(
( )
OOOOOOOOOOOOOOOOO + ( )
OOOOOOOOOO / +\( )
OOOOOO / + \ \(
( ) / + \ \ /|
(mmmmmmmmm)/ + \ ) / |\ Miita Still-525
( ) / + \ ) / | \ atnän
( /L-3424+ ) / H | \ säkkk
/ x-95 + ) / | \ t kkk
/OG-7776 + ) /L-451| \ o aiu
/ + )\ o | \ r r
/\ / + ) \ |______\__ i i
/\/\ ¤ ¤ + \ Rose~/
/ /\/\¤ /____________+ \
_____-----\/-/-¤\______________+___________ __\___ ~~~~ ~~ ~~
\____/ \/ XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX/ ~~~~ ~~~
~~ Xantippa /
/~/ ~/ /~ /~/ /~/ / ~/ /~/ /~/ /~/ /~/ /~/ /~/ /~ / /~///~/
/Ö// /Ö/ /Ö/Ö/ /Ö/ //Ö //
/Ö/ /Ö/ / Ö/ /Ö / /Ö/ / Ö/ /Ö/ /Ö / /Ö/ /Ö/ / Ö/ /Ö/ //Ö/
/Ö/
/Ö/ /Ö/ Ö
~
slangi suomi svenska English eesti keel Deutsch muu
(+ alla selitystä)
______________________________________________________________________________
1, 2, 3 katsastusluokat EU:ssa 1998- (Suomessa 1998.)
-1997 Suomessa oli A1 = valtameri, A2 = avomeri,
B1 = rannikon tuntumaan tarkoitetut veneet,
B2 = sisävesiveneet
1 promilleraja vesillä Suomessa 1996-
1,5 promilleraja vesillä Suomessa -1996
5, 6, 8 5,6 ja 8 ovat kaikki komeita perinteisiä puuveneitä, monasti
ikääkin veneille on jo kertynyt. Suunnittelu- eli
konstruktiotyyppisiä, joissa on keskenään yleensä pieniä eroavuuksia.
5:n on pienin veneistä ja 8 jo kookas. Merten vinttikoirat,
kuutosveneet.
I genoa etupurje
II genoa etupurje
III genoa etupurje
I on suurin purje pinta-alaltaan ja III pienin. vrt. genoa
60 nm 60 merimailia = 1 aste 60 sea miles = 1 degree
aalto laine, aallokko, Suurin yksittäinen aallonmittauspoijun
Utöstä 25 nm etelään mittaama aalto on ollut 14 metriä
korkea. vrt. maininki, merkitsevä aallonkorkeus
Afrodite rakkauden jumalatar
Kun Kronos sivalsi viikatteella isältään Uranokselta
poikki hänen miehenkalunsa, joka putosi mereen, meren
kuohut kokoontuivat sen ympärile ja kuohuista muodostui
kaunis Afrodite, rakkauden jumalatar, roomalaisten Venus.
(Henrikson 1997, 273) Afrodite syntyi meren vaahdosta ja
kahlasi alastomana maihin Kytheran saarelle (em. 316)
ahteri takaosa, aluksen perä
vrt. peräpeili
Ahti meren elävä
"Ahti eli Ahto, rinnakkaisnimeltään Hirska on
itämerensuomalaisten vedenhaltija, josta riippui myös
kalaonni" (Meri 1983, 107). "Achti wedhest caloa toi"
(Agricola 1551). Hiisi, Näkki, Hiiu
ahvenselkä isopurjeen kaareva takareuna
aika Meren aika ja aika purjehtiessa on tosiaan suhteellinen.
"Oli jo kesä ja laivat olivat lähdössä merelle"(Platon VII
kirje, 345 d). Antiikin kreikkalaisetkin purjehtivat vain
kesällä.
"Ajattomuus kuuluu purjehtimisen kuvaan". "Elämme tiukasti
meren säätelemässä kuluvassa hetkessä".
ajautua rekata, sortua
ajantasaus Equation of Time, Eqn. of Time
Ajantasaus on keskiajan ja tosiajan erotus
Koska Maa kiertää Aurinkoa eliptisellä radalla ja
vielä vaihtelevalla nopeudella, poikkeaa tosiaika
(vrt: aurinkokello) keskiajasta, jota kellomme näyttävät
ajoankkuri kankaasta valmistettu suppilo, jonka avulla veneen keula
pidetään kovassa myrskyssä ajelehdittaessa vasten tuulta
alagaija alasvedin, spinaakkeripuomin säätököysi
alahanka lee, veneen suojan puoli, tuulen alapuoli
alaliesma alaliikki, purjeen alareuna
alaliikki purjeen alareuna
alavantti saalingista alaspäin lähteä vantti
alasin jos pilvessä näkyy tumma alasimenmuotoinen alue, on ukkosta
luvassa
aliperämies vrt. perämies
alus ruuhi, haapio, kuitti, kuutti, ommeltu vene, vene, jahti,
paatti, H, folkkari, hai, 5, laiva. koggi (1200-l), holkki
(1400-1500-luvulla Itämerellä), karakki (1500-l Välimeri),
astia, kenojoutsen. Alunen vedessä. Kalliopiirrokset
kertovat veneitä käytetyn Itämerellä jo 2000 eaa.
