equation of Time, Eqn. of Time
                Ajantasaus on keskiajan ja tosiajan erotus
                Koska Maa kiertää Aurinkoa eliptisellä radalla ja 
                vielä vaihtelevalla nopeudella, poikkeaa tosiaika 
                (vrt: aurinkokello) keskiajasta, jota kellomme näyttävät
ajoankkuri      kankaasta valmistettu suppilo, jonka avulla veneen keula
                pidetään kovassa myrskyssä ajelehdittaessa vasten tuulta 
alagaija        alasvedin, spinaakkeripuomin säätököysi 
alahanka        lee, veneen suojan puoli, tuulen alapuoli 
alaliesma       alaliikki,  purjeen alareuna
alaliikki       purjeen alareuna
alavantti       saalingista alaspäin lähteä vantti 
alasin          jos pilvessä näkyy tumma alasimenmuotoinen alue, on ukkosta 
                luvassa
aliperämies    vrt. perämies
alus            ruuhi, haapio, kuitti, kuutti, ommeltu vene, vene, jahti,
                paatti, H, folkkari, hai, 5, laiva. koggi (1200-l), holkki 
                (1400-1500-luvulla Itämerellä), karakki (1500-l Välimeri),
                astia, kenojoutsen. Alunen vedessä. Kalliopiirrokset
                kertovat veneitä käytetyn Itämerellä jo 2000 eaa. 
                Veneillä liikuttiin soutaen tai meloen. Veneet olivat yli
                10  metrisia ja kantoivat useita ihmisiä. Viron vanhin
                muinaislaiva on Saarenmaalta haudasta löydetty 7,5 * 2,5 m, 
                2700 v vanha alus. Viikinkiveneen pituuden suhde leveyteen
                oli 4,06-4.2, esim. 13-25 m pitkiä ja 3,2-5,8 leveitä.
amme            leveä hidas vene
anemometri      tuulimittari, tuulen nopeutta ja suuntaa mittaava laite 
ankannokka      keulauloke
ankarolina      kelalle kierretty nauhamainen ankkuri- tai kiinnitysköysi
ankkuri         ankur (est)
ankkuriboksi    ankkurikaivo, ankkurin säilyttämiseen varattu paikka
ankkuriklyysi   ankkurikettingin ohjainhela  
ankkuriköysi   uppoava ankkurin kanssa käyttettävä köysi 
ankkuripallo    merkkikuvio, jota käytetään päivämerkkinä aluksen ollessa 
                ankkurissa 
ankkuripeli     ankkurivinssi
                mekaaninen käsi-, hydrauli- tai sähkökäyttöinen 
                ankkurin nostolaite 
ankkurirulla    ankkurikettinigin ohjausrulla 
ankkuriteline   kaiteessa oleva ankkurin kiinnitykseen tarkoitettu teline 
ankkuritukki    tukkiankkurin osa 
ankkurivalo     ympäri näköpiirin valkoista valoa näyttävä valaisin 
ankkurivaroitin ankkurissa olevan veneen liikkumisesta ilmoittava 
                hälytyslaite
ankkurivinssi   ks. ankkuripeli
anodi           sinkki- tai magnesiumelektrodi moottorissa tai veneen 
                rungossa, estää metalliosien syöpymisen, koska se syöpyy 
                ensin 
ap              automattiohjain                         autopilot
apogeum         Kuun pisin etäisyys maahan. Kuun ellipsin muotoisen
                kieroradan, jonka toisessa polttopisteessä on Maa, 
                etäisin kohta Maasta vrt. perigeum. 
artteli         venekunta (m)
aste            etäisyyden yksikkö, 1 aste = 60 M     degree
                Maapallon astejako on peräisin ainakin Ptolemaiokselta
                vuodelta n. 140 (Ehrensvärd 1995, 17). 
                Arabian peninkulma vuodelta n. 800, 4000 "mustaa kyynärää"
                á 0,4932-0,4933 m ja meridiaanin asten pituus keskimäärin
                111 km. Vasta 1800-luvulla tarkennettiin aste lopullisesti 
                110,938 km:ksi. (Meri 1983, 414)
                Astejaossa oletettiin maan pallomuoto. Aste napapiirillä on 
                pidempi kuin esimerkiksi Ranskassa, johtuen maan
                litistymisestä Newtonin esittämän teorian mukaisesti 
                navoiltaan.
                Kulmamitta. asteen osia ovat minuutti ja sekuntti;
                pallokoordinaatistossa käsitellään keskuskulmaa vastaavan 
                kaaren mittaa myös asteissa, (kaari)minuuteissa ja
                (kaari)sekunneissa; maapallon pinnalla meridiaanin
                kaariminuutin pituus = 1 nm
Atlantti Atlantic Ocean
                Jumalat jakoivat arvalla koko maailman, niin Poseidon sai
                osakseen Atlantis saaren. Hän siitti viisi kaksoisparia
                poikia ja vanhimmalle, kuninkaalle hän antoi nimen, jonka
                mukaan koko saarta ja merta nimitetään Atlantiksi, koska
                siellä ensimmäisenä kuninkaana oli Atlas. 
                (Platon: Kritias 113b-114b)
"Sen salmen edessä, jota te kutsutte Herakleen pylväiksi, oli näet saari, yhtä suuri kuin Libya ja Aasia yhteensä, ja sen ajan matkustjat saattoivat mennä siitä toisille saarille ... tällä Atlantis saarella. ... Mutta sitten myöhemmin, yhden ainoan hirvittävän päivän ja yön kuluessa, syntyi tavattoman ankaria maanjäristyksiä ja puhkesi vedenpaisumus; maa nieli yhtäkkiä koko teidän sotajoukkonne, ja samalla Atlantis saari vajosi meren syvyyteen ja katosi näkyvistä. Sen vuoksi meri on vielä nytkin tuolla kohtaa peurjehduskelvoton ja mahdoton tutkittavaksi, sillä lieju, jonka saari vajotessaan jätti jälkeensä on esteenä." (Ks. myös Platon Timaios 24e-25d.)
atsimuutti      tähtitieteessä: atsimuuttikulma ja tosiatsimuutti 
                Atsimuuttikulmalla tarkoitetaan taivaankappaleen
                vertikaaliympyrän suuntaa mitattuna horisontissa 
                pohjoisesta itään tai länteen päin 0 - 180 astetta. 
                Tosiatsimuutti taas on sama kuin navigoinnissa tosisuuntima, 
                ts sillä tarkoitetaan vastaavasti kulmaa horisontissa
                tosipohjoisen ja kohteen (vertikaaliympyrän) välillä
                myötäpäivään mitattuna 0 - 360 astetta
aurinkokello päivänkivi, päikesekell (est) 
                ehkäpä vanhin navigointiväline 
                Menetelmä perustuu ajan mittaukseen ja
                auringon varjon pituudesta saatuun auringon korkeuteen, 
                vrt latitudi.
                Auringon varjon suuntaan perustuva tosiajan mittauslaite,
                aurinkokellon osoitus poikkeaa keskiaurinkoajasta 
                ajantasauksen verran, vrt: ajantasaus. 
autopilotti     autopilot
                yleensä sähkötoiminen, annettua kompassilukemaa
                tai tuuleen nähden määrättyä suuntaa ylläpitävä
                ruori- tai pinnaohjaukseen sopiva automaattiohjauslaite 
                vrt ap ja tuuliperäsin
avotila                                                 cockpit
                istuinkaukalo, istuinlaatikko, istuma-aukko, istumalaatikko,
                sitlooda, sittbrunni 
avotuuli        sivu- tai myötätuuli



B

babystaagi      välikeulaharus
baby stay       babystaagi
                säädettävä lisäharus mastosta etukannelle, jolla voidaan 
                nopeasti säätää etuharuksen kireyttä, ja maston kalistusta
backstaagi      hekstaagi, peräharus
                maston huipusta veneen perään tuleva harus
babord          paapuuri,  veneen vasen puoli perästä katsoen
baileri         itsetyhjennyslaite
bakstaagi       perävantti
ballast         paarlasti, barlast, painolasti
baltiarallaa    ungefärnoinabout
barber-hauler   keulapurjeen tai spinaakkerin jalukseen kiinnitettävä
                apupylpyrä köysineen 
barberi         barperi, levitin?                       barberhauler?
                Köysi ja ploki, joilla voidaan säätää purjeen 
                jaluspistettä leveyssuunnassa. Käytetään etupurjeissa
                esim. genoan barberi, spinnun babrberi.
barduuna/t      Mastoa takaa ja/tai sivusta tukeva köysi, käytetään 
                etenkin kovassa tuulessa ja merenkäynissä. Köysi ja 
                talja, jolla sädetään etuharuksen kireyttä. X-95:ssä on 
                kahdet barduunat (ylä- ja alabardunnat). Veneen mastosta 
                viistosti taakse tulevat säädettävät apuharukset. 
                vrt. partuuna/t
bark, barque    parkki
                3-5 mastoinen purjealus
barlast         painolasti, ks. ballast
barometri       ilmapuntari             barometer       
Barometri oli muinoin vedellä täytetty ja nokalla varustettu kapteenin hyttiin sijoitettu pullo täytettynä värillisellä vesiliuoksella. Paineen nousulla, laskulla ja näiden nopeudella - sekä käyttäen rinnalla myös mm. kosteusmittaria - voidaan ennustaa säätä. Nopea nousu: epävakaista, tasainen nousu kaunista, nousu ilman ollesssa kuiva ja lämpötilan laskiessa, kesällä pohjoistuulta. Jos on satanut, parempaa säätä. Nousu kostealla ja kylmällä säällä, tuulta ja sadetta pohjoisesta. Nousu etelätuulella, kaunista säätä.
Paikallaan pysyvä: ilman ollessa kuiva ja lämpötilan normaali, jatkuvaa kaunista säätä.
Laskeva näyttö: nopea lasku myrskyä, länsituulella tuulikääntyy pohjoiseen ja myrskyä pohjoisesta. Näytön laskeminen pohjoistuulella sadetta ja myrskyä, kosteuden kasvaessa ja lämmön noustessa etelätuulta ja sadetta, tyynellä lämpimällä säällä sadetta ja epävakaista.
Laskeva näyttö pohjois- ja etelätuulella: sadetta. Nopea lasku länsituulella: tuulen kääntymistä pohjoiseen ja huonoa säätä. Tasainen lasku itätuulella tuulen kääntymistä etelään, mahdollisesti sadetta. (Walli 1953, 457). ks. myös sää
beaufort, b     bofori                                  force
                tuulen voimakkuuden yksikkö. Asteikon laati englantilainen 
                amiraali sir Francis Beufort (1774-1857) 1800-luvun alussa, 
                ja se perustui alun perin sota-aluksen raakapurjeiden pitoon 
                hankavastaiseen purjehdittaessa.
bermudatakila   kolmikulmaisella isopurjeella varustettu takila
bidevind        bilivind, hankavastainen tiukasti tuuleen purjehdittava 
                suunta
bimini          aurinkokatos, joka peittää sitloodan ja ruorimiehen
bisketti        korppu
black out       sähköt poissa
blatlenssi      blattis
                Aivan myötäinen. Tuuli tulee suoraan takaa.
bloki           väkipyörä            block 
                vrt. lokki, pylpyrä, strekki, ploki, pylpyrä 
blooper         ilman puomia jalustettu myötätuulipurje 
blosis          kora, kova tuuli 
Blue Water      Karibian merialueiden yhteisnimitys.
boka            poka
                Maston kaari. Purjeita latistettiin kovalla kelillä 
                kiristämällä takavanttia eli bakstaagia. Näin saatiin 
                mastoon bokaa lisää eikä vene kallistellut niin herkästi.
boogi           maston kaarevuus? 
boom            puomi, bom, boom, ráhno (cs)
buumvang        puomin alasvetäjä
botski          Vene. Yleisnimi kaikista veneistä.
bow             keula
keulapotkuri    bow thruster; stern thruster, peräpotkuri
bresti          trväsenda, poikittainen kiinnitysköysi. Köysi lähtee
                kohtisuoraan laiturille
bridgedeck      istuinkaukalon ja kajuutan käyntiaukon välinen kansi 
bromohokki      Spinaakkerin eli spinnun alakulmissa ja vastaavasti
                spinaakkerin skuuttien päissä olevat vastaavanlaiset 
                helat, jotka pujotettiin tai kytkettiin toisiinsa            
                helassa olevan uran ansiosta. Lipputankojen naruissa 
                käytetään samanlaisia heloja. Näissä ei siis ole mitään 
                jousia.
broutsi, broutsaus, broachata, broutsata (fi), proutsi (fi), broach (en)
                Vene karkaa käsistä kääntyen tuuleen. Yleensä kun tuulta 
                on ja alus kallistuu liikaa, eikä peräsin enää ota 
                riittävästi veteen, jolloin vene pääsee kääntymään jyrkästi 
                tuuleen. Spinnupurjehduksen haasteita ja yksisuoloista.

                Broutsi spinnulla on liki ainoita tilanteita jossa 
                köliveneen 

maston voi saada veteen eli veneen 90 astetta 
                kallelleen, josta vene toki yleensä nousee jälleen ylös, 
                etenkin jos se on niin suunniteltu, eikä esim. istuinkaukalo 
                ole ei itsetyhjentyvää mallia, kuten monissa perinteisissä 
                veneissä.
                - Nousta spinaakkerilla purjehdittaessa tuuleen niin, että 
                vene kaatuu kyljelleen. Veer or cause (a ship) to veer 
                so that its side is presented to the wind and wawes.

bunkrata        täyttää polttoainesäiliö
buugi           halssi- tai reittiosuus? 
Buumvang        puomin alasvetäjä
Buys-Ballotin laki. Pohjoisella pallonpuoliskolla: jos asetutaan 
                selkä kohti tuulta on matalapaine noin 70 astetta 
                vasemmalla ja korkeapaine vastakkaisella puolella.
                Eteläisellä pallonpuoliskolla: jos asetutaan selkä kohti 
                tuulta, on matalapaine noin 70 astetta oikealla ja
                korkeapaine vastakkaisella puolella. Heikon tuulen 
                vallitessa Buys-Balllotin laki ei ole luotettava. 
                Soveltuu käytettäväksi vain merellä.


C

canvas          purjekangas
clamcleat       köysilukko
cockpit         istuinkaukalo, istumalaatikko
clockwise       myötäpäivä
counterclockwise        vastapäivä, kuu ja maa pyörivät vastapäivään
Cumulus         Cumuluspilvi, kesäisen poutapäivän kumpupilvi.
cunningham      kunnari                                 cunningham
                Köysi, jolla säädetään isopurjeen pussin kokoa ja paikka.
                Cunninghamia kiristämällä pussi pienee, takaliikki avautuu 
                ja pussi siirtyy lähemmäs mastoa. Isopurjeen mastoliikin 
                kireyttä säätävä köysi (Cunningham-talja). Cunningham 
                sijaitsee isopurjeen etuosassa, vrt. latistusreivi.
dacron          purjekangasmateriaali
decca           radiopaikannuslaite, Decca-ketjuun perustuva 
                paikanmäärityslaite
deep sea        syvä meri
deklinaatio     eranto
                tähtitieteessä: taivaankappaleen korkeus ekvaattoritasosta 
                Taivaankappaleen korkeus ilmoitetaan asteissa mitattuna
                pitkin taivaanpallon meridiaania 
delaminoituminen laminoitujen kerrosten irtoaminen toisistaan
deplasementti   uppouma, veneen paino
desalinaattori  makeavesilaite, evaporaattori
deviaatio       eksymä, deviation
                Magneettisen suunnan ja kompassisuunnan välinen kulmaero
DGPS            Differential Global Positioning System, satelliitteihin
                ja maamajakkaan perustuva paikanmääritysjärjestelmä 
diakonaali vantti       spriidarista yläviistoon mastolle menevä vantti
dirkki          tirkki
                puomin kannatin/nostin, isopurjeen puomin kannatinköysi 
                tai -vaijeri 
dinghy, dingi, tender = kumivene, apuvene
doghouse        kajuutan korotettu takaosa 
dorade- venttiili ilmanvaihtoventtiili 
DSC             Diqital Selective Call
                VHF-, HF-, MF- radiolaitteeseen liitettävä lisälaite, jolla 
                vasta-aseman kutsu lähetetään näppäimistöllä datapurskeena 
dsonkki         kiinalainen kaksi tai kolmimastoinen purjealus
durkki          turkki, konehuoneen lattia, veneen lattia
dyneema         kestävä köysilaatu
                


E               etelä(fin), East(eng)
easy kick       kick-talja, kikkitalja
                puomin alasvedin ja ylhäällä pitäjä
Eddie           Golf virrasta irtoava, eriävä, poikkeava virtausalue
ekliptika       maan ja auringon keskipisteiden kautta kulkeva taso.
                Taso jossa maa kiertää aurinkoa. Kaltevuuskulma 23 astetta
                27' 8'' 21.6:tta.
                Ekliptikan ja maan ekvaattoritason välinen kulma on 23o
                26,4"
eksymä         deviaatio, deviation
                kompassin virhe, voi muuttua vuosittain, ks. deviaatio
                Magneettisen suunnan ja kompassisuunnan välinen kulma, vrt
                eranto
eksymäkäyrä  eksymätaulukko
                Kompassin eksymää eri kompassisuunnilla kuvaava käyrä tai 
                taulukko 
eksymätaulukko vrt. yllä eksymäkäyrä
ekvaattori      päiväntasaaja
elektrolyysi    eri arvoisten metallien välinen sähkökemiallinen 
                syöpyminen 
ellipsi         Ympyräviivan projektio eri kulmassa oleville
                tasopinnoille.
                Aurinko on Maan ja Maa on Kuun elliptisten kiertoratojen
                toisessa polttopisteessä niiden pisteiden ura, joiden
                etäisyyden summa kahdesta pisteestä, ellipsin
                polttopisteistä, on vakio
elämänlanka   Köysi tai vaijeri johon turvautumalla pysyttelee aluksessa 
                kovassakin kelissä. Elämänlankaan kiinnitetään
                turvavaljaat
elättäminen   spinaakkerin jatkuva säätö 
elää          purjeeen etuliesma pakkaa 
                takaliesma elää
emblemi         sataman kaijaan tehty aluksen tai miehistön signeeraus / 
                maalaus
emäpuu         kölipuu
enda            kiinnitysköysi 
engelsmanni     teräsköyteen (vaijeriin) tullut mutka, joka heikentää
                teräsköyttä tuntuvasti
EPIRB           laiva- ja venekäyttöön tarkoitettu hätälähetinpoiju 
                Emergency Position Indicating Radio Beacon. Liittyy
                GMDSS:ään.
eranto          variation, variaatio
                Magneettisen ja maantieteellisen pohjoisnavan välinen 
                kulloinenkin etäisyysero yleensä aste-erona ilmoittuna, 
                muuttuu jatkuvasti. vrt. deklinaatio
                Tosisuunnan ja magneettisen suunnan välinen kulma, vrt
                eksymä, deviation, deviaatio
etelä          South, Syd
etuharus        fokstaagi        förstag
                Keulaharus, maston huipusta tai yläosasta veneen keulaan 
                tuleva harus.
etuliesma       etuliikki, purjeen etureuna
etuliikki       purjeen etureuna
etäisyys       vrt. matka & merihorisontin etäisyys, s = 1,86 * H : k, jossa 
                H = havaitun korkeus, k = kulma, s = etäisyys mpk:ssa.