Veneillä liikuttiin soutaen tai meloen. Veneet olivat yli
10 metrisia ja kantoivat useita ihmisiä. Viron vanhin
muinaislaiva on Saarenmaalta haudasta löydetty 7,5 * 2,5 m,
2700 v vanha alus. Viikinkiveneen pituuden suhde leveyteen
oli 4,06-4.2, esim. 13-25 m pitkiä ja 3,2-5,8 leveitä.
amme leveä hidas vene
anemometri tuulimittari, tuulen nopeutta ja suuntaa mittaava laite
ankannokka keulauloke
ankarolina kelalle kierretty nauhamainen ankkuri- tai kiinnitysköysi
ankkuri ankur (est)
ankkuriboksi ankkurikaivo, ankkurin säilyttämiseen varattu paikka
ankkuriklyysi ankkurikettingin ohjainhela
ankkuriköysi uppoava ankkurin kanssa käyttettävä köysi
ankkuripallo merkkikuvio, jota käytetään päivämerkkinä aluksen ollessa
ankkurissa
ankkuripeli ankkurivinssi
mekaaninen käsi-, hydrauli- tai sähkökäyttöinen
ankkurin nostolaite
ankkurirulla ankkurikettinigin ohjausrulla
ankkuriteline kaiteessa oleva ankkurin kiinnitykseen tarkoitettu teline
ankkuritukki tukkiankkurin osa
ankkurivalo ympäri näköpiirin valkoista valoa näyttävä valaisin
ankkurivaroitin ankkurissa olevan veneen liikkumisesta ilmoittava
hälytyslaite
ankkurivinssi ks. ankkuripeli
anodi sinkki- tai magnesiumelektrodi moottorissa tai veneen
rungossa, estää metalliosien syöpymisen, koska se syöpyy
ensin
ap automattiohjain autopilot
apogeum Kuun pisin etäisyys maahan. Kuun ellipsin muotoisen
kieroradan, jonka toisessa polttopisteessä on Maa,
etäisin kohta Maasta vrt. perigeum.
artteli venekunta (m)
aste etäisyyden yksikkö, 1 aste = 60 M degree
Maapallon astejako on peräisin ainakin Ptolemaiokselta
vuodelta n. 140 (Ehrensvärd 1995, 17).
Arabian peninkulma vuodelta n. 800, 4000 "mustaa kyynärää"
á 0,4932-0,4933 m ja meridiaanin asten pituus keskimäärin
111 km. Vasta 1800-luvulla tarkennettiin aste lopullisesti
110,938 km:ksi. (Meri 1983, 414)
Astejaossa oletettiin maan pallomuoto. Aste napapiirillä on
pidempi kuin esimerkiksi Ranskassa, johtuen maan
litistymisestä Newtonin esittämän teorian mukaisesti
navoiltaan.
Kulmamitta. asteen osia ovat minuutti ja sekuntti;
pallokoordinaatistossa käsitellään keskuskulmaa vastaavan
kaaren mittaa myös asteissa, (kaari)minuuteissa ja
(kaari)sekunneissa; maapallon pinnalla meridiaanin
kaariminuutin pituus = 1 nm
Atlantti Atlantic Ocean
Jumalat jakoivat arvalla koko maailman, niin Poseidon sai
osakseen Atlantis saaren. Hän siitti viisi kaksoisparia
poikia ja vanhimmalle, kuninkaalle hän antoi nimen, jonka
mukaan koko saarta ja merta nimitetään Atlantiksi, koska
siellä ensimmäisenä kuninkaana oli Atlas.
(Platon: Kritias 113b-114b)
"Sen salmen edessä, jota te kutsutte Herakleen pylväiksi, oli näet saari, yhtä suuri kuin Libya ja Aasia yhteensä, ja sen ajan matkustjat saattoivat mennä siitä toisille saarille ... tällä Atlantis saarella. ... Mutta sitten myöhemmin, yhden ainoan hirvittävän päivän ja yön kuluessa, syntyi tavattoman ankaria maanjäristyksiä ja puhkesi vedenpaisumus; maa nieli yhtäkkiä koko teidän sotajoukkonne, ja samalla Atlantis saari vajosi meren syvyyteen ja katosi näkyvistä. Sen vuoksi meri on vielä nytkin tuolla kohtaa peurjehduskelvoton ja mahdoton tutkittavaksi, sillä lieju, jonka saari vajotessaan jätti jälkeensä on esteenä." (Ks. myös Platon Timaios 24e-25d.)
atsimuutti tähtitieteessä: atsimuuttikulma ja tosiatsimuutti
Atsimuuttikulmalla tarkoitetaan taivaankappaleen
vertikaaliympyrän suuntaa mitattuna horisontissa
pohjoisesta itään tai länteen päin 0 - 180 astetta.
Tosiatsimuutti taas on sama kuin navigoinnissa tosisuuntima,
ts sillä tarkoitetaan vastaavasti kulmaa horisontissa
tosipohjoisen ja kohteen (vertikaaliympyrän) välillä
myötäpäivään mitattuna 0 - 360 astetta
aurinkokello päivänkivi, päikesekell (est)
ehkäpä vanhin navigointiväline
Menetelmä perustuu ajan mittaukseen ja
auringon varjon pituudesta saatuun auringon korkeuteen,
vrt latitudi.