F

fallata         ruots. falla=pudota, muuttaa kulussa olevan aluksen suuntaa 
                myötäisempään tuuleen
falli           purjeen nostin, nostinköysi tai -vaijeri
                esim. fokan falli, isopurjeen falli, spinnun falli jne. 
                purjeiden nostoon käytettyjä köysiä tai vaijereita. Falla 
                (swe) = pudota.
fallikulma      purjeen kulma, johon nostin on kiinnitetty. esim. purjeen 
                etu-, falli- ja skuuttikulmat = purjeen kulmat
                etukulma on halssikulma
falliploki      nostinpylpyrä, maston huipussa tai tyvessä oleva pylpyrä, 
                jonka kautta nostin kulkee 
feena           Peräevä. Lightningin pohjassa oli pieni n. 60 cm 
                peräpeiliin asti ulottuva evä.
fellata         ks. fallata, laskea tuuleen, kääntää tuulesta poispäin 
                Tiukassa luovissa/kryssissä epätarkka kippari päästi 
                vahingossa veneen fellaamaan eli laskemaan kurssistaan ja 
                menetti näin asemaansa.
fendari         laitasuoja, fenderi, fiilari, lepuuttaja, buml (cs)
                ks. lepuuttaja
femfemma        viisvitonen
fiirata         laskea löysää, fiirata fiilaria = laskea lepuutinta
                alemmas
fliitti         laivasto, laivue, nopea, kiitää ohi   fleet
foili           uraprofiili, harusprofiili
                keulaharukseen kiinnitetty profiiIitanko
folkkari        kansanvene              Nordisk folkbåt
fokka           forestaysail (eng), kosatko (cs)
                etupurje, keulapurje, jonka takaliikki ei ulotu maston 
                peräpuolelle
fokstaagi       förstaagi, kelaharus, etuharus 
forestay        kaulaharus
forestaysail    fokka
fregatti        täystakiloitu alus
                Komimastoisen fregatin taaimmainen masto on nimeltään 
                begiinimasto, jonka alin raakapuu on begiiniraaka.
fyyrkantti      tuuli takka, lenssi?
förstaagi       keulavantti
fööri         föri, veneen keula
föörit                Juha Föhr tuo mainio 1990-luvun Yleisradion tv-sääennustaja. 
                ks. sää
föörmanni


G

gaija           spinnupuomin säädinköydet: ylä- ja alagaija. Joskus myös 
                käytetään gaija nimietystä spinnun tuulenpuolen skuutista. 
                Kuitenkin tästä on parempi käyttää nimitystä "tuulenpuolen 
                skuutti".
Galtarna        "portti (janus) Saaristomerelle", loisto Padvan selän 
                länsipuolella
gasti           miehistön jäsen, lasti 
Greenwich       päätetty nollapituuspiirin sijainti
gelcoat         geeli, lujitemuoviveneen uloin pintakerros
genaakkeri      myötä- ja sivutuulessa käytettävä asymmetrinen pallopurje
generaattori    laturi (lataus-, apu-, tuuligeneraattori)
genoa           genua, jenni, gena (cs), keulapurje, jonka takaliikki 
                ulottuu maston peräpuolelle. vrt. I, II ja III genoat. Lie 
                saanut nimensä Genovan kaupungista (Genua saks.). Jenniä 
                käytti ehkä ensimmäisenä kuutosveneessään ruotsalainen 
                Sven Salen, purjehtiessaan Genovassa v. 1928. Miehistöön 
                kuului myös laulaja Evert Taube.
glunga          klunga       
                Parvi. Esim. Purjehduskilpailuissa yhdessä olevien
                veneiden joukko.
GMDSS           Global Marine Distress and Safety System
                Erilaisiin radiolaitteisiin ja niiden lisälaitteisiin 
                (mm.  DSC) perustuva maailmanlajuuinen merenkulun 
                turvallisuusjärjestelmä.
GMT             Greenwich Mean Time
gnomon (kreik.) paikanmäärityslaite, jolla voi
                määrittää sijaintinsa  pohjois-eteläsuunnassssa ts.
                maantieteellisen leveyden ts. etäisyyden päiväntasaajasta.
                Keppi joka heittää maahan auringon varjon. Pylvään suhde
                omaan varjoonsa on auringonkulman tangentti.
                Aurinkokellon osoitin ja sen heittämä varjo.
                Aurinkokello. Aurinkokello, teline, jonka avulla voidaan 
                auringon varjosta tai kuvasta määrätä meridiaani,
                aurinkoaika, napakorkeus ja ekliptikan kaltevuus. Mat.
                kahden sellaisen yhdenmukaisen suorakaiteen ero, joilla on
                yksi kulma yhteinen. 
                Aurinkokello, lähinnä aurinkokellon osoitin, jonka avulla
                voidaan auringon varjosta tai kuvasta määrätä paikallinen 
                aurinkoaika, napakorkeus, ekliptikan kaltevuus ja, jos
                tunnetaan tarkkaan esimerkiksi GMT ja ajantasaus, voidaan
                määrittää paikan meridiaani.
GPS (GlobalPositioning System); satelliitteihin perustuva 
                paikanmäärityslaite


H

h               H-vene                  H-båt
                Hans Groopin suunittelema n. 29 jalkainen kölivene, joka 
                on kovin suosittu Suomessa
haaksirikko     aluksen tuhoutuminen, skeppsbrott (swe),
                kruschenie (rus), shipwreck (eng), naufrage (ger), vrt.
                haveri
haapio          Haavasta valmistettu suomalais-ugrilaisten kalastajaheimojen
                venetyyppi. Haapa on pehmeää ja helppo kovertaa veneeksi. 
                (Meri 1983, 17)
haarukkapurje   trysail, fore and aft sail
                vrt. kahveli
Hai             Hai-vene
haileri         komentokaiutin
halkaisija      etupurje
halssi          puoli                   hals            tack
                Puoli, josta tuuli tuulee purjeeseen (oikea, vasen)
                Suhteessa tuuleen, vasen tai oikea halssi, paapuurin tai 
                styyrpuurin halssi, styrbords eller babords halsar; 
                starboard or port. Perästä eteenpäin katsoen jos tuuli 
                tulee aluksen vasemmalta puolelta ollaan paapuurin 
                halssilla. Kuitenkin virsarilla ajettaessa asian ratkaisee 
                isopurjeen halssi.
halssikulma     purjeen keulanpuoleinen alakulma
hamina          satama  hamn (swe) havn (dan) port (eng) sadam (est)
hammerhead      sivukiinnitys laiturin päähän
hankain
hankavastainen  strekki, bidevind
harus           staagi, tuki, stêh (cs)
                Etu- ja takaharukset, köysiä tai vaijereita jotka tukevat 
                mastoa edestä ja takaa. Mastoa veneen pituussuunnassa tukeva 
                vaijeri. Sivuttaistuesta käytetään nimitystä 
                vantti, ja etu- ja takaharuksista niemeä staagi.
haruspurje      harukseen kiinnitetty purje
haveri          vaurio, merivahinko, break-down (eng), average (eng),
                haveri (swe), Versagen (ger), Havarie, Panne
havn (dk)       satama
heel (eng)      kallistus
heittobloki     taittobloki, pylpyrä, jossa on avattava mekanismi sekä köyden 
                kiinnittämistä että pylpyrän kiinnittämistä varten.
heittoliina     ohut köysi, jonka päässä on kelluva paino, jolla heitetään
                köysi toiseen alukseen tai veteen pudonneelle. 
                Kelluvuus on oleellista lähinnä jälkimmäisessä käytössä
hekki           Takaharuksen kiristäjä,       jolla käytännössä taivutetaan
                mastoa taaksepäin esim. päästön tai twistin 
                aikaansaamiseksi. Takaharuksen kiristystalja. 
hekstaagi       backstaagi, peräharus 
hela
helm            peräsin(varsi), ruori(varsi), roder(pinne) (swe), Ruder(pinne)
                (ger)
helminen        automaattiohjain                        autopilot
hengata         erityisesti kevytveneissä käytetty termi roikkumisesta. 
                Kovassa kelissä saatiin vene pidetyksi pystyssä hengaamalla.
hengausremmi    litteä tai pehmustettu köysi, jonka alle jalat roikuttaessa 
                pannaan
hevoslatitudit  hepolatitudit, horse latitudes, hästlatituderna,
                stiltjebälte, tyven vyöhyke
HF-radio        High Frequency, avaruusaaltoja hyödyntävä radio 
                valtamerikäyttöön
hiivari         kovahko tuuli
hiivata         vetää, nostaa
hiivata slakki  kiristää köysi
hiivauslaulut   joilla annetaan rytmiä raskaaseen työhön, ankkurin nostoon
                tai jalusten kiristämiseen
horisontti      horizon
                kauin, kaukaisin nähtävä piste, riippuu maapallon
                kaarevuudesta, katsojan korkeudesta ja ilman kirkkaudesta
                tai näkyvyydestä sekä valosta. Taivaan ja maan
                yhtymäkohta.
                Horisontin (h) etäisyys meripenikulmina 
                h = 2,075 x (neliöjuuri a + neliöjuuri b).
                a = katsojan etäisyys merenpinnasta metreinä.
                Tosihorisontti on zenitin ja nadiirin yhdistävää linjaa
                vastaan kohtisuorassa oleva maapallon keskipisteen kautta 
                kulkeva taso.
                Näennäinen horisontti on havaitsijan silmien korkeudelle
                siirretty tosihorisontin suuntainen taso.
                Merihorisontti on havaitsijan silmien korkeudelta näkyvä
                taivaan ja maapallon pinnan yhtymäkohdan kautta vedettyjen 
                linjojen muodostama kartiopinta. 
                Näennäisen horisontin ja merihorisontin välinen kulmaero
                riippuu havaitsijan silmänkorkeudesta; tähtitieteellisessä
                paikanmäärityksessä tämä kulma tunnetaan nimellä DIP 
huippuhela      maston hela, johon keula- ja peräharus sekä nostinten
                pylpyrät on kiinnitetty 
huippulevy      klamppi, purjeen nostinvahvike
hull            runko, aluksen
hunsvotti       hundsvott (se), pylpyrä
hydor           kreik. vesi
Hydra           monipäinen vesikäärme
hyrsky          meri hyrskähti
hypotermia      kehon alilämpöisyys
häränmuna     pilssi- tai jonkun muun pumpun kelluva antura jonka nousu 
                käynnistää ko. pumpun



I               itä East (en), itämainen, orientaalinen, oriental (fr) < 
                orientalis (la) = orienttia koskeva; oriens (la) 
                nouseva [aurinko], itä, itämaat; orientoitua = etsiä itää, 
                jotta siten saisi muut ilmansuunnat selville

ida (est)       itä    Ost     East
ilma            "Ilmarisen nimi tulee sanasta, joka on johdettavissa 
                suomalais-ugrilaiseen kantakieleen ja se on merkinnyt alun 
                alkaen ilman haltijaa, tuulen ja taivaankannen 
                jumaluutta..." (Meri 1983, 109)
ilmanpaine      suurin 1065,7 hPa Hki 22.1.1907, 
                pienin 940,0 hPa Rauma, Kuuskajaskari 1982
iltarusko       iltaruskosta voi ennustaa huomisen säätä
IMO             international maritime organisation, is the United 
                Nations specialised agency responsible for improving 
                maritime safety and preventing pollution from ships. 
inkkarit        teltailit, virtauslangat purjeen takaliesmassa
iso             isopurje, stuura mainsail
isoympyrä
itseskuuttaava fokka   fokka, joka kiskojärjestelmän ansiosta vaihtaa 
                puolta itsestään
itineraari      itineris (la) = tie, matka, purjehdusopas, 
                vrt. merikortti & navigoida
itämerenlaivuri


J
jaala 
jahti           purjealus, jakt, yacht, jaht (et), plahetnice (cs)
                Tavallisesti kilpa- ja huvipurjehdusalus; myös 
                yksimastoinen purjealus, jolla on apumoottori. Purjealus, 
                jossa masto, kahvelipurje, huippupurje ja kolme 
                keulapurjetta.
                - Jahti Eugenia (1879-1951) Kemiöstä oli Suomen viimeinen
                purjehtiva jahti. Jonkun on oltava merimies, Oscar 
                Gustafsson oli vastannut, kun joku ehdotti koneen 
                asentamista (Demari 13.5.1998, s. 25).
jahtklubi (est) purjehdus/pursiseura    
jalka           pituus- ja syvyysmitta 1 jalka = 29,7 cm        feet
jalus           skuutti, säätököysi                 sheet
jaluskisko      skuuttikisko; purjeveneen kanteen kiinnitetty metallikisko,
                jonka juoksijan välityksellä etupurjeen skuuttipistettä 
                säädetään
jaluskulma      skuuttikulma, purjeen peränpuoleinen kulma 
jaluslukko      skuuttilukko, hela johon skuutti lukitaan 
jaluspiste
jalustaa        skuutata, säätää purjetta skuuttiköydestä 
jedimiekka      tehokas, mastoon sijoitettu valonheitin
jib             jibi, etupurje                          jib
                Ulompi keulapurje. Small triangular sail (in the front of 
                the mainsail).
jib-boom        spar to which the lower part of a jib is tightened.
jiippi          myötäkäännös
                Puomi heilahtaa veneen yli laidalta toiselle, jolloin saa 
                varoa päätänsä.
jiki            pieni jolla/vene
jockey-puomi    spinaakkeeripuomin tukipuomi 
jooli           kaksimastoinen purjevene, jossa mesaanimasto on peräsimen 
                peräpuolella
journal         surnaali, laivan-surnali, lokikirja
joustin demppari, kiinnitysköyteen kiinnitettävä veneen nykimistä
                vaimentava kuminen tai metallinen joustin 
joutsenkaula    läpivientiputkessa tai -letkussa ennen läpivientiä oleva
                mutka ylöspäin. Joutsenkaula estää veden vuotamasta veneen 
                sisään. Moottorin pakoputkiston osa.
jungmanni       jungman. Siksi sanotaan nuori ja harjaantumaton merimies.
junk            flat bottomed Chinise sailing-vessel
juokseva riki   running rigging, vrt. standing rigging
                vaijereista ja köysistä koostuvat nostimet tms. purjeitten 
                ja puomien käsittelyyn liittyvät köydet


K
kaapeli         "Niin kutsutaan yhdellä nimellä kaikki touvit eli 
                paksut köydet, jotka ovat kaapelin laatuun lyödyt; kuin
                myös ne kaapelin laatuun lyödyt köydet, jotka värpätessä
                kuljetetaan." (Stjerncreutz 1863, 148)          
                touvi, köysi / kabel < nr mmr kabrl Žtouvi, köysiŽ < kas
                ns (nykysaksa) Kabel (> vi kaabel) = engl cable < ransk
                cable, murt chable ánkkuriköysiŽ< arab habl ŽpurjeŽ;
                lisäksi vaikutusta klal (keskilatina) sanasta capulum
                Žveneen kiinnitysnuoraŽ. (Suomen sanojen alkuperä...)
kaapelikatti    kapelkatti
Kaapelin laatu  "Niin kutsutaan jokainen touvi, joka on kaksi kertaa 
                lyöty. Ensiksi otetaan kolme tuktia ja ne lyödään eli
                punotaan yhteen, ja kolme semmoista köyttä, jotka
                kutsutaan kardelleiksi, lyödään taas yhteen, ja sillä 
                lailla valmistetaan kaapeli, eli kaapelin lailla lyöty
                touvi." (Stjerncreutz 1863, 148)
kaapelinmitta   cable length
                185,2 m, meripeninkulman kymmenesosa
                Cable length n (1555): a maritime unit of length variously
                reckoned as 100 fathoms, 120 fathoms, or 608 feet
                (Encyc..)
                Se on 120 syllan pituus.
                Kaapelinmitta -nimitys johtunee yleisesti käytetyn
                merikaapelin kelamitasta, joka on ainakin joskus ollut 
                n. 180 m.
kaari           laivan, veneen kaari, maapallon kaarevuus
kaariminuutti   1/60 astetta, kaari-sanalla korostetaan,
                ettei ole kysymys (aika)minuutista
                meripeninkulma
kahveli         haarukka                gaffel          
                Mastosta yläviistoon lähtevä puutanko, joka rajoittaa 
                kahvelipurjeen yläreunaa.
kahvelikuunari
kahvelipurje    trysail, fore and aft sail
kai             kaiköysi
kaija           laituri, kaj, kaji
                Niin kutsutaan haminan rannalle kivestä tai puusta tehty
                pitkä silta, jonka syrjään alukset uivat lastausta ja 
                lossausta varten.
kaijata                                 kaja
                muuttaa raakapuu vaakasuorasta asenostaan pystyyn
kaiku           kaikuluotain
                laite jolla saa tietoa veden syvyydestä 
kajuutta        tila, asuintila
kajuuttavahti
kaljaasi        (kreik.), pienehkö kaksimastoinen purjealus,
                jonka kummassakin mastossa on tav. haarukkapurje.
kallistus                       heel
                aluksen kallistus
                Maston pitkittäisuuntainen kallistaminen. Mastoa on ainakin
                1900-luvulla jahdeissa kallistettu eteen, mutta pääasiassa
                taaksepäin tavoitteena veneen nopeuttaminen. Muodit ja se
                oikea tieto sopivasta kallistuksen määrästä ja suunnasta
                ovat vaihdelleet.
kallistusmittari veneen kallistumaa osoittava mittari
kalliokiila     veneen kiinnitystä varten kallion halkeamaan lyötävä kiila
kalliopiirrokset        ks. alus
kapelli         puomipeite, isopurjeen suojus
kapiisi         cabin
kapteeni        kapu, vrt. kippari & päällikkö
kapyysi         laivakeittiö
karbiidihaka    palohaka
kardaaniripustus tasapainotettu kiinnitysjärjestelmä, joka pysyy
                aina vaakasuorassa (kompassi, liesi) 
kardinaaliviitoitus     Helmikuussa 1896 otetiin Suomen merialueilla ja 
                Laatokalla käyttöön nk. kardinaalinen viitoitusjärjestelmä, 
                joka oli samanlainen kaikilla Venäjän keisarikunnan 
                merialuilla. Siinä korilla varustettu viitta osoitti missä 
                ilmansuunnasa on kulkueste, matalikko tai kari. Esimerkiksi 
                eteläviitta oli sivuutettava etelän puolelta jne. Vuosina 
                1981-1982 Suomi siirtyi kansainväliseen viitoitusjärjestelmään, 
                jolloin jouduttiin uusimaan yli 11 000 viittaa.
kari             
karilla          kivillä, on the rocks, straight the rocks, aground
                Alus on karilla silloin, kun se on jäänyt pohjastaan
                kiinni. Pohjakosketus on eri asia.
kartio          merkkikuvio, jota käytetään purjealuksen kulkiessa 
                koneella purjeet nostettuna
kartta          vrt. merikortti, itineraari
                Karttoja on piirretty siten, että aurinko, etelä on 
                ylhäällä, mikähän sai aikaan ajatusmuutoksen, jossa 
                kartan yläosassa nähdään pohjoinen. 
kasteet         (esim. Hoburgin kaste), jonkun  kuuluisan / historiallisen / 
                muuten vaan merkittävän paikan tai leveys/pituusasteen 
                ohituksenaikana tapahtuva toimitus ensikertaa ko. alueen 
                ohittaville.
katamaran       katamaraani, kaksirunkovene 
kauppalaivasto
Kauriin kääntöpiiri vrt Kravun kääntöpiiri
keel            köli, emäpuu, talka, köl (swe), kiel (ger)
keinu           veneen ollessa kallellaan halssilla otetaan jokin falli ja 
                valjaat ja hypätään perästä keulaan tia toisinpäin, fallin 
                varassa
keksi           tukinuittoon tarkoitettu venehaan tapainen, mutta
                teräväpiikkinen tukinuittoväline
kello           laivakello, jolla lyödään laseja puolen tunnin välein joka
                vahdin aikana
keppi           tikku, reimari tai viitta, erotuksena poijusta,
                jääpoijusta ja valojääpoijusta. Esim. pohjoiskeppi.
kepsi           gps
                satelliittipaikannuslaite, global position system
ketka           varsinkin venettä tai laivaa takaa katsottaessa näkyy pituus 
                suunnassa rungon pitkittäiskaarevuus, ketka
ketsi           kaksimastoinen purjevene, jossa mesaanimasto on 
                peräsinakselin keulan puolella
keulaharus      forestay (eng)
keulapiikki     etummaisen laipion keulan puoleinen tila 
keulapollari    keulaköysien kiinnityspollari 
kevlar          purjekangas-, köysimateriaali, käytetään myös 
                veneen rungossa         
Kihnu Jönne    kuulu kihnulainen merikapteeni, jonka laiva Rock City 
                haaksirikkoutui 1909 Tanskan rannikolle.
kiinalainen broach Perä nousee ylös, nokka painuu veteen, vene tekee 
                tavallaan jiipin. Kallistua spinnun suuntaan, tai jopa 
                kaatua spinaakkerilla purjehdittaessa spinaakkeripuomin 
                puoleiselle kyljelle.
kiinalainen jiippi isopurje on myötäkäännöksessä täyttynyt yläosastaan 
                toiselta ja alaosastaan toiselta puolelta 
kiinteä riki   standing rigging
                masto, saalingit, puomi sekä mastoa tukevat harukset ja
                vantit 
kiki            puomin alasvedin
                Puomin alasvedin keksittiin vasta tällä vuosisadalla, 
                taisi olla 70 lukua, ja siitä asti se on levinnyt useimpiin 
                purjealuksiin, koska sen tuoma vauhdinlisä avotuulilla on 
                ilmeinen.
kikka           kikkatalja, puomin alasvedin (easy kick, rod kick) 
kikkatalja      puomin alasvetimeen liittyvä välitys
                puomin alasvedin, alasvetimeen liittyvä talja
kioski          Ainakin Elvströmin H-veneen etupunkan istumapaikka, kun 
                ruokapöytä on avattuna.
kipata          kaatua
kippari         skeppare, skepher ks. päällikkö & kapteeni, laivuri,
                schkiper (rus), skipper (eng), schiffer (ger)
                Ranta-vesillä kulkevan vähemmän aluksen kuljettaja eli
                päällikkö, jota nimeä  sen vuoksi ei saa sekoittaa 
                ulkomaille kulkevan suuremman aluksen kapteenin nimellä.
                (Stjerncreutz 1863) 
kippo           pieni alus
kirkkaus
kiulu
klamppi         purjeen huippuvahvike 
klyyssi, klyssi köysiohjain, sierain, klyyvari,        klyvare, fliimar. 
                Se on staagi seili, jota kuljetetaan keula-tanko-topin ja
                fliimar puomin nokan välistä.         
knaappi         knaapi, kiinnike                knape?          Knappe?
                Kaksisakarainen köydenkiinnityspaikka tai -esine. Pollari, 
                köysien kiinnityshela. (Keskiajalla ritarin asemies; uuden
                ajan alussa Ruotsissa alhaisempi vapaamies).
kofferdami      veneen tai aluksen runkoon rakennettu/laminoitu suljettu 
                ilmatasku
koggi           syväuppoamainen raskas kauppalaiva, tuli Itämerelle
                käyttöön 1200-luvulla.
kohteliaisuuslippu vrt. lippu   
koija           punkka, pritsi, aluksen nukkumapaikka 
koiravahti      klo 04-08
kokka           keula                   bow
kompassi        Sinan, etelän osoitin, simpanssi, compassere (lat) = 
                mitata, aurinkokello
                vrt. aurinkokello, pohjankivi (est)
                Maan magneettikenttään ja kappaleiden
                magneettisuuteen perustuva navigoinnin ja suuntautumisen
                väline. Compasses may operate on magnetic or gyroscopic
                principles or by determining the direction of the Sun or a 
                star. 1100-luvulla Kiinassa ja Euroopassa viimeistään
                kekattu.  vrt. piiru 
Sinan (etelän osoitin), primitiivinen kompassi, keksittiin Kiinassa Taistelevien valtioiden kaudella (475-221 eaa), jolloin päästiin selville magneetin vetovoimasta. Sinan oli erilainen kuin nykyisin käytössä oleva kompassi. Kokonaisesta luonnon magneettimalmikappaleesta lusikaksi muotoillun kompassin varsi oli etelänapa, kun taas sen painopiste oli tarkalleen lusikan pyöreän, sileän pohjan keskiosassa. Lusikka asetettiin tasaisen tarjottimen keskelle ja pantin pyörimään. Kun lusikan pyöriminen loppui, sen varsi osoitti etelään ja kärki pohjoiseen.
Keinotekoinen magnetisointi keksittiin viimeistään 11. Vuosisadalla. "Etelään osoittava kala" oli ohuesta rautalevystä kalan muotoon leikattu kappale, joka oli magnetoitu geomagneettisessa kentässä ja pantu veteen, jossa se kellui pohjois-eteläsuunnassa. Koska sen magneettinen kenttä oli heikko, sillä ei ollut käytännön arvoa. Eräänä toisena menetelmänä oli teräsneulan magnetoiminen hakkaamalla sitä luonnonmagneettia vasten. Vedessä kelluessaan tai ripustettuna se osoitti etelään. Tämä oli vanhin kompassi. Myöhemmin se kiinnitettiin kulhoon, johon oli merkitty ilmansuunnat. Pian sen jälkeen kiinalaiset pääsivät perille magneettisesta erannosta ja sen muuttumisesta eri paikoissa. Pohjoisen Song-ajan (960-1127) tiedemies Shen Kuo kirjasi Unelmapuron puutarhassa kirjoitettuihin muistiinpanoihin magneettisen erannon sekä neljä kompassilajia. Kiina käytti kompassia ensimmäisenä maana myös merenkulussa. Ennen kompassin keksimistä merimiehet olivat määrittäneet suuntia päivällä auringon ja yöllä tähtien sijainnin mukaan, mutta pilvisellä säällä tai sateessa tämä oli mahdotonta.
Aikakirjojen mukaan Kiinassa alettiin käyttää kompassia merenkulkuun viimeistään Pohjoisen Song-dynastian aikana. Eräs Song-ajan oppinut, nimeltään Zhu Yu, kirjoitti, että tuohon aikaan merimiehet määrittivät suunnat yöllä tähtien, päivällä auringon sijainnin ja pilvisinä päivinä kompassin mukaan. Samaan aikaan alkoi kaupankäynti Etelä-Kiinan ja Intian valtameren kautta arabimaiden kanssa. Arabialaisista kauppiaista useimmat matkustivat Kiinaan kiinalaisilla aluksilla, missä he näkivät kompassin käytön ja pian arabimaatkin oppivat valmistamaan sen. Samoin kompassi tuli myöhemmin tutuksi eurooppalaisille arabien kautta. 13. vuosisadan vaihteessa arabit ja jotkut eurooppalaiset maat käyttivät kompassia merenkulussa. (Kiina : perustietoja 1. Helsinki: Kiinan kansantasavallan suurlähetystö. 199?, s. 40)
                Magneettikompasseja alkoi esiintyä
                Välimerellä 1100-luvulla ja ne tulivat yleiseen käyttöön 
                1200-luvulla (Ehrensvärd 1995, 71).
                Audio-kompassi, käytetään suunnan ylläpitämiseen,
                kompassille annetaan ajettavan kompassisuunnan lukema ja
                se ilmaisee kurssista poikkeamisen äänimerkillä
                Puhuva kompassi, käytetään suuntimiseen
kompassisuunta  TS-er-eks=KS esim. 135 astetta -5 astetta= 130 astetta.
konstaapeli     laivan talousaliupseeri, kaluston ja muonavaraston
                hoitaja, jolle saatettiin uskoa myös aliperämihen
                velvollisuuksia. (Kaukiainen 1998, 44) ruokavaraston 
                hoitaja
konsti          1. perämies?
koordinaatisto  Suomessa on käytössä KKJ 
kartastokoordinaattijärjestelmä, jonka perustana on Finland Hayfordin ellipsoidi, tunnetaan myös nimellä 'International Ellipsoid'. Kansallinen koordinaattijärjestelmä, jonka etu on, että Suomi saadaan taivuteltua tasopintaiselle kartalle mahdollisimman vääristymättömänä. Toinen yleinen koordinaatisto on WGS=world geodetic system. Virossa on käytössä wgs 84:n. Venäjällä wgs 72:n korjauksin (liekö lähellä kkj:ta?). Asiasta tarkemmin kts. Tuomas Raivio Latitudi-longitudi -koordinaatistot ja GPS
kora            ks.blosis 
kori            reimarin kori
korppu          bisketti
kortti          ks. merikortti
koussi          hela, joka estää köysilenkin kulumista 
Kravun kääntöpiiri Pohjoisen pallonpuoliskon kesällä auringon deklinaatio
                kasvaa Kravun kääntöpiirille asti, joka sijaitsee 
                latitudilla: 23o 26,4' P. Vrt eteläisellä puoliskolla on
                vastaavasti Kauriin kääntöpiiri 23o 26,4' E 
kr              kr-merkintä perustunee sanoihin kr = rannikkosäännöt
                (ruotsin kielellä) ja or sanoihin avomerisäännöt 
                (= 'offshore' säännöt), mitkä tarkoittavat veneen
                aikoinaan olleita käyttöluokkia eli minkä sääntöjen mukaan
                ne on tehty ja varustettu; nykyisin näkee vielä purjeita,
                joissa on nuo kaksi kirjainta, OR tai KR; vrt: katsastusluokat 
kronometri      tarkkuuskello. laivoja varten tehty tarkkuuskello 
                Ensimmäisen kronometrin sai aikaiseksi 
                englantilainen kelloseppä John Harrison v. 1775.??
                Ensimmäisenä esitti kronometri-nimen Jeremy Thacker vuonna
                1714. Ensimmäisen kronometrin prototyypin esitteli John 
                Harrison vuonna 1730.??
                vrt. aika, kello, lasi, tiimalasi ja vesikello
kryssata        kryssiä, luovia, purjehtia tiukasti vastaiseen 
                halssia vaihtaen 
kryssi          luovi, purjehtia vastatuuleen, purjehtia sivuvastaiseen 
kuitti          pieni vene, ruuhi, (tammi)tukki (Lisävihko, 1886)
kukonjalka      peräharuksen säätöjärjestelmä 
kuivakylki      vapaalaita, veneen rungon vedenpäällinen osa 
kulleninukko kävi tervehtimässä ensikertalaisia, kun oli päästy läpi
                Juutinraumasta
kummeli         kumpeli Säyvössä (m)
                kiinteä maalla oleva merimerkki, mainitaan keskiaikaisissa
                lähteissä, joten niitä lienee rakennettu jo 
                esihistoriallisella ajalla. Perinteisesti
                esim. kivikummeli ts. kasa kiviä luodonnokassa, 
                erottumisen helpottumiseksi voitu myös 
                maalata valkoiseksi. Nykyisin 1990 luvulta alkaen 
                myös tylsiä A, B, C jne aakkosin merkattuja isoja 
                rumia peltitauluja. Myös tankokummeleita, joissa voi
                olla myös tutkaheijastin ja valo.
kunnari         ks. cunningham
kuolleet kulmat kisassa suunnat joilla nopeus kohti maalia(kääntöpoijua) 
                on hitaampi kuin nopeus suunnalla jolla ei mennä kohti 
                maalia(kääntöpoijua) 
kurssi          ohjattava suunta, kulkusuunta           
course
                Taannoin loksodromi, vinoviiva, kurssiviiva 
                jota pitkin saattoi purjehtia tai seurata tiettyä 
                tuulensuuntaa. Loksodromi, jolloin aluksen suuntana
                pidettiin samaa magneettista suuntaa/tosisuuntaa, 
                vrt isoympyräpurjehdus.
kutteri         cutter
                yksimastoinen purjevene, jossa on kaksi peräkkäistä 
                keulaharusta ja - purjetta 
kuunari         kaksi- tai kolmimastoinen purjealus, jossa keulamasto on 
                isomastoa lyhyempi
kuutti          yhdestä puusta (haavasta, petäjästä tai kuusesta)
                koverrettu ruuhi, jonka molemmille sivuille kiinnitetään
                varalaita. Kuutilla liikuttiin melomalla tai sitä 
                käytettiin tav. kalastuksessa.
kuutto          skuutto, skuto, skuttu, pienehkö purjalus
                Kuuttopuosmanni s. pienehkön purjealuksen kuljettaja.
kvadrantti      ruorikoneiston osa
kääntää, käännös, vrt. venda, jiippi, lehmänkäännös, ämmänkäännös, 
                härkäventa, proutsi, kiinalainen proutsi, vahinkojippi, 
                kiinalainen jiippi
                Vahinkojiippi, tahaton myötäkäännös 
lehmänkäänös lehmänventa, härkäventa, akankäännös.
Purjealuksen kääntäminen toiselle halssille myötätuulen kautta. Olisi kiinnostava tietää mikä on etymologia tässä lehmän ja härän suhteen?
Ämmänkäännös, akankäännös
Jiippi vendan kautta. Eli kun lenssillä halutaan jiipata, ja ei tehdäkään suoraan jiippiä (vaihdeta halssia), vaan nostetaankin ylös tuuleen ja tehdään venda, josta taas lasketaan lenssiin, mutta nyt ollaan toisella halssilla, mikä oli tavoitekin. Ämmänkäännös usein tehdään turvallisuus- tai mukavuussyistä, jos varsinaisen jiipin tekeminen on hankalaa, vaikeaa tai vaarallista (säähän, alukseen tai miehistöön liittyvien) olosuhteiden takia.
Monilla perinteisillä veneillä ja laivoilla ei voinut tehdä kuin näitä "ämmänkäännöksiä".
broutsi (fi), broutsata (fi), broachata (fi), proutsi(fi), broach (en)
Vene karkaa käsistä kääntyen tuuleen. Yleensä kun tuulta on ja alus kallistuu liikaa, eikä peräsin enää ota riittävästi veteen, jolloin vene pääsee kääntymään jyrkästi tuuleen. Spinnupurjehduksen haasteita ja yksi suolista.
Broutsi spinnulla on liki ainoita tilanteita jossa köliveneen maston voi saada veteen eli veneen 90 astetta kallelleen, josta vene toki yleensä nousee jälleen ylös, etenkin jos se on niin suunniteltu, eikä esim. istuinkaukalo ole ei itsetyhjentyvää mallia, kuten monissa perinteisissä veneissä.
kiinalainen broach
Perä nousee ylös, nokka painuu veteen, vene tekee tavallaan jiipin. Kallistua spinnun suuntaan, tai jopa kaatua spinaakkerilla purjehdittaessa spinaakkeripuomin puoleiselle kyljelle.
Venda, vastakäännös, To stay, to Tack (eng), stagvända (swe)
Monilla perinteisillä veneillä ja laivoilla ei voinut tehdä vendaa, koska aluksen nousukulma ei kaikissa oloissa ollut siihen riittävä. Tällöin käännös täytyy tehdä jiipin kautta.
kiinalainen jiippi
isopurje on myötäkäännöksessä täyttynyt yläosastaan toiselta ja alaosastaan toiselta puolelta
köli           emäpuu, talka, keel (eng), köl (swe), kiel (ger), kýl (cs)
                Vedenalainen aluksen pitkittäisuuntainen evä.
                Suhteellisen tuore tulokas aluksiin, ehkä vasta 1600-luvulla 
                Itä- tai Läänemerellä (mikä sen nimi silloin lienikään), joko 
                eestiläisten tai viikinkien käyttöön ottama 
                pitkittäissuuntainen evä tai siipi aluksen veden alla, joka
                mahdollistaa vastatuuleen purjehdusta.
                Itämerenlaivassa ei ollut T-köliä, vaan se oli
                matalakulkuinen. eväköli, nostoköli, kääntököli.
kölivesi       veteen piirtyvä kölivesi
köysi          provas (cs)