Auringon varjon suuntaan perustuva tosiajan mittauslaite,
aurinkokellon osoitus poikkeaa keskiaurinkoajasta
ajantasauksen verran, vrt: ajantasaus.
autopilotti autopilot
yleensä sähkötoiminen, annettua kompassilukemaa
tai tuuleen nähden määrättyä suuntaa ylläpitävä
ruori- tai pinnaohjaukseen sopiva automaattiohjauslaite
vrt ap ja tuuliperäsin
avotila cockpit
istuinkaukalo, istuinlaatikko, istuma-aukko, istumalaatikko,
sitlooda, sittbrunni
avotuuli sivu- tai myötätuuli
B
babystaagi välikeulaharus
baby stay babystaagi
säädettävä lisäharus mastosta etukannelle, jolla voidaan
nopeasti säätää etuharuksen kireyttä, ja maston kalistusta
backstaagi hekstaagi, peräharus
maston huipusta veneen perään tuleva harus
babord paapuuri, veneen vasen puoli perästä katsoen
baileri itsetyhjennyslaite
bakstaagi perävantti
ballast paarlasti, barlast, painolasti
baltiarallaa ungefärnoinabout
barber-hauler keulapurjeen tai spinaakkerin jalukseen kiinnitettävä
apupylpyrä köysineen
barberi barperi, levitin? barberhauler?
Köysi ja ploki, joilla voidaan säätää purjeen
jaluspistettä leveyssuunnassa. Käytetään etupurjeissa
esim. genoan barberi, spinnun babrberi.
barduuna/t Mastoa takaa ja/tai sivusta tukeva köysi, käytetään
etenkin kovassa tuulessa ja merenkäynissä. Köysi ja
talja, jolla sädetään etuharuksen kireyttä. X-95:ssä on
kahdet barduunat (ylä- ja alabardunnat). Veneen mastosta
viistosti taakse tulevat säädettävät apuharukset.
vrt. partuuna/t
bark, barque parkki
3-5 mastoinen purjealus
barlast painolasti, ks. ballast
barometri ilmapuntari barometer Barometri oli muinoin vedellä täytetty ja nokalla varustettu kapteenin hyttiin sijoitettu pullo täytettynä värillisellä vesiliuoksella. Paineen nousulla, laskulla ja näiden nopeudella - sekä käyttäen rinnalla myös mm. kosteusmittaria - voidaan ennustaa säätä. Nopea nousu: epävakaista, tasainen nousu kaunista, nousu ilman ollesssa kuiva ja lämpötilan laskiessa, kesällä pohjoistuulta. Jos on satanut, parempaa säätä. Nousu kostealla ja kylmällä säällä, tuulta ja sadetta pohjoisesta. Nousu etelätuulella, kaunista säätä.
Paikallaan pysyvä: ilman ollessa kuiva ja lämpötilan normaali, jatkuvaa kaunista säätä.
Laskeva näyttö: nopea lasku myrskyä, länsituulella tuulikääntyy pohjoiseen ja myrskyä pohjoisesta. Näytön laskeminen pohjoistuulella sadetta ja myrskyä, kosteuden kasvaessa ja lämmön noustessa etelätuulta ja sadetta, tyynellä lämpimällä säällä sadetta ja epävakaista.
Laskeva näyttö pohjois- ja etelätuulella: sadetta. Nopea lasku länsituulella: tuulen kääntymistä pohjoiseen ja huonoa säätä. Tasainen lasku itätuulella tuulen kääntymistä etelään, mahdollisesti sadetta. (Walli 1953, 457). ks. myös sää
beaufort, b bofori force
tuulen voimakkuuden yksikkö. Asteikon laati englantilainen
amiraali sir Francis Beufort (1774-1857) 1800-luvun alussa,
ja se perustui alun perin sota-aluksen raakapurjeiden pitoon
hankavastaiseen purjehdittaessa.
bermudatakila kolmikulmaisella isopurjeella varustettu takila
bidevind bilivind, hankavastainen tiukasti tuuleen purjehdittava
suunta
bimini aurinkokatos, joka peittää sitloodan ja ruorimiehen
bisketti korppu
black out sähköt poissa
blatlenssi blattis
Aivan myötäinen. Tuuli tulee suoraan takaa.
bloki väkipyörä block
vrt. lokki, pylpyrä, strekki, ploki, pylpyrä
blooper ilman puomia jalustettu myötätuulipurje
blosis kora, kova tuuli
Blue Water Karibian merialueiden yhteisnimitys.
boka poka
Maston kaari. Purjeita latistettiin kovalla kelillä
kiristämällä takavanttia eli bakstaagia. Näin saatiin
mastoon bokaa lisää eikä vene kallistellut niin herkästi.
boogi maston kaarevuus?
boom puomi, bom, boom, ráhno (cs)
buumvang puomin alasvetäjä
botski Vene. Yleisnimi kaikista veneistä.