L               länsi, W, west. vest, lää/s -ne (est), Z (západ (cs))
                Myös Suomen maatunnus purjealuksissa 1990-luvulle asti.
                Sittemmin FIN
laahusloki      veneen perässä vedettävä mekaaninen matkaa ja nopeutta 
                mittaava laite
laipio          veneen väliseinä (joissakin itäisissä murteissa tarkoittaa
                sisäkattoa)
laiva           skep, skepp (swe), ship (eng), laev (est), naus (kreik.)
                navis (lat.), korabl (rus), schiff (ger), skib, schip
                Riittävän, kovin suuri alus. Alus jolla voi ylittää meren,
                avomerikelpoinen alus. Ainakin yli 20 metriset tai 15
                tonniset ja sitä isommat alukset alkavat olla laivoja.
                - Niin kutsutaan ainoastaan kolmimastoiset alukset.
                (Stjerncreutz 1863, 321)
                - Any  large floating vessel capable of crossing open
                waters, as opposed to a boat, which is generally a
                smaller craft. The term formerly was applied to sailing 
                vessels having three or more masts; in modern times it
                usually denotes a vessel of more than 500 tons of 
                displacement. (Encyclopaedia Britannica)
laivakoira
laivakorppu
laivapoika      käpenpoi, kajuuttavahti, cabin boy
laivapäivä    antiikin kreikkalaisten käyttämä laivan päivän aikana 
                kulkeman matkan kertoma yksikkö. Kreikkalaisten 
                merenkulijoiden laivan vuorokautinen matka 1000 stadionia 
                eli 185 km  (Meri 1983, 47). Sittemmin 110-165 nm.
laivuri         laivuri oli vielä pari vuotta sitten kansipäällystön eräs
                oppiarvo. Nykyisin entiset laivurit ovat aliperämiehiä ja
                kuljettajankirja 1:n omistajat kotimaanlaivureita.
                Itämerenlaivuri.
                Myös harrastepohjaisia huviveneen kuljettajan
                taitoja/tutkintoja: rannikko- saaristo- ja avomerilaivuri.
lankongi        käyntisilta veneestä maihin
lanne           ryntään vastakohta peräpuolella
lanneköysi     rynnäsköyden peilikuva
lasi            aikamerkki, löydä lasia, esim. vahdin vaihdon merkiksi. 
                vrt lokilasi. Merkki joka annetaan laivakellolla aina 
                1/2 tunnin kuluttua, myös nelituntisen vahdin 1/8. 
                Lasit ilmoittaa lasivahti tai perää pitävä merimies. 
                Nimitys johtuu niiltä ajoilta, jolloin aika mitattiin
                puolen tunnin hiekkalaseilla.
laskea          fallata. Liikkeessä olevan aluksen suunnan muuttaminen 
                myötäisempään suuntaan.
laskuherkkä    veneen taipumus kääntyä tuulesta poispäin 
laskuvarjoraketti  hätämerkinantoväline
lasti           rahti vrt. gasti & paarlasti
lateraali       Punaiset (väylän nimelliskulkusuuntaan (merkitty karttaan 
                nuolella, yleensä S to N, W to I) nähden vasemmanpuoleiset)
                ja vihreät (oikeanpuoleiset) merimerkit, jotka ilmestyivät 
                Suomen vesille 1981-1982. ks. kardinaaliviitoitus
                Sisävesillä punainen ollut käytössä aiemminkin: Vesistöä
                ylöspäin tultaessa (myös lahdissa ja mutkissa, jos reitti
                on yhtenäinen!) jää kirjava oikealle, punainen vasemmalle,
                alastultaessa päinvastoin (Walli 1953, 470).
latistus        -reivi, köysi. Lattari
                Köysi jolla voidaan säätää isopurjeen takaosaa latistamalla 
                purjeen pussia. Muoti on vaihtumassa ja lattari osin
                syrjäytymässä
latitudo (lat.) latitudi, leveys, leveyspiiri, paralleeli, latitude
                Eritoten maantieteellinen leveysaste; tähden kulmaetäisyys 
                ekliptiikasta. 
                0-latitudi on päiväntasaajalla, navoilla on latudi 90
                astetta pohjoista tai eteläistä leveyttä, mitta on 
                leveysaste. Tähdillä taivaanpallolla on vastaava
                leveysaste maan ekvaattoritasosta lukien etelään ja
                pohjoiseen.
                vrt longitudi, pituuspiiri, meridiaani, pallo, aste
latta           batten
                purjekangasta jäykistävä esim. lujitemuovinen lista 
lattari         ks. latistus
lattatasku      purjeessa oleva pussi, johon latta laitetaan 
lazy jack       purjeen laskua purjetta ylhäältä haarukoiden avittavat narut, 
                purjeen laskemista helpottavat isopurjeen ohjainköydet.
lay-line        leilaini
lee             suojan puoli, alahanka, alihanka, alalaita,     leeward
leedarit        (köysi)tikkaat, leadari(t)
lehmänkäänös        lehmänventa, härkäventa, akankäännös.
                Purjealuksen kääntäminen toiselle halssille myötätuulen kautta.
                Olisi kiinnostava tietää mikä on etymologia tässä lehmän 
                ja härän suhteen? > käännös
legi            osuus, matkaosuus                       leg
leikari         pylpyrän tai kiinnityshaan vapaasti kääntyvä osa 
leikata         purjetia myötätuulta siten, ettei aja täysin myötätuulta ja 
                vähän siitä poiketen. Tämä lisää nopeutta ja estää 
                vahinkojiipin synnyn. Toisaalta voi joutua jiippaamaan.
lekottaa        Päästä (köysi) irti
lenssata        purjehtia myötätuulta, tyhjentää vene vedestä 
lenssi          myötis, myötäinen, myötätuuli
lenssipumppu    tyhjennyspummpu 
lepuuttaja      laitasuoja              fendare
                ks. fendari 
levanki         isopurjeen jaluskisko 
                Hinaajan peräkannella oleva putki, jota pitkin
                hinauskaapeli pääsee liukumaan sivusuunnassa, ottamatta 
                pollareihin tms. kiinni. 
levankiharja    kansiharja 
levankikisko    isopurjeen jaluskisko 
levankivaunu    levankikiskolla liikkuva jaluksen kiinnityshela 
leveys          leveyspiiri. Pytheas mittasi varsin näppärästi.
                Leveyspiirin saa selville päivän pituudesta tai 
                gnoomonista. Lasketaan auringon puolipäiväkorkeudesta.
leveyspiiri     vrt latitudi & longitudi
liekinvarmistin kaasulieden osa, joka sulkee kaasun tulon, jos 
                liekki sammuu 
liesma          purjeen reuna
lifeline        turvavaijeri, kannella liikkumista turvaava turvavaljaan 
                kiinnitysvaijeri. kts elämänlanka
liikki          purjeen reuna tai sivu
                liesma, liikki, etu-, masto- taka-, ala-, puomiliikki
                Lentävä puomiliikki
liina           (ankkuri-)      lina
                Ohut käyden korvike, nykyään myös nauhamaisen, lähinnä
                veneiden ankkuroimiseen käytetyn punoksen nimi. Lippu-,
                luoti-, heitto-, loki- ja pyyheliina, ruotsinkielessä 
                myös ankarolina. 
liivari
lippu           aluksen kansallisuuden ja usein Suomessa myös pursiseuran
                ilmaiseva kankainen tunnus. Vrt signaaliliput, 
                kohteliaisuuslippu, viestiliput, juhlaliputus,
                erikoisliput, pienoisliput, viirit, standaarit
list            kallistua
liti            Lightning
litsata         kiinnittää purje hakasilla staagiin 
litsaushaka     pistoolihaka, keulapurjeen etureunassa olevat haat, joilla 
                purje kiinnitetään keulaharukseen 
log             loki
                speed log
loisto          fyr, light, tuli (est)
                valo, myös kalastusloistot (Poroluodonkari Kokkola, lienee
                rakennettu 1700-luvulla).
loki            nopeus ja matkamittari, log
                laite, jolla aluksen vauhti vedessä mitataan. Matkamittari,
                usein myös yhdistetty nopeus- ja matkamittari 
                (Loki, yksi Eddan jumalista, islantilaisissa
                jumalaistaruissa pahan edustaja. (Eddan jumalrunot.
                Porvoo: Wsoy, 1982))
lokikirja       log, journal (eng), logg, loggbok
                päiväkirja, johon merkitään kaikki mitä aluksella tapahtuu 
                sen ollessa matkalla, laivapäiväkirja
lokilasi        tavallinen hiekkakello. Tavallinen aika- l. hiekkalasi. 
                Hyvin yleisesti käytetään 28 sekunnissa tyhjäksi juoksevaa 
                lasia, muutamat käyttävät 30 sekunnin lasia.
lokki           väkipyörä, block (vrt. bloki ja pylpyrä)
loksodromi      kreik. loksos=vino, dromos=juoksu, käyrä, joka maapallon 
                (yleensä pallon tai sferoidin) pinnalla leikkaa meridiaaneja 
                vinosti niin, että se näiden kanssa muodostaa samansuuruisia 
                kulmia.
                Vrt loksodromipurjehdus: koko purjehduksen ajan pidetään
                sama magneettinen suunta/tosisuunta. Vrt, isoympyräpurjehdus: 
                lyhin matka kahden paikan välillä, matkan aikana on
                jatkuvasti muutettava aluksen tosisuuntaa. 
longitudo (lat.)longitudi long., pituuspiiri, meridiaani, longitude 
                maantieteellinen pituus, pituusaste
                Eratosthenelta (282-202 eaa.) on peräisin maapallon
                ruutuverkko sekä pituus- ja leveyspiirit (Henrikson 1997,
                256). vrt. pallo, meridiaani
lossata         purkaa lastia           lossa
lossaus         lastin purkaminen
lossi           lautta veden yli, jotka tvh ja siltoihin kietoutunut
                pömpöösikauneuden estetiikka on 70-0-luvuilla 
                saattamassa Suomessa satamaansa. esim. Puumala, ...
punainen ämpäri laiturilla, Lounais-Suomen saaristossa: punainen ämpäri 
                laiturilla = punaisten lyhtyjen alue, tavaraa tarjolla
luffata         nostaa muuttaa veneen kulkusuuntaa tuuleen päin, 
                kilpapurjehduksessa myös pakottaa tuulen yläpuolella 
                oleva vene nousemaan. 
luode           1) pakovesi, laskeva vuorovesi, vrt. vuoksi
                loe alunperin tarkoittanut nousuvettä,
                luode (est), flod (skandinavia), flod (eng), flut (ger),
                flot (fra)
                2) ilmansuunta NW
luokkatunnus    purjeveneen isopurjeessa oleva purjeveneen luokkaa 
                osoittava tunnus 
luonnonrauha    
hiljainen alue
                Alue jossa ei kuulu ihmisen (mekaanisesti?) aiheuttamaa 
                ääntä.
                Toinen taso: Suhteellisen vähämeluiset rakentamattomat alueet.
                Missä määrin esim. sisävesillä on tällaista enää?
                Ks. SLL Hiljaisuuden suojelu 
luotaus         syvyyden ja pohjan laadun selvittäminen
luoti           lead
                syvyyden mittausväline
luotsaus        Luotsitoiminnasta on tietoja keskiajalta lähtien.
luotsi          pilot   loots (est)
luotsitupa      luotsivartiotupa
luovia          purjehtia vastatuuleen = kryssiä
luovikulma      nousukulma, tiukasti vastaiseen purjehdittaessa 
                kulkusuunnan ja tuulen suunnan välinen kulma 
luovikulmamittari edullisinta luovikulmaa osoittava tuulensuuntamittari 
lustooluuppi(m) joutavanpäiväinen herrasväen huvivene
luu             tuulen puoli                            windward
luuvartti       ylähanka, veneen tuulenpuoli 
läpilatta      purjeen latta, joka ulottuu takaliikistä etuliikkiin 
läpivientiventtiili rungon läpi menevä putken tms. sulkuventtiili
lästi          tavaran tilavuuden ja painon mitta. 574 lästiä eli n. 1700
                dw-tonnia. 309 n. 930, 323 n. 970.
lästimaksut    Ulkomaanliikenteessä käytetyistä kauppa-aluksista 
                perittävä maksu, varat käytetään merimiesten huoltoon ja
                meripelastukseen. Laki 189/§363
lätäkkö              pieni vesialue
                eräille se on Vanhankaupunginselkä, toisille Näsijärvi, 
                kolmansille Saimaa, neljänsille Suomenlahti, viidensille
                Itämeri...


M

maakrapu
maalspiikki     malspiikki, pujotin, kartiomainen teräväkärkinen metallinen 
                tai puinen köysityökalu. Köysitöissä käytetty työkalu, 
                jolla on kätevä pujottaa köyden säikeitä lomittain tai 
                muulla halutulla tavalla. pujospuikko. käytetään lähinnä
                köysiä pujottaessa
maatuuli        nattnordan, yöllä maalta merelle puhaltava tuuli
Madeira         saari Atlantin itälaidalla, jossa tuotetaan mm. madeira 
                viiniä.
magic box       505-luokassa, maston juuressa oleva taljasysteemi jolla ajon 
                aikana voi maston juurta liikuttaa
maili           meripenikulma (mpk), nautical mail (nm)
                1852 m = (40 000 m : (360 astetta * 60'))
maininki        vrt. aalto, laine
mainsail        iso, isopurje                           mainsail
majakka         loisto, havsfyr, beacon, light, lighthouse, tuletorn 
                (est), majakas (est), pharos (kreik.), phare (fra), faro
                (it, esp), phaos (lat?) = light
                Esim. Viron vanhin majakka, Kõpu tuletorn Hiiumaalla 
                vuodelta 1531. Suomen ensimmäinen Utö 1753, Rönnskär 1800
                -vanhin säilynyt, Porkkalan edustalla. Majakat loistivat
                vain avoveden aikaan. 1950-luvulla ensimmäiset
                merenpohjaan perustetut pohjamajakat.
                Faroksen majakka, korkeus 105-180 m, valonkantama n. 24
                nm.
Faros, Pharos, saari Alexandrian sataman edustalla, jolle rakennettiin n. 280 eaa. n. 100 m korkea kolmikerroksinen majakka, jonka huipulla oli jättiläiskokoinen Poseidonin kuvapatsas. Majakan kappaleita löydettiin uudelleen merestä 1995.
Pharos of Alexandria,
one of the Seven Wonders of the World and the most famous lighthouse in antiquity. It was a technological triumph and is the archetype of all lighthouses since. Built by Sostratus of Cnidus for Ptolemy II of Egypt in about 280 BC on the island of Pharos in the harbour of Alexandria, it is said to have been more than 350 feet (110 m) high. The lighthouse was built in three stages, all sloping slightly inward; the lowest was square, the next octagonal, and the top cylindrical. A broad spiral ramp led to the top, where a fire burned at night.
The lighthouse was surmounted by a huge statue, probably representing either Alexander the Great or Ptolemy I Soter in the form of the sun god Helios. Though it was well-known earlier, the Pharos does not appear in any list of wonders until the 6th century AD (the earliest list gives the walls of Babylon instead). In the Middle Ages the Arabs replaced the beacon with a small mosque. The Pharos was still standing in the 12th century, although by 1477 the Mamluk sultan Qa`it Bay was able to build a fort from its ruins. (Encyclopaedia Britannica 1997)
maneetti        vesieläväinen
                läpikuultava vesieläin jonka kosketuksen tuntee kirvelynä. 
                Ei eläne Itämeressä. Maneetin jopa 30 m mittaiset siimat
                aiheuttavat vakavaa kirvelyä. Nimeltä tunnetuimmat ovat 
                rakkomaneetti eli 'Portugalilainen sotalaivuri' ja
                purjemaneetti
maneittisuus    magneettisuus
mantooki        kaide, reelinki, kaidejärjestelmä
                Isommissa köliveneissä veneen ympäri kulkevista 
                vaijeriaidoista käytetty nimitys.
mantookipylväs         kaidepylväs
manoveri        manöveri, toimenpide
                Veneessä tehtävä suurempi toimenpide tai säätö, esim. 
                vendaan, jiippiin, spinnujiippiin, purjeiden vaihtoihin ja 
                reivaukseen liittyvät manoverit. (Liekkö sanalla
                jotain tekoa kantansa man over, mies yli - kanssa? 
                Manoveereissä nimittäin helposti sattuu ja tapahtuu sen
                verran, että joku siinä voi tulla tippuneeksi tai pahassa 
                tapauksessa vaikka puomin pyyhkäisemäksi laidan yli.)
                Tulleenee kuitenkin kenties ennemminkin ranskankielisestä 
                sanasta Â’manoevre
mare (lat.)     meri
Mare Balticum   Itämeri        Östersjö Baltic Sea (eng) Läänemeri (est)
                Baltiskaja More (rus), Ostsee (ger)
                Itämeren nimi vuodelta 43 on Codanus (Ehrensvärd 1995, 18)
Kreikan massalialainen (nykyinen Marseille) Pytheas (n. 350-270 eaa.) julkaisi n. 325 eaa. teoksen Maailmanmerestä (On the Ocean). Pytheas itse kutsui Itämerta "Metuonis" ja Suomenlahtea "Pepeqyia Thalatta eli Kronion. Pytheas 2300 vuotta sitten kirjoitti ylös nimimuodon Basilia, Balisia, josta lie kehkeytynyt Balcia ja Baltia. (Meri 1983) Mare Balticum eli Sinus Balticus.
Pytheas matkasi foinikialaisten merenkulkijoiden kanssa. Tietojemme mukaan Adama Bremeniläinen otti (n. 1073-1076) käyttöön typonyymin Baltia Itämeren nimenä (Meri 1983, 59-60).
mare nostrum    meidän meremme, muinaisten kreikkalaisten, roomalaisten ja
                fasistien Välimerestä käyttämä nimitys. Nimitystä on 
                käytetty myös Itämerestä.
Merten vinttikoira      kuutosvene
mast/o          masto                                   mast
master          päällikkö                            master
mastokenkä     kannella tai läpi kannen menevässä mastossa runkopalkissa
                oleva hela, johon maston jalka kiinnitetään 
mastokisko      mastossa oleva kisko, jossa spinaakkeripuomi helaa 
                voidaan liikuttaa 

mastoliesma     mastoliikki, isopurjeen etureuna 
mastonhuipputakila takila, jossa keulaharus kiinnittyy maston huippuun 
mastonjalka     maston alapään hela 
mastonkaatojärjestelmä järjestelmä jolla maston voi tarvittaessa helposti 
                kaataa ja uudelleen nostaa esim. matalan sillan tai 
                sähköjohtojen vuoksi. Esim. saranointi mastonjuuressa tms.
mastonkaulus    kannessa olevan mastoreiän kaulus
mastoura        maston takareunassa oleva ura, johon isopurjeen ratsastajat
                tai liikkiköysi voidaan pujottaa 
matalapaine     kun matalapaine lähestyy niin ensimmäisenä tulevat 
                jalaspilvet, sitten harsopilvet, ja jos Kuu sattuu silloin 
                paistamaan, niin se näkyy pilvien läpi maidonvalkeana ja 
                sen ympärillä näkyy tiettyyn säätyyppiin liittyvä rengas.
matka (mitta)   vrt. etäisyys, maili, mpk, syli, laivapäivä
                Kreikan kyynärä 0,4440 m = 6 kämmentä nimeltä pulaiste
                (0,0740 m) eli 20 sormea nimeltä daktylos (0,0185 m)
matruusi        merimies, laivamies, merisotilas, madrus, meremees (est)
                puolimatruusi, jungmanni, lätmatruusi
mayday          kv. hätäkutsu, suositus ääntää ranskalaisittain médee. 
                Mayday tulee ranskan kielen ilmauksesta (mŽaider =
                auta minua) ja on vakiintunut kansainväliseksi
                hätäkutsuksi. 
                Radioliikenteen kansainvälinen kieli on ranska, siitä 
                tulee ääntämisasu (ja myös selitys sille ettei 
                sanalla ole kuin humoristista yhteensattumaa
                englannninkielen May Day, vapunpäivä sanan kanssa. (Ks. 
                myös http://www.planet.net.au/innovations/may96/mayday.html). 
  
meduusa         vesieläväinen
                läpikuultava vesieläin 
meltemi         tuuli
                Välimerellä ajoittain puhaltava kovahko tuuli
Melusina        ransk. tarun mukaan merenneito, puoleksi nainen, puoleksi 
                kala
Mercator        Mercatorin projektio, kartta joka on laadittu siten, että
                maapallon pinnalla olevat leveysasteet eivät supistu kuten 
                pallokartalla, eivätkä pituusasteet jää yhtä etäälle
                toisistaan, vaan niiden etäisyys muuttuu navoille 
                siirryttäessä tietyn matemaattisen yhtälön mukaan.
meren lahja     vanha tapa että rantaan ajautuva tavara tai hylätty alus
                on meren lahja ja kuuluu löytäjälleen
meri            sjö (swe), sea (eng), mer (fra), mare (lat), more (rus &
                sla)
                
Tarina seitsemästä merestä
Välimeren maissa muodostui antiikin aikana käsitys seitsemästä merestä. Valtaosan maapalloa oletettiin olevan kiinteää maata, jota täplitti seitsemän merta: Välimeri, Punainenmeri, Kiinanmeri, Länsi-Afrikan meri, Intian valtameri ja Persianlahti.
Myöhemmin löytyöretkien avattua maailmankuvaa sanonta seitsemästä merestä painui unholaan, kunnes kirjailija ja lehtimies Rudyard Kippling 1896 antoi runokokoelmalleen nimen "The Seves Seas". Tämän tulkinnan pohjalta maantieteilijät nimesivät meret uudelleen: Pohjoinen jäämeri, Eteläinen jäämeri, Pohjois-Atlantti, Etelä-Atlantti, Pohjois-Tyynimeri, Etelä-Tyynimeri ja Intian valtameri.
Myöhemmin alettiin käyttää valtameri-sanaa: Atlantista Atlantin valtameri ja Tyynestämerestä Iso valtameri.
Atlantilla päiväntasaajan pohjoispuolella tuulee idästä länteen (koilis- ja kaakkoispasaaatit eli myötäpäivään), etelässä päinvastoin. Pohjois-Atlantilla sijaitsee kuuluisa Sargassomeri. Se on kolmisentuhattakilometriä pitkä ja noin 1500 kilometriä leveä tuuleton vyöhyke Kanarian saarilta Länsi-Intian saarille.
Intian valtamerellä puhaltavat säännölliset monsuunituulet; talvella Intiasta Afrikan suuntaan ja kesällä päinvastoin. Valtameren pohjoisosia koettelevat rajut myrkyt monsuunien muuttaessa suuntaansa.
Pohjoisella Tyynellämerellä tapahtuu usein maanjäristyksiä, jotka aiheuttava valtavia aaltoja. Toinen maanjäristyskeskus sijaitsee Etelä-Amerikan länsirannikon edustalla.
Varsin yleisesti omaksuttu käsitys seitsemästä merestä on toisaalta keinotekoinen. Toisaalta on yksi meri. (Navis Fennica 1995, 8)
meridiaani      lat. meridianus=puolipäivää koskeva; puolipäiväpiiri, 
                maanpinnalla napojen kautta kulkeva isoympyrä, pituuspiiri
                vrt. longitudi, aste, pallo
meridiaanikorkeus       tähden kokeus sen kulkiessa meridiaanin poikki
Meridiaaniminuutti l. kesku- l. matkaminuutti, minuutti (Ž),  
                mp. tai mpk. 1 mp. = 10 000 000 : (90x60)=1 851.85 m. 
                Yhden kaariminuutin pituus päiväntasaajalla.
meridies (lat.) keskipäivä; etelä ante meridiem, a.m. ennen puoltapäivää, 
                post meridiem, p.m. jälkeen puolenpäivän
merien vapaus   Periaate, että avoin meri on vapaa, ettei mikään valtio voi 
                sitä vallata sekä että jokainen alus saa siellä vapaasti 
                kulkea tai harjoittaa kalastusta. Avoimen meren 
                ulkopuolelle lankeavat aluevedet ja umpimeret.
merihaukka      lokkien yleisnimi
merihorisontin etäisyys s = 2,075/2,08 * (neliöjuuri h + neliöjuuri H)
                s = etäisyys mpk:ssa, h= havainnoijan korkeus, 
                H = havaitun korkeus
merikapteeni    vrt. kapteeni
merikelpoinen   purjehduskuntoinen, seaworthy, sjövärdig (swe),
                seetüchtig (ger)
merikortti      merikartta      
                periplus = ympäripurjehdus, keskiajalla 
                portolaanit = satamakirjat (Ehrensvärd 1995, 64)
                Merikartta eli merikortti on meritiekartta, jolla 
                edullisissa olosuhteissa voi selvitä iman muita 
                merenkulkuvälineitä (Walli 1953, 453). 
                Suulliset ohjeet. Antiikin kreikan käsinkirjoitetut ohjeet.
                Arabien kartat oli orientoitu yleensä etelään, kohti aurinkoa.
                Varhiaskeskiajan T-kartta jossa pohjoinen vasemmalla,
                etelä oikealla, itä ylhäällä, länsi alhaalla. T = Välimeri.

                Suomen painetut kortit olivat pitkään mustavalkoisia,
                1980-luvulla tuli kolmas väri (keltainen ja vihreä), 
                1990-luvun lopulla monivärisiä (kelt., vihr., sin., pun.)
                ja mukaan kuvaan astuvat myös elektroniset kartat.
                ks. navigoida, itineraarit, purjehdusohjeet
merimerkki      merimerkit ennen valomajakoiden ja loistotekniikan aikaa,
                mm. kummelit ja tunnusmajakat (keskiajalta 1800-luvun
                toiselle puoliskolle). Varhaisten loistojen ja
                miehitettyjen majakoiden aika (1800-luvun puolestavälistä
                1900-luvun puoleenväliin). Automatisoitujen merimerkkien
                ja pohjamajakoiden aika (1900-luvun puolestavälistä
                eteenpäin).
merimies        sjöman,        seaman, meremees (et), namornik (cs) 
merimiestaito   seamanship, styrmanskap vrt. navigointi
meripeninkulma (mpk), merimaili, nautical mile (nm) = 1 852 m. 
                1 mpk (meripeninkulma) = 1 meridiaanin kaariminuutti. 0,1
                mpk = kaapeli.
                Pohjana liekö kenties antiikin Kreikan stadion 185 m,
                sittemmin maapallon fyysiset mitat.
                vrt. matka, aste
                "Nautical mile n (1834): any of various units of distance
                used for sea and air navigation based on the length of a
                minute of arc of a great circle of the earth and differing
                because the earth is not a perfect sphere: as a: a British
                unit equal to 6080 feet (1853.2 meters) b: an international
                unit equal to 6076.115 feet (1852 meters) used officially 
                in the U.S. since July 1, 1959" (Encyclopaedia Britannica)
merisairas      seasick, neausea (lat)
Meriteiden säännöt yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä 
                laaditut kansainväliset säännöt, saatettu voimaan 
                Suomessa asetuksella 
merituuli       päivällä mereltä maalle puhaltava tuuli
                puhaltaa silloin, kun maa on lämpimämpi, kuin meri
merkitsevä aallonkorkeus vastaa likipitäen silmin havaittavaa aallokon
                korkeutta tai aaltojen korkeimman kolmanneksen 
                keskiarvoa. Merkitsevä aallonkorkeus, tai tarkemmin
                sanottuna karakteristinen aallonkorkeus, saadaan
                mittauksista kertomalla aallokon energiaspektrin varianssin
                neliöjuuri neljällä. Korkein yksittäinen aalto on noin
                kaksikertainen merkitsevään aallonkorkeuteen nähden.
                Erään aallonmittauspoijun sijainti Itämerellä:
                59° 15' N, 21° 00' E
mesaani         takamasto               mizzen, mizen (-mast)
                tai purje, esim. mesaanimasto, mesaanipurje
mesaaniharuspurje iso- ja mesaanimaston väliin nostettu haruspurje 
messi           kokous- ja ruokailuhuone        mess
messikalle      messipoika, messityttö         
                kauppa-aluksissa toimiva palveluspoika ja kokin apulainen
minuutti '      asteen 60. osa = 1 nm, mpk
                vain leveysaste on meripeninkulma
mistral         yksi toinen välimeren tuulista
mittaustodistus kilpailuluokkaan hyväksytyn purjeveneen mittaustodistus 
mizen           mizzen  mesaani                         mizzen, mizen
                Mast nearest the stern on a ship with three masts.              
mob             man over board, mies/ihminen yli laidan
modus           substanssin muuttuva olotila erotuksena pysyvästä (eli
                liikkuva kuin venho). Kuulema myös kilpailuissa 
                menestyksekäs vene.
moinaa          moinata, tuuli tyyntyy
monitorointi    valvonta, seuranta
mpk             meripeninkulma, merimaili, sjömil, nautical mile
                1 meridiaanin kaariminuutti = 1 meripeninkulma (ei
                merimaili, jollei halua ilmaista slangina) 
mv              moottorialus? motor vessile?
                merivartiosto?
mylar           purjekangasmateriaali
myrskyfokka     pieni keulapurje myrkyssä purjehtimistä varten 
myrskyisopurje  pienikokoinen, usein erikoismuotoon leikattu vahvasta 
                purjekankaasta tehty purje 
myötäkäännös       jiippi 
märkäpinta    veneen rungon vedenalainen pinta-ala. Märkäpinta-ala
                vaikuttaa kitkaan ja kulkuvastukseen, jonka alus 
                muodostaa edetessään ja sen myötä nopeuteen.
märssykori     tähystyspaikka maston huipussa
möljä         laituri
mönsträtä    mynsträys, pestata, ulosmönsträtä
mörköaalto    normaalia isompi aalto, joka iskee yövahdissa väsyneeseen 
                pinnamieheen



N               pohjoinen, North
naakeli
naakelipenkki
nadir (arab.)   nadiiri, tähtit. alikohta, zeniitin vastakohta, 
                taivaanrannan kohta, joka on jalkaimme alla toisella 
                puolella maapalloa.
naftapasaati    moottori
nallepuku       purjehdusasun alle laitetava lämmin fleece/snug -asu
napanuora       liina jolla turvavaljaat kiinnitetään elämänlankaan
nausea (lat)    merikipu
Nautical almanac        kuun, auringon, tähtien ja planeettojen 
                liikkeiden tarkat tiedot, suuri apu perinteisessä navigoinnissa
nautiikka       merenkulku, -taito, -oppi
nautik          meri-ammattiin kuuluva
nautilus        helmivenhe, simpukka
nautofoni       eri taajuksisia ääniä lähettäviä äänimajakoita, joiden
                avulla saattoi paikantaa itsensä huonossa näkyvyydessä
                Suomessa yleisesti 1980-1985 ja Ahvenanmaan Märhällänilla
                1993 asti.
nauttinen       merenkulkuun kuuluva (nauticus
lat.) nauttinen hämärä       auringon lasku 6-12° horisontin alapuolelle.
                Mahdollistaa taivaankappaleiden erottamisen.
navaalinen      merenkulkua koskeva
navigaattori    navigatör, navigatööri. Aluksen suunnistuksesta vastaava 
                henkilö, elektroninen suunistamisväline. Navigatsuuni 
                opin taitava mies.
navigoida       navigare, navigeerata, navigointi, navigation, styrmanskap, 
                navigering, navigatio (lat.)
                purjehtia, purjehdustaito, merenkulkutaito, merenkulkutiede.
                Kulkea kohden tavoiteltua ymmärtäen sijainnistaan ja 
                sijastaan tarvittavan. Huolehtia aluksen kulusta ja
                liikkeistä vesillä ollessa. Se tiede, joka opettaa 
                suurimmalla tarkkuudella ja lyhimmällä ajalla kuljettamaan 
                alusta aavain merien ylitse yhdestä haminasta toiseen. 
                Ensimmäisen navigatsuuni eli merenkulku oppikirjat:
                Portugiifari Pedro A. Nunez (1537). Tratado em defensam da 
                carta de marear. Lissabon. 
                Pedro de Medina (1545). Arte de Navegar. Valladodil. 
                (Ehrensvärd 1995, 64)
                Merenkulkutaito perustui suulliseen perimätietoon,
                paikallista kokemusta, henkistä varantoa.

navigoija       aluksen suunnistuksesta vastaava henkilö 
neerhaalari     puomin alasvetäjä
negatiivinen blokitus = köydestä vedettäessä 30 cm liikkuu vedon kohde 
                esim. fokka 1 m ylöspäin (jos negatiivinen falli)
Neptunus        room. meren ja merenkulun jumala
nereidi         kreik. nereis, kreik. tarustossa merenneitonen
Nereus          kreik. tarustossa merenhaltija, "meren ukko", Doriin 
                puoliso, nereidien isä
nm              nautical mile, vrt: meripeninkulma
nollameridiaani nollapituuspiiri
                Klaudios Ptolemaios (n. 90-160/170) asetti nollameridiaanin
                Kanariansaariin kuuluvan saaren länsipuolelle. 
                (Ehrensvärd 1995, 20). Sijainti vaihteli Kanarian saarilta
                Azoreille, Lontooseen, Pariisiin ja muualle, kunnes
                1884 vakiinnutettiin Greenwichiin.
noppa           varsinkin ranskasta saatava, todella surkeaa punaviiniä 
                sisältävä, ruskea kuution mallinen 5 litran viinipötikkä.
nostaa          nostella, nostaa tuuleen, ks. luffata 
nousuherkkä    veneen taipumus kääntyä tuuleen päin
näkki          vedenhaltija, vetehinen, vedenneito?
                veneen pohjaan tarttuva pieneliöstö

O               ost, ida, itä I, east E

ohjain          ohjuri. Purjeen  nostossa käytetty nostoa avittava ohjain.
ohjausvauhti    ohjailuvauhti, nopeus, jolla vene alkaa totella peräsintä
Okeanos         (Oceanus), ocean, valtameri, världshav (swe), Ozean (ger)
Maa oli tasainen ja sitä ympäröi kaikkialla Okeanos-virta (Henrikson 1997, 281) Alussa oli kaaos, kaaos synnytti Gaian (maan), jota roomalaiset kutsuivat Terraksi, tai joskus Telukseksi; tämä jumalolento pani vuorostaan alkuun Tartaroksen (Manalan), Uranoksen (taivaan) ja Okeanoksen (meren). Suhteestaan Uranokseen Gaia synnytti kykloopit, valtavat viisikymmenpäiset gigantit, merenjumalatar Thetiin, musitin jumalatar Mnemosynen, titaani Iapetoksen ja Kronoksen, jonka nimi lie epäilemättä sukua kreikan sanalle khronos, aika. Poseidon, Rhean ja Kronoksen poika, jonka Kronos söi, mutta jonka Rhean avuin poikansa Zeus pakotti antamaan ylen. Zeus jakoi vallan maailmassa sisarustensa kanssa: Poseidonille hän antoi vallan meren yli... (Henrikson 1997, 273-274) Zeuksen sedän vaimo oli nimeltään Klemene eli Asia, ja hänestä Aasia on sanut nimensä. Asialla oli puolisonsa Iapetoksen kanssa lapsia mm. Atlas, joka kannatteli taivasta maan läntisellä äärellä. Tässä tehtävässään päätynyt Mercatorin kuuluisan kartaston karttalehdelle vuonna 1595, ja kirja sai nimensä kuvan mukaan jättäen sen perinnöksi kaikille tuleville kartastoille. (em., 275)
 
oktantti        kulmanmittauslaite; oktantilla asteikon kaari on
                kahdeksasosa 360 asteesta. Vrt. sekstantti.
ongari
osatakila       etuvantti ei tule maston huippuun asti, vrt. täystakiloitu.
                Takila, jossa keulaharus kiinnittyy maston huippua
                alemmaksi (esim. 7/8-riki).



P               pohjoinen, north, põhi (est)
paapuuri        vasen, babord, port
                Aluksen vasen puoli peräpäästä keulaa kohde katsoessa.
                Port voisi viitata siihen että hyvä kaijan puoli kun
                peräsin ei ole tällä vaan styyran puolella.
paapurin halssi tuuli tulee purjeeseen vasemmalta puolelta
paarlasti       painolasti                              ballast
                paarlastia käytettiin ja käytetään pitämään alus 
                tasapainossa ja pystyssä
paatti          paat (est), ks. alus
pakata          pakkaa, tuuli puhaltaa purjeen "väärälle" puolelle
pakka           keulakansi
pakkaa          etuliesma pakkaa, kun suhteellinen tuuli käy väärältä puolelta
                purjetta
pakkituuli      tuulenpuolella kulkevan veneen purjeiden aiheuttama
                häiriötuuli
pallo           vrt. meridiaani (kaari), longitudi, aste,
                pannukakku
                Maapallon ympärysmitan määritti ensi kerran hämmästyttävän
                tarkasti Alexandrian kirjaston toinen johtaja, Beeta
                Eratostheen (282-202 eaa.) 