bow keula
keulapotkuri bow thruster; stern thruster, peräpotkuri
bresti trväsenda, poikittainen kiinnitysköysi. Köysi lähtee
kohtisuoraan laiturille
bridgedeck istuinkaukalon ja kajuutan käyntiaukon välinen kansi
bromohokki Spinaakkerin eli spinnun alakulmissa ja vastaavasti
spinaakkerin skuuttien päissä olevat vastaavanlaiset
helat, jotka pujotettiin tai kytkettiin toisiinsa
helassa olevan uran ansiosta. Lipputankojen naruissa
käytetään samanlaisia heloja. Näissä ei siis ole mitään
jousia.
broutsi, broutsaus, broachata, broutsata (fi), proutsi (fi), broach (en)
Vene karkaa käsistä kääntyen tuuleen. Yleensä kun tuulta
on ja alus kallistuu liikaa, eikä peräsin enää ota
riittävästi veteen, jolloin vene pääsee kääntymään jyrkästi
tuuleen. Spinnupurjehduksen haasteita ja yksisuoloista.
Broutsi spinnulla on liki ainoita tilanteita jossa
köliveneen
maston voi saada veteen eli veneen 90 astetta
kallelleen, josta vene toki yleensä nousee jälleen ylös,
etenkin jos se on niin suunniteltu, eikä esim. istuinkaukalo
ole ei itsetyhjentyvää mallia, kuten monissa perinteisissä
veneissä.
- Nousta spinaakkerilla purjehdittaessa tuuleen niin, että
vene kaatuu kyljelleen. Veer or cause (a ship) to veer
so that its side is presented to the wind and wawes.
bunkrata täyttää polttoainesäiliö
buugi halssi- tai reittiosuus?
Buumvang puomin alasvetäjä
Buys-Ballotin laki. Pohjoisella pallonpuoliskolla: jos asetutaan
selkä kohti tuulta on matalapaine noin 70 astetta
vasemmalla ja korkeapaine vastakkaisella puolella.
Eteläisellä pallonpuoliskolla: jos asetutaan selkä kohti
tuulta, on matalapaine noin 70 astetta oikealla ja
korkeapaine vastakkaisella puolella. Heikon tuulen
vallitessa Buys-Balllotin laki ei ole luotettava.
Soveltuu käytettäväksi vain merellä.
C
canvas purjekangas
clamcleat köysilukko
cockpit istuinkaukalo, istumalaatikko
clockwise myötäpäivä
counterclockwise vastapäivä, kuu ja maa pyörivät vastapäivään
Cumulus Cumuluspilvi, kesäisen poutapäivän kumpupilvi.
cunningham kunnari cunningham
Köysi, jolla säädetään isopurjeen pussin kokoa ja paikka.
Cunninghamia kiristämällä pussi pienee, takaliikki avautuu
ja pussi siirtyy lähemmäs mastoa. Isopurjeen mastoliikin
kireyttä säätävä köysi (Cunningham-talja). Cunningham
sijaitsee isopurjeen etuosassa, vrt. latistusreivi.
dacron purjekangasmateriaali
decca radiopaikannuslaite, Decca-ketjuun perustuva
paikanmäärityslaite
deep sea syvä meri
deklinaatio eranto
tähtitieteessä: taivaankappaleen korkeus ekvaattoritasosta
Taivaankappaleen korkeus ilmoitetaan asteissa mitattuna
pitkin taivaanpallon meridiaania
delaminoituminen laminoitujen kerrosten irtoaminen toisistaan
deplasementti uppouma, veneen paino
desalinaattori makeavesilaite, evaporaattori
deviaatio eksymä, deviation
Magneettisen suunnan ja kompassisuunnan välinen kulmaero
DGPS Differential Global Positioning System, satelliitteihin
ja maamajakkaan perustuva paikanmääritysjärjestelmä
diakonaali vantti spriidarista yläviistoon mastolle menevä vantti
dirkki tirkki
puomin kannatin/nostin, isopurjeen puomin kannatinköysi
tai -vaijeri
dinghy, dingi, tender = kumivene, apuvene
doghouse kajuutan korotettu takaosa
dorade- venttiili ilmanvaihtoventtiili
DSC Diqital Selective Call
VHF-, HF-, MF- radiolaitteeseen liitettävä lisälaite, jolla
vasta-aseman kutsu lähetetään näppäimistöllä datapurskeena
dsonkki kiinalainen kaksi tai kolmimastoinen purjealus
durkki turkki, konehuoneen lattia, veneen lattia
dyneema kestävä köysilaatu
E etelä(fin), East(eng)
easy kick kick-talja, kikkitalja
puomin alasvedin ja ylhäällä pitäjä
Eddie Golf virrasta irtoava, eriävä, poikkeava virtausalue
ekliptika maan ja auringon keskipisteiden kautta kulkeva taso.
Taso jossa maa kiertää aurinkoa. Kaltevuuskulma 23 astetta
27' 8'' 21.6:tta.
Ekliptikan ja maan ekvaattoritason välinen kulma on 23o
26,4"
eksymä deviaatio, deviation
kompassin virhe, voi muuttua vuosittain, ks. deviaatio
Magneettisen suunnan ja kompassisuunnan välinen kulma, vrt
eranto
eksymäkäyrä eksymätaulukko
Kompassin eksymää eri kompassisuunnilla kuvaava käyrä tai
taulukko
eksymätaulukko vrt. yllä eksymäkäyrä
ekvaattori päiväntasaaja
elektrolyysi eri arvoisten metallien välinen sähkökemiallinen
syöpyminen
ellipsi Ympyräviivan projektio eri kulmassa oleville
tasopinnoille.
Aurinko on Maan ja Maa on Kuun elliptisten kiertoratojen
toisessa polttopisteessä niiden pisteiden ura, joiden
etäisyyden summa kahdesta pisteestä, ellipsin
polttopisteistä, on vakio
elämänlanka Köysi tai vaijeri johon turvautumalla pysyttelee aluksessa
kovassakin kelissä. Elämänlankaan kiinnitetään
turvavaljaat
elättäminen spinaakkerin jatkuva säätö
elää purjeeen etuliesma pakkaa
takaliesma elää
emblemi sataman kaijaan tehty aluksen tai miehistön signeeraus /
maalaus
emäpuu kölipuu
enda kiinnitysköysi
engelsmanni teräsköyteen (vaijeriin) tullut mutka, joka heikentää
teräsköyttä tuntuvasti
EPIRB laiva- ja venekäyttöön tarkoitettu hätälähetinpoiju
Emergency Position Indicating Radio Beacon. Liittyy
GMDSS:ään.
eranto variation, variaatio
Magneettisen ja maantieteellisen pohjoisnavan välinen
kulloinenkin etäisyysero yleensä aste-erona ilmoittuna,
muuttuu jatkuvasti. vrt. deklinaatio
Tosisuunnan ja magneettisen suunnan välinen kulma, vrt
eksymä, deviation, deviaatio
etelä South, Syd
etuharus fokstaagi förstag
Keulaharus, maston huipusta tai yläosasta veneen keulaan
tuleva harus.
etuliesma etuliikki, purjeen etureuna
etuliikki purjeen etureuna
etäisyys vrt. matka & merihorisontin etäisyys, s = 1,86 * H : k, jossa
H = havaitun korkeus, k = kulma, s = etäisyys mpk:ssa.
F
fallata ruots. falla=pudota, muuttaa kulussa olevan aluksen suuntaa
myötäisempään tuuleen
falli purjeen nostin, nostinköysi tai -vaijeri
esim. fokan falli, isopurjeen falli, spinnun falli jne.
purjeiden nostoon käytettyjä köysiä tai vaijereita. Falla
(swe) = pudota.
fallikulma purjeen kulma, johon nostin on kiinnitetty. esim. purjeen
etu-, falli- ja skuuttikulmat = purjeen kulmat
etukulma on halssikulma
falliploki nostinpylpyrä, maston huipussa tai tyvessä oleva pylpyrä,
jonka kautta nostin kulkee
feena Peräevä. Lightningin pohjassa oli pieni n. 60 cm
peräpeiliin asti ulottuva evä.
fellata ks. fallata, laskea tuuleen, kääntää tuulesta poispäin
Tiukassa luovissa/kryssissä epätarkka kippari päästi
vahingossa veneen fellaamaan eli laskemaan kurssistaan ja
menetti näin asemaansa.
fendari laitasuoja, fenderi, fiilari, lepuuttaja, buml (cs)
ks. lepuuttaja
femfemma viisvitonen
fiirata laskea löysää, fiirata fiilaria = laskea lepuutinta
alemmas
fliitti laivasto, laivue, nopea, kiitää ohi fleet
foili uraprofiili, harusprofiili
keulaharukseen kiinnitetty profiiIitanko
folkkari kansanvene Nordisk folkbåt
fokka forestaysail (eng), kosatko (cs)
etupurje, keulapurje, jonka takaliikki ei ulotu maston
peräpuolelle
fokstaagi förstaagi, kelaharus, etuharus
forestay kaulaharus
forestaysail fokka
fregatti täystakiloitu alus
Komimastoisen fregatin taaimmainen masto on nimeltään
begiinimasto, jonka alin raakapuu on begiiniraaka.
fyyrkantti tuuli takka, lenssi?
förstaagi keulavantti
fööri föri, veneen keula
föörit Juha Föhr tuo mainio 1990-luvun Yleisradion tv-sääennustaja.
ks. sää
föörmanni
G
gaija spinnupuomin säädinköydet: ylä- ja alagaija. Joskus myös
käytetään gaija nimietystä spinnun tuulenpuolen skuutista.
Kuitenkin tästä on parempi käyttää nimitystä "tuulenpuolen
skuutti".
Galtarna "portti (janus) Saaristomerelle", loisto Padvan selän
länsipuolella
gasti miehistön jäsen, lasti
Greenwich päätetty nollapituuspiirin sijainti
gelcoat geeli, lujitemuoviveneen uloin pintakerros
genaakkeri myötä- ja sivutuulessa käytettävä asymmetrinen pallopurje
generaattori laturi (lataus-, apu-, tuuligeneraattori)
genoa genua, jenni, gena (cs), keulapurje, jonka takaliikki
ulottuu maston peräpuolelle. vrt. I, II ja III genoat. Lie
saanut nimensä Genovan kaupungista (Genua saks.). Jenniä
käytti ehkä ensimmäisenä kuutosveneessään ruotsalainen
Sven Salen, purjehtiessaan Genovassa v. 1928. Miehistöön
kuului myös laulaja Evert Taube.
glunga klunga
Parvi. Esim. Purjehduskilpailuissa yhdessä olevien
veneiden joukko.