                Syene (nyk. Assuan) Etelä-Egyptissä on kesäpäivän
                seisauksen aikaan kohtisuoraan zeniitissä. Alexandrian
                kulma on 1/50 ympyränkaaresta. (Henrikson 1997, 256)
pallokas        spinaakkeri, spinnu, kevyestä kankaasta tehty 
                pallonmuotoinen keulapurje 
pannukakku      perinteinen ainakin eurooppalainen oletus maapallon
                muodosta
parkki          parkki          bark    bark, barque (fre) barca (it & esp)
                3-5 mastoinen purjealus, jossa etummaisissa mastoissa on 
                raakapurjeet, mutta perämastossa ainoastaan puomi- ja 
                latvapurjeet.
partuuna        vrt. barduuna
parras          kannen reuna, laita
parraslista     varvaslista 
patenttiloki    itsestään toimiva matkan mittaaja
peittää               purjehtia niin, että toinen vene jää oman veneen 
                purjeitten taakse eikä saa tuulta; 
                kilpapurjehdusmääritelmä: veneillä on peitto,
                kun toinen vene ei ole selvästi edessä tai selvästi takana 
Pelias          kreik. Poseidonin poika
peltigenoa      moottori
pentri          pentteri, byssa, kabyysi, veneen keittiö, pentry
                Päällyston astia- ja ruokakomero (Kaukiainen 1998, 91)
                vrt. kapyysi
perigeum        kuun lyhin etäisyys maahan. Kuun ellipsin muotoisen
                kiertoradan, jonka toisessa polttopisteessä on Maa, 
                Maata lähin oleva kohta vrt. apogeum 
perjantai       oli pyhitetty Frijalle (Frija -> reede) pohjolan
                Venukselle, Torin ja Lemminkäisen äidille.
peräharus      takaharus, -staagi, hekstaagi
perämela       ohjaukseen käytetty mela, saapso, saps (est)
perämies       sapsomies, styrman, helsmanni, helmsman, mate
                toinen perämies, second mate
                ks. päällikkö, pinnamies
peräpeili      veneen perä, veneen ahterin pystysuora tai viisto osa 
peräsin                helm    peräsin(varsi), ruori(varsi), roder(pinne) (swe),
                Ruder(pinne) (ger)
                aluksen ohjain
                vrt. perämela, sapso, tyyrimela, saps
Peter's Café Sport jokaisen kunnon purjehtijan tietämä paikka
pianisti        soittelee täkin koskettimilla (gaijat, liikit jne.)
pii, piissä    ohjata vastatuuleen, käytetään esim. purjeidennostossa 
                ja laskussa. Keulapurjeen jalustaminen pakkiin isopurjeen
                silti vetäessä, jollloin vene pysyy miltei paikallaan 
                (maata piissä). 
                Pii on sitä, että pidetään purjeella ankkuroitu
                alus senverran vinossa tuuleen, että se ei heilu valtoimenaan
                puolelta toiselle ankkuroituneena ollessaan.
piinata         purjehtia tai ohjata liian ylös tuuleen, jolloin veneen
                vauhti hidastuu, taktinen tai hetkellinen piinaaminen 
                jonkin merkin tai reimarin kiertämiseksi saattaa monasti 
                kuitenkin kannattaa. Yrittää nousta mahdollisimman ylös 
                tuleen vauhdin hidastuessa.
piira
piiru           alunperin tuuliruusussa, sittemmin kompassipiiru. 
                Ilman- tai tuulensuuntia merkitsevät viivat ja kirjaimet. 
                Esim. E, SW, IpP = Idän puoleinen Pohja, 
                PiP = Pohjois-Itä-Pohja, Länsi-Pohja-Pohjoiseen. Pohjoista, 
                itää, etelää ja länttä nimitetään pää eli kardinaalipiiruiksi.
                Jakamalla niitten välit kahtia saadaan neljä 
                interkadinaalipiirua, itäpohjoinen, itäetelä, länsietelä 
                ja länsipohjoinen. Jakamalla  näin edelleen toinen 
                toisensa perästä syntyneet väliaukeamat kahtia saadaan 
                yhteensä 32 yhtäsuurta ja yhtäkaukana toisistaan oleva
                ilmansuuntaa eli kompassipiirua. (Merenkulun ... 1927, 8) 
                meripiiru on 11,25 astetta              
                Piirujakoon nojautuvat esimerkiksi kulmat, joissa
                kulkuvalot näkyvät.
piiru           pitkittäissaalingit jotka levittävät mastoa takaviistoon
                tukevia partuunoita (Kaukiainen 1998, 152).
piissä         ks. pii
pikasakkeli     avainsakkeli, vääntöliikkeellä lukittava/avattava sakkeli 
pilli           merkinantolaite, soitin. Käytetty ainakin jo
                kreikkalaisilla kaleereilla suotajien tahdin antoon.
                vrt. pursimiehen pilli
pilotti         luotsi, pilot
pilssi          kölisyvennys, veneen sisäpohjan ja kölin välinen tila 
                palleoja
pilssipumppu    lenssipumppu, pilssiveden tyhjennyspumppu
pinna           peräsinpinna, peräsinvarsi, joskus myös kipparin tai 
                miehistön sietokyky, vrt. peräsin
                helm    peräsin(varsi), ruori(varsi), roder(pinne) (swe),
                Ruder(pinne) (ger)
pinnamies       ks. perämies
pirtupaatti     
pistoolihaka    jousikuormitteinen haka esim. keulapurjeen kiinnittämiseen 
pistopunkka     istumakaukalon alle ulottuva kajuutan punkka 
pituuspiiri     ks. longtudi
plaanata        ks. surffi
platlenssi      plattis, suora myötis, täysmyötäinen 
plattinki       palmikoitu nuora
pleissata       tehdä köysi- tai vaijeripunos 
pleissi         silmukointi tai jatkaminen punomalla, ks. pujos
ploki           bloki, pylpyrä 
plotteri        tietokoneperusteinen, näytöllä varustettu reittipiirturi 
                ja paikanmäärtyslaite, elektroninen merikortti 
pläkä         bleke, tyyni, tuuli (p)läkähtyy
Pohjantähti    Stella Polaris, Polaris, North Star
                Ilma, Ilmarinen vai juma, taivaan (daivas (sanskrit) =
                hohtava, loistava) vai pohjan erotuksena kannesta 
                (Meri 1983, 235).
pohjoinen       North
                keskipäivällä lyhyin varjo osoittaa suoraan pohjoiseen
poiju           bóje (cs) holl., kelluva esine, joka on ankkuroitu 
                osoittamaan matalikkoa, kulkuväylää, ankkuripaikkaa tms. 
                tai käytetään aluksen kiinnitykseen. Lisälaitteiden mukaan 
                erotetaan kello-, ääni- ja valopoijut.
poijuhaka       poijuhaka, poijuun kiinnittymistä helpotta erikoishaka 
poka
pollari         tolppa, pylväs, pollare
                Aluksen kannelle tai kaijalle pystytetty pylväs, johon
                aluksen pesti tai muu köysi kiinnitetään
pooki           tunnusmajakka eli pooki, puuki?
                puisia tai kivisiä torneja (majakkatorni) ilman
                valaistusta. Ensimmäiset 1600-luvun puolivälissä Suomessa.
                Suomen avnhin säilynyt Lyökin kivi pooki vuodelta 1756
                Uudenkaupungin edustalla.
                vertaa Kotkassa Pookinmäki
Poseidon        kreik. meren jumala, roomalaisten Neptunus
prammi
prammipurje     prampurje                       bramsegel
                Maston kolmanteen osaan (alhaalta päin laskettuna) l. 
                prammitankoon kiinnitetty purje.
prammitanko
prassata        ahtaa                   brassa
                Ahtaa, suorittaa prassaus.
prassaus        Ohjaimien (ahtimien) avulla purjealuksen raakojen 
                kääntäminen haluttuun suuntaan. Purjeiden säätöä siftien 
                mukaan.
prassi          ahdin                   brass
                Ahdin, raakapuun nenästä alas kannelle kulkeva köysi.
preventeri      köysi tai taljarakennelma, jolla estetään ison puomi
                lähinnä myötätuulessa heilahtamasta vahingossa toiselle 
                puolella (halssille) 
priki                                   brigg
                Alus jossa on kaksi mastoa, mitkä kumpikin ovat 
                raakapurjeilla varustetut.
prikka          reimari
pritsi          punkka, koija, veneen nukkumapaikka 
protesti        purjehduskilpailussa harjoitettava pulmien selvittelykuvio
Proteus         Ennustustaitoinen merenhaltija, Poseidonin alamainen, 
                kuuluisa kyvystään muuttaa muotoaan. Odysseian 4. laulussa 
                kuvattu monihahmoinen meren haltija.
proviantti      muona                   lat. providere=pitää huolta
pujoa           tehdä köysi tai teräsköysipujos
pujos
puksprööti    buugsprööt(t)i, pukströöti, keulapuomi, kokkapuu
pulpetti        pulpit, keulakaide veneen keulassa oleva kaide 
puntari         ilmapuntari
puolitonnari    aiemman ior-säännön mukainen veneiden jaottelu kisoissa.
                Tonnari n. 40 jalkaiset paatit
                3/4 tonnari n. 36 jalkaiset paatit
                1/2 tonnari n. 30-32 jalkaiset paatit
                1/4 eli varttitonnari n. 26 jalkaiset paatit
                vrt. varttitonnari, 3/4 tonnari  & tonnari
puomi           puomi                   bom             boom
                Aluksessa hirsi (piiru), johon puomipurje levitetään ja 
                jalustetaan tai johon purjealuksessa veneet ym. 
                kiinnitetään. (Nostettava tai laskettava poikkipuu, jolla 
                tie voidaan sulkea).
puomigaija      spinaakkeripuomin gaija 
puomihela       isopurjeen puomin mastoonkiinnityshela 
puomiliesma     puomiliikki, isopurjeen alareuna
puominivel      gooseneck, isopurjeen puomin mastoon liittävä nivel
puominkannatin  dirkki, puomisakset
puomisakset     Puomisaksia köytetään kannattamaan puomia silloin, kun 
                purjeet on koottu  puomille. 
puorti          laivan t. veneen kylki, laita, parraspuu, reelinki,
                lastausluukku laivan kupeessa
puoshaka        venehaka
puosu           puosmanni, pursimies, båtsman, boatswain
                Suomen laivoissa purjeidentekijä.
                Luotettava ja pätevä merimies, joka
                päällystön alaisena johtaa laivaväkeä töissä ja itsekin
                tekee tärkeimpiä takilaa ja purjeistoa koskevia töitä. 
                Laivamiesten tehtäviä valvova kokenut merimies. 
puosuntuoli     kankaasta valmistettu istuin, jolla voidaan nostaa 
                ihminen mastoon korjaustöihin.
purje           seili, sail, plchty (cs)
                2000 v sitten Läänemerellä tuntematon. Vuosina 600-750
                alus sai purjeen. n. 790 takilointi muuttui, taakit
                keulasta ja perästä partaille. Mahdollisti paremman 
                luovimiskyvyn, purjehtimisen etuvastaiseen. (Meri 1983)
                Itämeren alus sai purjeen vuosina 400-500 
                (Ehrensvärd 1995, 16).
purjehakanen    kiinnityshakanen, jolla keulapurje kiinnitetään
                keulaharukseen.
purjehdus       Välimerellä on purjehdittu jo n. 4 000 vuotta eaa. Alukset
                pysyivät kauan alkeellisina eivätkä ne pystyneet
                luovimaan. Purjehdusominaisuuksiltaan kehittyneempiä olivat
                vasta arabien alukset ja viikinkilaivat. ks. purje
                Iloa matkanteosta. vrt. navigoida
purjehdusohjeet itineraari, itinerarium (lat), luotsikirja, orderi
                reittikuvaus, matkaopas, peripliide, isolaario 
                (isola ital. = saari) = saarikirja (ks. Ehrensvärd 1995, 66)
                Alun alkaen suullista perimätietoa meriteistä. Itämeren
                vanhin ohje on 1200-luvulta. Se kuvaa laivareittiä 
                Kalmarinsalmesta Tukholman saariston kautta Suomen
                etelärannikolle ja edelleen Tallinnaan.
                vrt. kartta, navigoida
purjehdustaito  navigoida, vrt. merimiestaito
purjehtia       skiglata, navigoida
                liikkua purjeitse, olla vesillä.
purjehtija      sailor
purjeikkuna     purjeeseen läpinäkyvästä materiaalista ommeltu osa 
purjelaiva      purjealukset
pääasiallisesti purjeiden avulla kulkevia aluksia, joissa nyk. on apukone ahtailla vesillä ja tyynessä liikkumista varten. Purjelaivojen nimitykset liittyvät yl. takilaan eli rikiin, joka käsittää mastot ja purjeet sekä näitä tukevat ja kannattavat tangot ja köydet, joskus rungon muotoon tai tehtävään. Mastot voivat olla yksi- tai useampiosaisia (esim. alamasto ja latvatanko tai alamasto, märssytanko ja prammitanko). Pisin masto on aina nimeltään isomasto, ja sen edessä on fokkamasto. Perimmäinen masto on fregatissa kryssi- eli pekiinimasto, kaksi- tai kolmimastoisessa aluksessa raa'attomana mesaanimasto sekä useampimastoisissa jiggermasto. Jiggermaston edessä oleva masto on perämasto ja tämän sekä isonmaston välissä mahdollisesti oleva masto keskimasto. Takilan mukaan voidaan purjealukset jaotella seuraavasti: yksimastoisia ovat katti, sluuppi eli pursi, kutteri, jaala ja jahti, kaksimastoisia priki, brigantiini, kuunaripriki, kuunari, kaljaasi, jaala, ketsi sekä jooli, kolmimastoisia fregatti eli täystakiloitu (kaikissa mastoissa raakapurjeet), parkki, barkentiini sekä erilaiset kuunarit, neli- ja useampimastoisia fregatit, klipperit, parkit ja kuunarit. (Wsoy Facta 1996)
 
purjenumero purjeessa oleva purjeveneen rekisterinumero
purjevenevetolaite, Sail-Drive, S-vetolaite,  purjeveneen sisämoottorin
                vetolaite 
purjemaakari    purjeneuloja    sailmaker
pursi
pursimies       ks. puosu
pursimiehen pilli       
pursiseura      jahtklubi (est), yacht-club (eng), jaktklubb (swe),
                Jachtklubb (ger)
pushpit         peräkaide, peräkehä, veneen perässä oleva kaide
pussi           pussikkuus, purjeen kaarevuus 
pylpyrä                pyörä, väkipyörä   block (vrt. lokki ja bloki), vrt. 
                hunsvotti
pytsi           kangasämpäri
päällikkö    stydimadr                               master
                Aluksen päällikkö. Aluksessa on aina vain yksi päällikkö,
                vaikka samalla voi olla useita kapuja, tosin usein kapu on
                ja sillä tarkoitetaan samalla päälikköä ja harvemmin 
                samas paatis onkaan useampaa kapua samaanaikaan läsnäkään.
                Styyrimatruusi, perämies, sapsomies, kuningas. Skipherr,
                kippari lie peräisin myöhemmältä ajalta, jolloin laiva 
                oli jo muuttunut yksityisomaisuudeksi. vrt. perämies

pääsky                kun pääskyt lentävät matalalla lie ilmassa painetta ja 
                sadetta odotettavissa.

päästö               purje päästää ilmaa ohitseen, esim. tilanteessa jossa on 
                liiaksi tuulta tarjolla ja kaikkea sen voimaa ei voida 
                esim. liiallisen veneen kallistumisen vuoksi hyödyntää 
                eteenpäin menemiseen.
pömpötin      fendari




R

raaka           poikittainen horisontaalinen puu mastossa
raakapurje      raa'alta avattava tai laskettava yleensä varsin 
                neliönmuotoinen purje.
rakki           raa'an mastoon kiinnittävä rauta
rapakko         Atlantti
rasvatyyni                              dead kalm
ratti           ohjauspyörä
rautagenoa      apumoottori
rautaluovi      Luovin sijasta väistetään este apumoottorin avulla.
rautatanko      järnsteng
                Norjassa käytettyjä merimerkkejä, usein kiinteitä, ohuita 
                rautatankoja, joissa voi olla kulunut maali, jolloin 
                sellaisen näkee vasta 20 m päästä. Auttavat suuresti 
                navigoinnissa.
ratsastaja      isopurjeen etuliikkiin kiinnitetty hela, joka liukuu
                mastonliikkiurassa 
redi            sataman edustalla oleva suojainen alue
redillä                odottaa sataman edustalla, usein ankkurissa
Reed's Macmillan nautical almanac = avomeripurjehtijan raamattu
reelinki, reilinki, laita, parras
reimari         viitta, remmare, meri-viitta, beacon, prickers, prikke (ger)
reivata         reivaus, vähentää purjepinta-alaa. Refva, to reef, take a
                reef
                "Merellä ei totisesti tehdä kiinni purjeita liian
                aikaisin, ei edes ajoissa, vaan vasta hädän ollessa
                käsillä" (Hämeen-Anttila 1913, 226).
reivi           pienennetty purje
                esim. ykkösreivi, joloin purjen pinta-alaa on pienennetty 
                vähiten, kakkos ja kolmosreiveillä enemmän
reivikulma      isopujeen takaliikissä oleva vahvistettu kulma 
reiviköysi     isopurjeen takaliikistä puomin pään kautta mastolle johtava 
                köysi, jolla purjeen reivikulma vedetään puomiin kiinni.
reiviseisinki   köydenpätkä, joka on kiinnitetty purjeeseen ja jolla purje 
                kiinnitetään puomiin tai raakaan reivattaessa.
reivisolmu      ks. merimiessolmu
rekata          ajautua, sortua
rihmos          köyden päättäminen ohuella langalla kietomalla 
rikata          takilan pystyttäminen tai pois ottaminen 
riki            standing rigging, running rigging
                takila, purjeveneen kinteä ja juokseva riki
riki            perämoottorin alaosa 
rikaus, riki                                            rig
                Mastot, muut pyöröpuut ja saalingit sekä niiden lukumäärä 
                ja asettelu.
rintsikat       Spinnu rintsikoiden näköisenä ylhäällä. Periaatteessa 
                aukeaa itsekseen pyörimällä, mutta ei juurikaan sellaisena 
                vie venettä eteenpäin ja ilahduttaa aina varmasti 
                kanssaveneilijöitä suuresti. Yksi spinnunkäytön 
                ehdottomista suoloista! vrt. tiimalasi.
rissa           pylpyrä, ploki
ro ro           roll on roll off lastialus
rod             vedetystä terästangosta valmistettu vantti tai harus 
roiskesuoja     kuomu, sprayhood, kulkuaukon suojakuomu 
Roland          "Itämeren uljas Roland, merimieshyveiden ruumiillistuma" 
                (Meri 1983, 118).
rudder          peräsin, ruori, ror, roder (swe), Ruder (ger), kormidlo 
                (cs)
ruffi           ruffi, hytti, kajuutta 
rullagenoa      keulapurje, joka rullamekanismin avulla voidaan kiertää 
                keulaharuksen ympärille.
rullareivi      rullaiso, isopurje, joka rullamekanismin avulla voidaan 
                kiertää maston sisään (myös puomin ympärille tai sisään) 
rullata         keinua, kallistella sivuttain aallokossa
rulli?          rullasi (impf.) ???
runkonopeus     solmuissa = 2,43 * vesilinjan neliöjuuri. (=n. vesilinjan
                pituus metreissä.) x-95:ssa 8 m vesilinja = 6,87 kn.
runni           ahtojää
ruori           ruotel (m), kormidlo (cs)
                tapillinen ohjainpyörä
ruorikulma      peräsinlavan ja veneen suunnan välinen kulma
ruorimies       perämies
rustirauta      purjeveneen runkoon vahvasti kiinnitetty esim. 
                ruostumattomasta teräksestä valmistettu vantin tai 
                haruksen alapään kiinnityskohta.
ruuhi           vene, kuutti, haapio, alus, kuitti (karjala)
                yhdestä puusta (haavasta, petäjästä tai kuusesta)
                koverrettu ruuhi, jonka molemmille sivuille kiinnitetään
                varalaita. Kuutilla liikuttiin melomalla tai sitä 
                käytettiin tav. kalastuksessa. Veneen kantamuoto, joka
                tehtiin kovertaen yhdestä puusta. (Karjalainen 
                kuitti-sana merkitsee yhdestä puusta veistettyä venettä.)
                (Ruuhi myös 2) ruumisarkku, 3) syöttökaukalo (Suomen...
                1992))
                vrt. seula
ruuma           rummet, rumpf
                Kauppa-aluksissa lastia varten määrätty tila, sekä
                sota-aluksissa alimmainen patteria-täkin alla se sia,
                josta paarlastia, ruokaa, vettä jne. säilytetään.
rynnäs         aluksen kyljen etuosa
                kyljen keulanpuoleinen voimakkaasti kaartuva osa
rynnäsköysi   aluksen ryntäältä laiturille lähtevä kiinnitysköysi, jonka
                laiturinpään kiinnityspiste on aluksen perän suunnassa
räpättää    räpättää
                esim. puje voi räpättää jos snörppien lukot eivät ole 
                kunnossa, niin purjeesta voi lähteä varsin sietämätön ääni
rätti          purje                                   sail
röijeli



S               etelä syd south lõuna (est)
saalinki        spriidari, vantinlevittäjä, maston tuki
                Vaakasuuntaiset tuet maston molemmin puolin, joiden kautta 
                harukset kulkevat.
sakkeli
sammakko        köysilukko joka mekaanisten juosien avulla pitää 
                puristusvoimalla köyden kiinni
satama          sadam (est), port, vrt. hamina
scirocco        yksi välimeren tuulista
Seagull         Mainio yksinkertaisesta yksinkertaisin yksisylinterinen 
                ulkolaita perämoottori, josta sanotaan että vaihteiston 
                voiteluöljynä voi käyttää merivettä. Potkurin lavat suoria.
seaman          merimies sjöman
seelipenkki     
seireenit       kuolonhaltijoita, jotka kuvattiin laulu- ja 
                soittotaitoisiksi sekaolennoiksi, linnuiksi, jotka 
                houkuttelivat laulullaan purjehtijoita turmioon. 
seissingit      lyhyet nuoranpätkät joilla purje solmitaan raakaan
sekstantti
sekuntimetri    m/s,  tuulen nopeuden mittayksikkö
selkä          aava merialue
septi           septisäiliö, -tankki, jätetankki
seula           vuotava tai kehnonpuoleisessa tilassa oleva alus
sheet           jalus                                   sheet
                cord fastened at the lower corner of a sail to hold it and 
                control the angle at which it is set.

sifti           shifti, shiftaus,               shift
                tuulen suunnan kääntyminen, tuulensuunan muutos

signaaliliput   viestiliput, aakkoset, numerot, korvausviirit
                ja vastausviirin käsittävä viestien antamiseen 
                tarkoitettu lippusarja. vrt. lippu
silmä          Välimerellä oli ja on tapana jostain syystä maalata alusten
                keulan yläosan molemmin puolin silmä.
sitloora        istumakaukalo
skabata         kilpailla
skailetti       kattoikkuna 
skanssi         miehistön tila tai kajuutta
skeki           skegi, sgegi, veneen alaulokkeen osa, johon peräsin 
                kiinnittyy. Peräsimen laakerointituki veneen rungossa.
skibata         seilata, purjehtia
skiglata        seilata, purjehtia  segla  sail  purjetada (viro) plout,
                plavit tai plachtit (tsekki)
                (purjetan, purjetat, purjetab, purjetame, purjetate, 
                purjetavat (ryypäthä = purjutaa)) Mistä lie skiglata sana 
                saanut alkuaan, ellei sitten ole suussa uuden muodon 
                saanut segla?
skiglit         purjeet
skuutata        jalustaa 
skuutti         jalusköysi, säätököysi
skuutto         ks. kuutto
Skylla          l. Skylle, kreikk. tarustossa kuusipäinen merihirviö, joka
                asustaa vastapäätä Kharybdista korkean äkkijyrkän kallion 
                onkalossa. Kun laiva kulkee sen ohitse jokainen pää tempaa 
                siitä miehen. Meren jumalan rakastajatar?
sköne          meri, hav, sjö, sea, ocean
slaagi          luovi, vastakäännös 
slagsida        slaagsiida 
                olla slagsidassa = olla kallellaan, kallistuneena sivuttain. 
                "Paatti oli styyrpuurin slaagsiidassa" eli laiva oli
                oikealle kallellaan.
slakki          slaki, ylimääräinen löysä osa köydessä
slipi           Uiva telakka. Kalteva puinen maalta veteen ulottuva 
                siltarakenne, jota pitkin pyörien päällä olevilla 
                kelkoilla säilytetyt kevytveneet työnnettiin veteen eli 
                sköneen.
Slocum Joshua (1844-1909) kanadalainen Slocum purjehti ensimmäisenä
                ihmisenä yksin maailman ympäri 1890-luvulla.
In April 1895 he set sail from Boston in the 36-foot 9-inch (11.1-metre) Spray, an old fishing boat built about 1800 that he had rebuilt. He sailed alone, following a route that took him to Nova Scotia, the Azores, Gibraltar, South America, Samoa, Australia, South Africa, the West Indies, and finally, in June 1898, to Newport, R.I., to complete his circumnavigation. He had sailed 46,000 miles (74,000 km) in three years, two months, and two days.
sluuppi         sloop
                yksimastoinen purjevene, jossa on vain yksi keulaharus 
                ja -purje. 
slööri                sivumyötäinen, laitamyötäinen, avotuuli  
                hyvää tuulta purjeisiin       Dobrý vítr do plachet (tsekki)
Snaippi         Vikla
snörppi                kiristin
                purjeen takaliikin kiristin. Purjeen takaliikissä oleva 
                kiristysnaru (veneen ainoa naru).
snörppilukko
snöörit
sola            keula- ja isopurjeen väli (luovissa)
solmu           solmu   knyt?   knot (kn)
                nopeusyksikkö ja solmu. Solmu on yhtäkuin meripeninkulmaa
                tunnissa, n. 1852 m/t. Nautical miles per hour
Nopeutta mitattu käsilokilla. Aluksen perästä laskettiin kolmiomainen levy 30 sekunniksi. Aika laskettiin tiimalasilla. Ulos soljuneen köyden solmumerkit laskettiin. Tästä syntyi käytäntö mitata aluksen nopeus solmuina. Solmut oli solmittu 42 jalan (7 sylen) välein, ja kun uskottiin, että merimaili oli 5000 jalkaa, saatiin suhteutus mailiyksikköön. (Ehrensvärd 1995, 201)
sonninkivekset  ohjuri, purjeen nostossa avittava ohjain
sorto           veneen sivuttaisliike poispäin suhteessa tavoitellusta 
                suunnasta tai kurssista. Tuulen tai virran aiheuttama 
                veneen ajautuminen sivusuuntaan.
spankerpurje    
spektra         kestävä köysilaatu
spiira          puomi, jolla levitetään (etu)purjetta, esim. fokkaa, vrt. 
                spinnun puomi
spiirapuomi     keulapurjeen tukipuomi 
spiirata        tukea keulapurje myötätuulessa isopurjeen 
                vastakkaiselle puolelle.
spinaakkeri     pallokas, spinnu, spinnaker
spinaakkeripuomi spinaakkerin tukipuomi 
spinaakkerisukka spinaakkerin nostoa ja laskua helpottava purjesuoja 
spinnu          spinu, pallokas, pallopurje, spinnaker
                Veneen suurin purje, jolla veneeseen saa mukavasti lisää 
                vauhtia ja usein purjehdukseen myös jännitystä. Spinnu on 
                kiinnitetty vain kulmistaan, eli yksikään liikki ei ole 
                kiinteästi kiinni missään. Mm. näistä syistä hyvin 
                eläväinen ja herkkä purje. Spinnumanoverit ja sillä ajo 
                vaatii sekin taitoa, sitä enemmän mitä kovempi tuuli ja 
                isompi spinnu. 
spinnupuomi     
sprayhood       roiskekuomu
springi         veneen kiinnityksessä käytettävä viistosti tuleva köysi
                Kiinnitysköysi, joita käytetään sivuttaiskiinnityksessä. 
                Kiinnitysköydet, jotka vedetään keulasta ja perästä 
                laiturille kohti veneen keskiosaa.
springleri      avattava pohjaventtiili kevytveneissä jolla saa vedet ulos 
                veneestä kun vene kulkee riittävän kovaa
spörbeli        Se purjeveneeseen, useimmiten keulapiikin punkan alle,
                mutta mahdollisesti myös jonnekin muualle kadonnut, 
                määrittelemättömän muotoinen ja vaihtelevan kokoinen,
                väriltään erilainen esine tai instrumentti, jota gastin
                noviisijäsen lähetetään etsimään esim spinnujiipin aikana, 
                tai silloin, kun hän esiintyy liian asiantuntevasti.
S/S             höyryalus steam ship
                vrt. M/S moottorialus, moottoripurjehtija, M/Y
                moottorivene, motor yacht
SSB-radio       Single Side Band, HF-taajuusradio 
staagi  harus                           stag
                Harusköysi, joka edestäpäin tukee pyöröpuuta tai mastoa. 
                vrt. taaki ja vantti.
stampata        tampata, puskea aaltoja vastaan 
staysail        haruspurje
steevi          keulavannas
stern           perä
stern thruster  peräpotkuri; keulapotkuri, bow thruster
stormi
stuertti        laivakokki                              steward
                ison aluksen ravintoloitsija, koulunkäynyt laivakokki, 
                vrt. tuuvartti
stuura          isopurje
stuuvari        laivantäyttäjä, ahtaaja
stuuvaus        veneen lastaus, asettaa tavaroita oikeille paikoilleen 
styra           ohjata
styyrpuuri      styyra, stypari, stydari, oikea halssi, styrbord, 
                starboard
                Styyrpuurin halssi tiettävästi tulee viikinkiveneissä
                käytetystä tavasta kiinnittää ohjausairo veneen oikeaan 
                laitaan kiinni. Styra = ohjata, styyrpuuri = ohjauspuolen 
                halssi viikinkiveneissä. Tuuli tulee purjeeseen veneen 
                oikealta puolelta.
stökö         merimerkki
sumu            näkyvyys alle 1 mpk. näkyvyys 1-2 mpk = ume.
sumuseinä/mä
suojanpuoli     lee 
suola           meriveden suolaisuus Suomen rannikolla 1975 0,543%, 1994 
                0,36%, 1998 n. 0,6%. Suolapitoisuus Välimeressä on yleensä
                36 grammaa litraa kohti. Atlantin suolaisuus on noin 35
                promillea l. 3,5%. Itämerelle ominaisesti
                suolapitoisuus vaihtelee, kekimäärin se on 10-12
                promillea. Valtamerissä 35 promillea. 
suolalasti      suomalaisten laivojen perinteinen tuliainen 1800-luvulla
surffi          Alus nousee veden päälle tai aaltojen harjalle ja sen vauhti 
                nousee usein huimasti. Nousta plaaniin, ylittää veneen 
                runkonopeus nousemalla veneen muodostaman aallon
                yläpuolelle.
Suursaar        Suursaari
                po-lu - e-ka suunnassa 11 km pitkä, 1,5-3 km
                leveä. Lountakorkia 158 m, Haukkavuori 142 m, Mäkiinpäällys 
                118 m, Pohjoiskorkia 106 m. 40 km Suomen rannikosta, 55 km
                Viron. (Saara Peltola (1960). Suursaari menneinä
                aikoina. Hki. s. 14)
SW              lounas                  sydvest         southwest
swell           vanha maininki
s/y             sail yacht, purjealus, esim. s/y Xantippa
sydvest         lounas                  sydvest         southwest
                Myös sateeelta suojaava päähine, joka ulottuu niskaan
                asti.
sykloni         matalan keskustaa kiertävä useimmiten myrskyinen tuuli
syli            syvyyden mittayksikkö, esim. 8 syltä vettä keulan alla. Vanha 
                suomalainen pituusmitta = 3 kyynärää = 6 jalkaa = 1,781 metriä,
                uusi syli = 2 metriä. Ihmisen syli tai sylys.
syvä meri/vesi valtameri, djuphav, djuphahssegling, deep sea
                Tarkoitetaan ilmeisesti merta, kun sen syvyys on 
                pikemminkin kilometrejä        kuin satoja metrejä. vrt. Okeanos
syvänmerenpurjehtija
syydata         kallistua, olla kallellaan
syydvesti       ilimansuunta sekä päähine
sää           vädret weather, vrt. ilma & Ilmarinen
sääennusteet  radiossa Suomessa 198?-1997 8.15, 12.45, 19.10, 22.10
                        1998- 7.50, 12.45, 21.50
Kirkas auringonnousu ja lasku punaiselle taivaalle huonoa säätä, itä- tai pohjoistuulta, kirkas keltainen auringonlasku kovaa tuulta, kalpea taivas ja kalpea auringonlasku itätuulta. Kirkas kalpea tai harmaa auringonousu kaunista säätä, samoin pehmeät untuvapilvet ja vaaleansininen taivas Synkät tummat pilvet, usein kovapiirteiset ja repaleiset: kovaaa tuulta ja myrskyä.
 

T

taaki           staagi, harusköysi, stay (eng), stag (swe)     
                Harusköysi, joka edestäpäin tukee pyöröpuuta tai mastoa. 
                Paksu köysi, joka yhdestä päästään, siihen plitsatusta
                silmukastaan, istuu kiinni jokaisen maston ja tangon 
                topissa ja siitä juoksee vinottain eli loitosti
                keulan-puolella olevan likimmäisen maston ja tangon
                juurelle tahi puugprötyn tahi fliivari- ja jaakari-puomin
                nokkaan, johonka staakin ala-pää taljareepeillä lujasti
                jännitetään, keulan puolelta tukemaan mastoa ja tankoa.
                Staaki kutsutaan sen maston tahi tangon jälkeen, jota se
                tulee, niinkuin e. m. iso staaki, fokka-staaki j. n. e.
taag-seili      staag-seili, staaki-purje, stakseil (rus), stay-sail (eng),
                stagsegel (swe), Stagseil (ger)
                Kolminurkkaiset tahi epämuotoiset purjeet, jotka
                litsoissaan staakeja tahi leikareita myöten kulkevat 
                mastoin välillä, tahi keula-maston ja fliivari- tahi
                jaakari-puomin välillä.       (Stjerncreutz 1863)
                Staaki- eli taaki-seilit puugpröötystä ovat seuravaiset:
                Fokka-taakseili, fore stay-sail (eng)
                Tämä purje tulee fokka-taakia myöden, eikä näy tässä 
                kuvassa hissattuna...
taavetti        jollan ripustusteline
takila          taklaus, taklattu, tackle
                Kiinteä ja juokseva köysistö, vantit, staagit, harukset, 
                väkipyörät, pylpyrät ym.
                Taklaus laajemmassa merkityksessä kaikki aluksen mastot, 
                tangot, raa'at ym. pyöröpuut, kiinteä ja juokseva köysistö, 
                väkipyörät ym.; ahtaammassa merkityksessä siihen ei lueta 
                sisältyvän rikiä eli mastoja ja muita pyöröpuita.
Tall Ships Race suurten purjelaivojen kilpailu
talja           köydestä ja pylpyröistä muodstuva voiman moninkertaistava
                vetolaite.
taljanuora                      taljagrep       lanyard
                Kiinteän takilan tukiköysien (vanttien, partuunien ja 
                taakien) alapäässä oleva useankertainen pingoitusköysi.
talonpoikaispurjehdus
tamp            köyden pää
tappajat        kuminauhat, joilla sidotaan purje puomille. Kun kuminauhojen 
                päässä on muoviset/puiset nappulat, on niitä venyttäessä vaarana 
                nappulan lennähtäminen esim. silmään.
targakaari      varustekaari
tartuntakaide   turvakaide esim. kajuutan katolla
tekstiilipujehtija      Tekstiilipurjehtivat vertailevat gps:iään: "Oikea 
                merimies navigoi tähtien ja sekstantin avulla. Ja kun 
                sekstantti tyhjenee, korkataan uusi"
teleskooppi     kreik. tele = kaukana, skopein=katsoa
Theseuksen laiva 
"The ship wherein Theseus and the youth of Athens returned had thirty oars, and was preserved by the Athenians down even to the time of Demetrius Phalereus, for they took away the old planks as they decayed, putting in new and stronger timber in their place, insomuch that this ship became a standing example among the philosophers, for the logical question of things that grow; one side holding that the ship remained the same, and the other contending that it was not the same."
Thetis          kreik. tarustossa merenhaltijatar, Peleuksen puoliso, 
                Akhilleuksen äiti
tiimalasi       Spinnu tiimalasin muotoisena ylhäällä. Periaatteessa
                aukeaa itsekseen pyörimällä, mutta ei juurikaan sellaisena 
                vie venettä eteenpäin ja ilahduttaa aina 
                kanssaveneilijöitä suuresti. Yksi spinnunkäytön
                ehdottomista suolista! vrt. rintsikat
                Ajan mittaus.
tikku           keppi, reimari tai viitta, snatska (cs), erotuksena 
                poijusta, jääpoijusta ja valojääpoijusta. Esim. itätikku.
toglessi        toggle, rustiraudan ja vanttiruuvin välinen haarakehela,
                vanttiruuvin nivel 
tokka           telakka, satama-allas, dock
tonnari         n. 40 jalkainen purjealus, ks. puolitonnari
toppi           purjeen yläkulma, maston huippu 
toppiriki       mastonhuipputakila, etuharus ulottuu maston huippuun 
toppivantit     ylävantit 
Tor             Obin rannan ostjakkien ylijumala num-torem. Vogulien Thor,
                tsuvasseille Tor. Taivaan, sään ja maailman symboli 
                taarem, toorem, tuurem. Tuuri-tooru-taara. (Meri 1983)
torstai         tors dag, torstai, Torin, pohjolan ukkosenjumalan päivä
touvi           (laivan) kiinnitysköysi
trallit         pohjalaudat 
trapetsi        kevytveneissä käytetty roikkumatuki 
tricolor        kolmiväri alle 12m pitkän purjeveneen mastossa (myös ranskan 
                lippu)
trimaraani      kolmirunkovene 
trimmata        säätää 
trysail         myrskypurje, tukipurje, kahvelipurje
tseli           Pyörien päälle rakennettu säilytyskelkka, jolla ranta-alueella
                kevytveneitä liikuteltiin.
tsunami         (maanjäristyksen aiheuttama) hyökyaalto. Kaalin t.
                Kaalijärven l. Pyhäjärven meteori Saaremaalla n. 
                300-600 eaa. aiheutti Tsunamin Itämerelle.
tuhto           soutuveneen, jollan penkki
tunnetuin syvyyden mitta = vettä on rantaan asti
turkki          durkki, kajuutan, hytin lattia
turvavaljaat    henkilökohtainen turvaväline, jonka avulla estetään 
                putoaminen veneestä.