GMDSS Global Marine Distress and Safety System
Erilaisiin radiolaitteisiin ja niiden lisälaitteisiin
(mm. DSC) perustuva maailmanlajuuinen merenkulun
turvallisuusjärjestelmä.
GMT Greenwich Mean Time
gnomon (kreik.) paikanmäärityslaite, jolla voi
määrittää sijaintinsa pohjois-eteläsuunnassssa ts.
maantieteellisen leveyden ts. etäisyyden päiväntasaajasta.
Keppi joka heittää maahan auringon varjon. Pylvään suhde
omaan varjoonsa on auringonkulman tangentti.
Aurinkokellon osoitin ja sen heittämä varjo.
Aurinkokello. Aurinkokello, teline, jonka avulla voidaan
auringon varjosta tai kuvasta määrätä meridiaani,
aurinkoaika, napakorkeus ja ekliptikan kaltevuus. Mat.
kahden sellaisen yhdenmukaisen suorakaiteen ero, joilla on
yksi kulma yhteinen.
Aurinkokello, lähinnä aurinkokellon osoitin, jonka avulla
voidaan auringon varjosta tai kuvasta määrätä paikallinen
aurinkoaika, napakorkeus, ekliptikan kaltevuus ja, jos
tunnetaan tarkkaan esimerkiksi GMT ja ajantasaus, voidaan
määrittää paikan meridiaani.
GPS (GlobalPositioning System); satelliitteihin perustuva
paikanmäärityslaite
H
h H-vene H-båt
Hans Groopin suunittelema n. 29 jalkainen kölivene, joka
on kovin suosittu Suomessa
haaksirikko aluksen tuhoutuminen, skeppsbrott (swe),
kruschenie (rus), shipwreck (eng), naufrage (ger), vrt.
haveri
haapio Haavasta valmistettu suomalais-ugrilaisten kalastajaheimojen
venetyyppi. Haapa on pehmeää ja helppo kovertaa veneeksi.
(Meri 1983, 17)
haarukkapurje trysail, fore and aft sail
vrt. kahveli
Hai Hai-vene
haileri komentokaiutin
halkaisija etupurje
halssi puoli hals tack
Puoli, josta tuuli tuulee purjeeseen (oikea, vasen)
Suhteessa tuuleen, vasen tai oikea halssi, paapuurin tai
styyrpuurin halssi, styrbords eller babords halsar;
starboard or port. Perästä eteenpäin katsoen jos tuuli
tulee aluksen vasemmalta puolelta ollaan paapuurin
halssilla. Kuitenkin virsarilla ajettaessa asian ratkaisee
isopurjeen halssi.
halssikulma purjeen keulanpuoleinen alakulma
hamina satama hamn (swe) havn (dan) port (eng) sadam (est)
hammerhead sivukiinnitys laiturin päähän
hankain
hankavastainen strekki, bidevind
harus staagi, tuki, stêh (cs)
Etu- ja takaharukset, köysiä tai vaijereita jotka tukevat
mastoa edestä ja takaa. Mastoa veneen pituussuunnassa tukeva
vaijeri. Sivuttaistuesta käytetään nimitystä
vantti, ja etu- ja takaharuksista niemeä staagi.
haruspurje harukseen kiinnitetty purje
haveri vaurio, merivahinko, break-down (eng), average (eng),
haveri (swe), Versagen (ger), Havarie, Panne
havn (dk) satama
heel (eng) kallistus
heittobloki taittobloki, pylpyrä, jossa on avattava mekanismi sekä köyden
kiinnittämistä että pylpyrän kiinnittämistä varten.
heittoliina ohut köysi, jonka päässä on kelluva paino, jolla heitetään
köysi toiseen alukseen tai veteen pudonneelle.
Kelluvuus on oleellista lähinnä jälkimmäisessä käytössä
hekki Takaharuksen kiristäjä, jolla käytännössä taivutetaan
mastoa taaksepäin esim. päästön tai twistin
aikaansaamiseksi. Takaharuksen kiristystalja.
hekstaagi backstaagi, peräharus
hela
helm peräsin(varsi), ruori(varsi), roder(pinne) (swe), Ruder(pinne)
(ger)
helminen automaattiohjain autopilot
hengata erityisesti kevytveneissä käytetty termi roikkumisesta.
Kovassa kelissä saatiin vene pidetyksi pystyssä hengaamalla.
hengausremmi litteä tai pehmustettu köysi, jonka alle jalat roikuttaessa
pannaan
hevoslatitudit hepolatitudit, horse latitudes, hästlatituderna,
stiltjebälte, tyven vyöhyke
HF-radio High Frequency, avaruusaaltoja hyödyntävä radio
valtamerikäyttöön
hiivari kovahko tuuli
hiivata vetää, nostaa
hiivata slakki kiristää köysi
hiivauslaulut joilla annetaan rytmiä raskaaseen työhön, ankkurin nostoon
tai jalusten kiristämiseen
horisontti horizon
kauin, kaukaisin nähtävä piste, riippuu maapallon
kaarevuudesta, katsojan korkeudesta ja ilman kirkkaudesta
tai näkyvyydestä sekä valosta. Taivaan ja maan
yhtymäkohta.