tutka                                   radar
                Kuvaruutunäytöllä varustettu paikanmäärityslaite.
                radio direction and ranging
tutka-antenni   tutkan avo- tai suojakupuantenni 
tutkaheijastin  metallinen monipintainen tutkasäteitä heijastava 
                laite.
tuulenpuoli     luuvartti 
tuulensilmä    täysin vastaisen tuulen suunta 
tuuli vind, wind, tuul (est)
        0 calm, tyyni, stiltje, vinstilla, tuulevaikus
        0,3-1,5 light air, õhk liigub
        1,-3,3 light breeze, nõrk tuul
        3,4-5,4 gentle breeze, kerge tuul
        5,5-7,9 moderate breeze, tuuline
        8,0-10,7 fresh breeze, navakka tuuli, styv bris, hea tuul
        10,8-13,8 strong breeze, kova tuuli, hård bris, svag kuling, 
                frisk kultje, tugev tuul
        13,9-17,1 near gale, luja tuuli, styv kultje, väga tugev tuul
        17,2-20,7 gale, myrskyinen tuuli, hård kultje, tormine
        20,8-24,4 strong gale, myrsky, halv storm, torm
        24,5-28,4 storm, kova myrsky, storm, tugev torm
        28,5-32,6 violent storm, ankara myrsky, svÃ¥r storm, väga tugev
                torm
        32,7-61,2 hurricane, hirmumyrsky, orkan, orkaan

tuulen nopeus   10 m korkeudella 10 min keskituuli, suurin Suomessa 31 m/s
                Mustasaar, Valassaaret 25.2.1971 (Kossnäs, Moikipää 
                12/1975; Hanko, Tulliniemi 1/1995). Suurin puuskanopeus 39
                m/s Kossnäs, Moikipää 15.12.1975
tuuliperäsin   Automaattiohjauslaite, joka pitää veneen säädetyssä
                kulmassa tuuleen nähden. Tuuliperäsin antaa peräsimelle 
                tiedon tuulen suunnasta, tarvittavana ohjausvoimana
                käytetään joko tuulta, sähköä tai veden virtausta.
tuuma           pituusmitta             tum
                Ylensä 1/12 jalkaa; kymmenys-tuuma=1/10 jalkaa=2,97 cm; 
                kalu-tuuma=1/12 jalkaa=2,5 cm. 2.54 cm
tuuvertti       laivakokki, ks. stuertti
twist           twisti                          twist
                kiertää, purjeen pystysuuntainen kiertyminen
tvärs          poikittain, kohdalla abeam
tvärsenda      aluksesta kohtisuoraan laiturille kulkeva kiinnitysköysi
tyyrmanni       perämies
täkki          däkki, kansi, deck
                vrt. ruffi
täystakila     Etu- ja takastaagit tulevat maston huippuun asti. 
                Tukeva rakenne valtamerellä.
                Osatakiloinnilla on ilmeisesti avoiteltu nopeutta.
täyttöhela    polttoaine-, vesitankin täyttöputki ja tulppa 
töijata                kiinnittää vene
törni          köyden kierros pollarin ympäri



U
uimaportaat     pelastusportaat, veneen perässä tai 
                sivulla olevat portaat
Ukko            Ukko ylijumala, jumala, ukkonen
ulappa
uppouma         deplasementti, aluksen paino kaikkien siinä olevine 
                laitteineen ja koneineen. Nesteeseen upotetun tai 
                siinä uivan kappaleen (aluksen) syrjäyttämän nestemäärän 
                tilavuus. Ilmoitetaan tilavuutena kuutiometreissä tai
                painona metrisissä tonneissa.


V,W             West, länsi (fi), vest, lääne (et), západ (cs), 
                oksidentti (fi), occidental (fr) < occidens (la) = 
                laskeva [aurinko], länsimainen

vahinkojiippi   tahaton myötäkäännös
                > käännökset
vahti                                                   watch
                vahti ja vapaavahti. Vuoro, työ- tai vastuuvuoro ja lepo 
                tai varuillaanolo vuorottelu aluksella. Perinteisiä 
                vuoronpituuksia 4, 12 tuntia.   vrt. vapaavahti
valtameri       Okeanos (Oceanus), ocean, världshav, havet (swe), Ozean (ger)
vannas          Ranka, aluksen kölin ylöspäin kääntyvä jatke sekä keulassa
                että perässä. perävannas
vannasputki     potkuriakselin tai peräsimen laakerointi- 
                ja tiivistysjärjestelmä.
vantti          stézen (cs)
                mastoa sivusuunnassa tukevat vaijerit. Vaijerista tai 
                vedetystä terästangosta valmistettu mastoa
                sivusuunnassa tukeva harus. 
vanttiruuvi     vantin kiristyslaite
vapaalaita      fribord, kuivakylki 
vapaavahti      lepovuorossa oleva vahti, vrt. vahti    off duty
varpata         irrottaa venettä karilta tai yleensä liikuttaa 
                venettä ankkurista vetämällä.
varpelaiteet    lisäparras, falspoord
                haapion laitoja ja merikelpoisuutta korottavat laudat,
                jotka saatettiin ommella kiinni haapioon.
varvi
vastakäännös         venda, staagi, kääntyminen luovittaessa vastatuulen kautta 
watch           vahti
venda           vastakäännös, To stay, to Tack (eng), stagvända (swe)
Kuin alus tuulen suunnan puolitse käännetään yhdeltä puukilta toiselle. Alus makaa yhdelle puukille 6 träkiä tuulen suunnasta, ja tulee niin muodoin, kääntäyessä staakin ylitse, nousemaan eli luuvaamaan mainitut 6 träkiä, tullakseen päin tuuleen, josta se taas pudottaa eli falaa 6 träkiä, tullakseen toiselle puukille piilivinniä maakaamaan. Staagin ylitse kääntäissä annetaan seuraavaiset käsky-sanat:
Klaarit kääntämään! Paikoillanne! Valmiina kääntämään! Ready a-bout! Lear to go a-bout! (eng), Po mestam! (rus), Klar att vända! (swe)
Sillä ensimmäisellä käskyllä menee joka mies paikalleen käännöstä varten, ja ovat valmiina prasteja, skuuteja, puliinoja ja halsseja tarveta myöden viiraamaan tahi haalaamaan.
Ruori leehen!, ror i lä! Helm a lee! Ruder in Lee!
Sillä käskyllä kääntävät ruorimiehet ruoria vähitellen leen puolelle, ja kuin alus alkaa nousta eli luuvata tuuleen päin, käsketään;
Viiratkaa staagseilin skuutit! Staagseilin skuutit irti! To veer Stay-sails sheet! (eng), Stagseil Schoten abfieren. (ger) Fira af stasegelskoten! (swe)
Sillä käskyllä viirataan kaikki keulimmaisten stagseilien skuutit, fokka-skuutti ja kaikki keulimmaisten raaka-purjeitten puliinat. Kun keula purjeet alkavat liepehtiä, käsketään;
Halsit ylös! Up tacks! Rise the tacks!
Sen käskyn mukaan löysätään fokan ja ison seilin halsit ja skuutit,ja näitten seilien ala-nurkat giikataan vähäisen ylös; paarlasti-taljat löysätään entisen luuvartin puolelta ja siirretään märssy-väeltä märsyn perä-kulmalle, ja miehet ovat klaarina perä-prasseissa. Kun mesaani alkaa liepehtiä ja alus on kerjennyt päin tuuleen, seuraa käsky;
Perä-puliinat irti! Main top-sail bow linen loos! Let go main top-sail bow line! Run up the main top sail bowline!, Loss akterbolinerne! (swe)
Sen käskyn mukaan prassataan kaikki perä-purjeet toiselle halssille; paarlasti-taljat haalatan jännelleen; plintta-trissa haalataan paikoilleen, ja perä-purjeitten puliinat haalataan jännelleen; ja kuin iso märssy-seili alkaa täytyä, käsketään:
Prassatkaa keula-purjeet! To brace about fore!
Sen käskyn annettua prassataan kaikki keula-purjeet toiselle halssille, ja niin pian kuin nämä purjeet alkavat täyttyä, niin tulee käskettäväksi:
Haalatkaa keulimmaiset skuutit! To trim all sharp! Skärp för! (swe)
(Stjerncreutz 1863, 344-346)
                Monilla perinteisillä veneillä ja laivoilla ei voinut tehdä 
                vendaa, koska aluksen nousukulma  ei kaikissa oloissa ollut 
                siihen riittävä. Tällöin käännös täytyy tehdä jiipin kautta.

venehaka        puoshaka 
venepeitto      veneen talvisäilytyksessä käytettävä suojapeitto
vesi            vatten  water
                alkulähde, kosminen lähde 
Kosminen lähde löytyi Orionista
Orionin tähdistössä on havaittu valtaisa kaasupilvi, joka sylkee ympärilleen suunnattomia määriä vesihöyryä. Vaaleanpunaiselta tähdeltä näyttävän kohteen on todettu koostuvan useista tähdistä, joita kaasupilvi ympäröi. Se sijaitsee 1 500 valovuoden päässä maapallosta. Pilvi syytää ympärilleen vesimäärän, joka täyttäisi maapallon valtameret 60 kertaa päivässä. Kosmisen lähteen uskotaan auttavan ymmärtämään, mistä myös oman aurinkokuntamme vesi on peräisin. (Yle teksti-tv toukokuu-1998)
vesikello       "...vesikellossa valuva vesi hoputtaa heitä..." 
                (Plato: Theaitetos 172 d). 
                vrt. aika, kello ja kronometri
vesilinja       vesilinjan pituus, vrt. runkonopeus 
Whitbread       Maailmanympäri kilpapurjehdus, lähtenyt perinteisesti 
                Lontoosta. 1997/8 kisan voittaja taisi olla Ef Language 
                vene.
vihellys        kaksi vihellystä=koko vahti kannelle, kolme vihellystä=kaikki 
                kannelle
viilarit        hvilor, fendarit, korkfändarit, lepuuttajat
                "Purje-vaatteesta ommellut ja triivillä täytetyt,
                monenmuotoiset, niinkuin ymmyrkäiset, nelisnurkkaiset ja
                sydämmmenmuotoiset, pienet lituskaiset tyynyt eli pielet,
                jotka riippuvat liinoistaan veneen laidan ulkopuolella ja
                siten estävät parrasten ja laitain loukkaumasta ja
                hierauntumasta möljää tahi aluksen kylkeä vasten."
                (Stjerncreutz 1863) 

vimppeli        windex, tuulensuunnan ja luovikulman osoitin 
vinssi          winch (en), kapestan (cs)
                köysirumpu, jonka avulla vääntö- ja 
                vetovoima moninkertaistetaan.
vinssinvapauttaja köysilukko ennen vinssiä 
vintturi        yleensä purjeveen jalusvintturit ovat
                pystyrumpukäsivinttureita
virsari         purjeet kirjan näköisesti täys myötiksessä molemmin 
                puolin mastoa.
virsikirja      butterfly, keulapurjeen jalustaminen myötätuulessa 
                isopurjeen vastakkaiselle puolelle.
viskain         äyskäri, veneen tyhjennykseen käytettävä astia 
visseli         äänimerkinantolaite
viulustaagi     maston yläosan tukistaagi 
viulut          Lightningin mastossa oli aikanaan kahdet saalingit. 
                Toppi oli vahvistettu viuluvanteilla. Niiden saalingeista 
                käytettiin nimitystä viulut.
vmc
vmg             velocity made good
                Tavoitteeseen vievä nopeus.
                The speed you are travelling in the direction of the 
                destination.
vuoksi          nousuvesi
                Kuun ja aurngon vaikutus vedenkorkeuteen etenkin
                valtamerillä.
vyyhdetä       koilata
väliaine       
                Lienee peräisin fysiikasta, esim "väliaineen vastus" on kitkaan
                verrattava fysiikan termi. Väliaineen ominaisuudet ja sen vastus 
                ovat oleellisia aina kun liikutaan nesteen tai/ja kaasun sisällä. 
                Väliaine on siis se neste tai kaasu, jonka sisällä tai pinnalla 
                liike tapahtuu.
välikeulaharus  babystaagi 
väylingit      väyliinat, mastoon johtavat tikkaat


W               west
                länsi, lääne


Y
yksityyppivene  yksityyppinen tarkoittaa nimensä mukaisesti täsmälleen 
                samanlaisia veneitä, eroavuuksia vain toleranssitaulukkojen 
                sallimissa vaihteluväleissä. Erotuksena suunnittelu- eli
                konstruktiotyyppisistä veneistä, joissa on keskenään yleensä 
                pieniä eroavuuksia.
ylägaija       ylösvedin, spinaakkeeripuomin kannatin
ylähanka       luuvartti, tuulenpuoli
ylävantti      maston huipusta tai sen läheltä kannelle ulottuva vantti


Ä

ämmänkäännös, akankäännös 
                > käännös
                Jiippi vendan kautta. Eli kun lenssillä halutaan jiipata, 
                ja ei tehdäkään suoraan jiippiä (vaihdeta halssia), vaan 
                nostetaankin ylös tuuleen ja tehdään venda, josta taas 
                lasketaan lenssiin, mutta nyt ollaan toisella halssilla, 
                mikä oli tavoitekin. Ämmänkäännös usein tehdään turvallisuus- 
                tai mukavuussyistä, jos varsinaisen jiipin tekeminen on 
                hankalaa, vaikeaa tai vaarallista (säähän, alukseen tai 
                miehistöön liittyvien) olosuhteiden takia.

                Monilla perinteisillä veneillä ja laivoilla ei voinut tehdä 
                kuin näitä "ämmänkäännöksiä".

äyskäri               kauha jolla tyhjentää vene vedestä


Z
zenit (arab.)   zeniitti, ylikohta, avomerimerenkulussa ja 
                tähtinavigoinnissa käytetty käsite, joka ilmaisee 
                tähtitaivaan huippua. 
                Taivaanlaen korkein paikka, luotiviivan leikkauspiste
                taivaanlaella suoraan ylöspäin. vrt. nadiiri
Zulu            GMT



Olen askarrellut hissuksiin tätä pientä purjehdussanastoa. Ota osaa niin saadaan tästä parempi. Jos sinulla on täydennyksiä, parannuksia, palautetta niin lähetä minulle viesti (e-mail: pekka.kuittinen@uta.fi). Sanasto on webissä url: www.uta.fi/~fipeku/skigla.htm Kiitos kaikille osallistuneille!

Sanaston muodostamiseen olen saanut apua purjehtijatutuiltani, kiitos heille. Kirjallisina lähteinä on ollut mm:
Boken om havet (1950). Stockholm: Sohlmans.
Ehrensvärd, Ulla (1995). Mare Balticum : 2000 vuotta Itämeren historiaa.
Eklund, Holker (1978). Merenkulkualan sanakirja = Sjöfartslexikon = Maritime dictionary : englanti-suomi-ruotsi = engelska-finska-svenska = English-Finnish-Swedish. Helsinki: Otava. 951-1-04617-9.
Englantilais-suomalais-ruotsalais-saksalainen merisanasto (1931). J.J. Mikkola toim. Porvoo: Wsoy.
Encyclopaedia britannica
Henriksson, Alf (1997). Antiikin tarinoita 1-2. Porvoo: Wsoy.
Hämeen-Anttila, Väinö (1913). Merillä : arkielämää suomalaisessa purjelaivassa. Helsinki: Otava.
Kannari, Maija (1997). Tytärsaari, Meienmaa. Helsinkin: Ers. (m)
Lisävihko Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaiseen sanakirjaan (1886). Toim. A.H. Kallio. Helsingfors: SKS.
Meren kirja : merenkäytön harrastajien tieto- ja hakuteos (1950). Matti Kanto toim. Porvoo: Wsoy.
Kaukiainen, Yrjö (1998). Laiva Toivo, Oulu. Helsinki: SKS.
Merenkulun oppikirja (1927). Herman Korsström toim. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino.
Meri, Lennart (1983). Hopeanvalkea : matka menneeseen oppaina aurinko, fantasia ja folklore. Jyväskylä: Gummerus.
Navis Fennica : Suomen merenkulun historia (1995). osa 4. toim. Erkki Riimala. isbn: 951-0-18912-X. Porvoo: Wsoy.
Platon teokset.
Sivistysanakirja (1960). Lauri Hendell-Auterinen ja Mauno Jääskeläinen toim. Helsinki: Otava.
Sjölags- och seglations-lexicon (1816). Författadt af J. E. Ringström. Stockholm: Marquardska Tryckeriet.
Stjerncreutz, Albin (1863). Suomalainen meri-sanakirja. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden Seura. Uusi painos: 1982. Isbn: 951-717-286-9.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (1992). Helsinki: SKS.
Walli, A. I. (1953). Moottorivene. Porvoo: Wsoy.
Veneilysanasto (1992). Espoo : Vakuutusyhtiöiden venevahinkotoimikunta. 2. korj. p. 1998.
Wsoy cd-Facta 1996.

Pekka Kuittinen 1998
pekka.kuittinen@uta.fi

Aallonkorkeudet http://www.fimr.fi/fi/itamerinyt/aallonkorkeus.html
Majakka - Kotkan merikirjasto
Majakka - Merialan sanakirjoja - Maritime Dictionaries
Säätiedotus merenkulkijoille - ITL
Lääne-Eesti saarestiku sadamad - Tallinast Liivi Laheni http://www.teetormaja.ee/users/renza/Sadamad/
Lohusalu sadam www.ee/lohusalu
Eesti www.estonia.org

URN:NBN:fi-fe19981231