Horisontin (h) etäisyys meripenikulmina
h = 2,075 x (neliöjuuri a + neliöjuuri b).
a = katsojan etäisyys merenpinnasta metreinä.
Tosihorisontti on zenitin ja nadiirin yhdistävää linjaa
vastaan kohtisuorassa oleva maapallon keskipisteen kautta
kulkeva taso.
Näennäinen horisontti on havaitsijan silmien korkeudelle
siirretty tosihorisontin suuntainen taso.
Merihorisontti on havaitsijan silmien korkeudelta näkyvä
taivaan ja maapallon pinnan yhtymäkohdan kautta vedettyjen
linjojen muodostama kartiopinta.
Näennäisen horisontin ja merihorisontin välinen kulmaero
riippuu havaitsijan silmänkorkeudesta; tähtitieteellisessä
paikanmäärityksessä tämä kulma tunnetaan nimellä DIP
huippuhela maston hela, johon keula- ja peräharus sekä nostinten
pylpyrät on kiinnitetty
huippulevy klamppi, purjeen nostinvahvike
hull runko, aluksen
hunsvotti hundsvott (se), pylpyrä
hydor kreik. vesi
Hydra monipäinen vesikäärme
hyrsky meri hyrskähti
hypotermia kehon alilämpöisyys
häränmuna pilssi- tai jonkun muun pumpun kelluva antura jonka nousu
käynnistää ko. pumpun
I itä East (en), itämainen, orientaalinen, oriental (fr) <
orientalis (la) = orienttia koskeva; oriens (la)
nouseva [aurinko], itä, itämaat; orientoitua = etsiä itää,
jotta siten saisi muut ilmansuunnat selville
ida (est) itä Ost East
ilma "Ilmarisen nimi tulee sanasta, joka on johdettavissa
suomalais-ugrilaiseen kantakieleen ja se on merkinnyt alun
alkaen ilman haltijaa, tuulen ja taivaankannen
jumaluutta..." (Meri 1983, 109)
ilmanpaine suurin 1065,7 hPa Hki 22.1.1907,
pienin 940,0 hPa Rauma, Kuuskajaskari 1982
iltarusko iltaruskosta voi ennustaa huomisen säätä
IMO international maritime organisation, is the United
Nations specialised agency responsible for improving
maritime safety and preventing pollution from ships.
inkkarit teltailit, virtauslangat purjeen takaliesmassa
iso isopurje, stuura mainsail
isoympyrä
itseskuuttaava fokka fokka, joka kiskojärjestelmän ansiosta vaihtaa
puolta itsestään
itineraari itineris (la) = tie, matka, purjehdusopas,
vrt. merikortti & navigoida
itämerenlaivuri
J
jaala
jahti purjealus, jakt, yacht, jaht (et), plahetnice (cs)
Tavallisesti kilpa- ja huvipurjehdusalus; myös
yksimastoinen purjealus, jolla on apumoottori. Purjealus,
jossa masto, kahvelipurje, huippupurje ja kolme
keulapurjetta.
- Jahti Eugenia (1879-1951) Kemiöstä oli Suomen viimeinen
purjehtiva jahti. Jonkun on oltava merimies, Oscar
Gustafsson oli vastannut, kun joku ehdotti koneen
asentamista (Demari 13.5.1998, s. 25).
jahtklubi (est) purjehdus/pursiseura
jalka pituus- ja syvyysmitta 1 jalka = 29,7 cm feet
jalus skuutti, säätököysi sheet
jaluskisko skuuttikisko; purjeveneen kanteen kiinnitetty metallikisko,
jonka juoksijan välityksellä etupurjeen skuuttipistettä
säädetään
jaluskulma skuuttikulma, purjeen peränpuoleinen kulma
jaluslukko skuuttilukko, hela johon skuutti lukitaan
jaluspiste
jalustaa skuutata, säätää purjetta skuuttiköydestä
jedimiekka tehokas, mastoon sijoitettu valonheitin
jib jibi, etupurje jib
Ulompi keulapurje. Small triangular sail (in the front of
the mainsail).
jib-boom spar to which the lower part of a jib is tightened.
jiippi myötäkäännös
Puomi heilahtaa veneen yli laidalta toiselle, jolloin saa
varoa päätänsä.
jiki pieni jolla/vene
jockey-puomi spinaakkeeripuomin tukipuomi
jooli kaksimastoinen purjevene, jossa mesaanimasto on peräsimen
peräpuolella
journal surnaali, laivan-surnali, lokikirja
joustin demppari, kiinnitysköyteen kiinnitettävä veneen nykimistä
vaimentava kuminen tai metallinen joustin
joutsenkaula läpivientiputkessa tai -letkussa ennen läpivientiä oleva
mutka ylöspäin. Joutsenkaula estää veden vuotamasta veneen
sisään. Moottorin pakoputkiston osa.
jungmanni jungman. Siksi sanotaan nuori ja harjaantumaton merimies.
junk flat bottomed Chinise sailing-vessel
juokseva riki running rigging, vrt. standing rigging
vaijereista ja köysistä koostuvat nostimet tms. purjeitten
ja puomien käsittelyyn liittyvät köydet
K
kaapeli "Niin kutsutaan yhdellä nimellä kaikki touvit eli
paksut köydet, jotka ovat kaapelin laatuun lyödyt; kuin
myös ne kaapelin laatuun lyödyt köydet, jotka värpätessä
kuljetetaan." (Stjerncreutz 1863, 148)
touvi, köysi / kabel < nr mmr kabrl Žtouvi, köysiŽ < kas
ns (nykysaksa) Kabel (> vi kaabel) = engl cable < ransk
cable, murt chable ánkkuriköysiŽ< arab habl ŽpurjeŽ;
lisäksi vaikutusta klal (keskilatina) sanasta capulum
Žveneen kiinnitysnuoraŽ. (Suomen sanojen alkuperä...)
kaapelikatti kapelkatti
Kaapelin laatu "Niin kutsutaan jokainen touvi, joka on kaksi kertaa
lyöty. Ensiksi otetaan kolme tuktia ja ne lyödään eli
punotaan yhteen, ja kolme semmoista köyttä, jotka
kutsutaan kardelleiksi, lyödään taas yhteen, ja sillä
lailla valmistetaan kaapeli, eli kaapelin lailla lyöty
touvi." (Stjerncreutz 1863, 148)
kaapelinmitta cable length
185,2 m, meripeninkulman kymmenesosa
Cable length n (1555): a maritime unit of length variously
reckoned as 100 fathoms, 120 fathoms, or 608 feet
(Encyc..)
Se on 120 syllan pituus.
Kaapelinmitta -nimitys johtunee yleisesti käytetyn
merikaapelin kelamitasta, joka on ainakin joskus ollut
n. 180 m.
kaari laivan, veneen kaari, maapallon kaarevuus
kaariminuutti 1/60 astetta, kaari-sanalla korostetaan,
ettei ole kysymys (aika)minuutista
meripeninkulma
kahveli haarukka gaffel
Mastosta yläviistoon lähtevä puutanko, joka rajoittaa
kahvelipurjeen yläreunaa.
kahvelikuunari
kahvelipurje trysail, fore and aft sail
kai kaiköysi
kaija laituri, kaj, kaji
Niin kutsutaan haminan rannalle kivestä tai puusta tehty
pitkä silta, jonka syrjään alukset uivat lastausta ja
lossausta varten.
kaijata kaja
muuttaa raakapuu vaakasuorasta asenostaan pystyyn
kaiku kaikuluotain
laite jolla saa tietoa veden syvyydestä
kajuutta tila, asuintila
kajuuttavahti
kaljaasi (kreik.), pienehkö kaksimastoinen purjealus,
jonka kummassakin mastossa on tav. haarukkapurje.
kallistus heel
aluksen kallistus
Maston pitkittäisuuntainen kallistaminen. Mastoa on ainakin
1900-luvulla jahdeissa kallistettu eteen, mutta pääasiassa
taaksepäin tavoitteena veneen nopeuttaminen. Muodit ja se
oikea tieto sopivasta kallistuksen määrästä ja suunnasta
ovat vaihdelleet.
kallistusmittari veneen kallistumaa osoittava mittari
kalliokiila veneen kiinnitystä varten kallion halkeamaan lyötävä kiila
kalliopiirrokset ks. alus
kapelli puomipeite, isopurjeen suojus
kapiisi cabin
kapteeni kapu, vrt. kippari & päällikkö
kapyysi laivakeittiö
karbiidihaka palohaka
kardaaniripustus tasapainotettu kiinnitysjärjestelmä, joka pysyy
aina vaakasuorassa (kompassi, liesi)
kardinaaliviitoitus Helmikuussa 1896 otetiin Suomen merialueilla ja
Laatokalla käyttöön nk. kardinaalinen viitoitusjärjestelmä,
joka oli samanlainen kaikilla Venäjän keisarikunnan
merialuilla. Siinä korilla varustettu viitta osoitti missä
ilmansuunnasa on kulkueste, matalikko tai kari. Esimerkiksi
eteläviitta oli sivuutettava etelän puolelta jne. Vuosina
1981-1982 Suomi siirtyi kansainväliseen viitoitusjärjestelmään,
jolloin jouduttiin uusimaan yli 11 000 viittaa.
kari
karilla kivillä, on the rocks, straight the rocks, aground
Alus on karilla silloin, kun se on jäänyt pohjastaan
kiinni. Pohjakosketus on eri asia.
kartio merkkikuvio, jota käytetään purjealuksen kulkiessa
koneella purjeet nostettuna
kartta vrt. merikortti, itineraari
Karttoja on piirretty siten, että aurinko, etelä on
ylhäällä, mikähän sai aikaan ajatusmuutoksen, jossa
kartan yläosassa nähdään pohjoinen.
kasteet (esim. Hoburgin kaste), jonkun kuuluisan / historiallisen /
muuten vaan merkittävän paikan tai leveys/pituusasteen
ohituksenaikana tapahtuva toimitus ensikertaa ko. alueen
ohittaville.
katamaran katamaraani, kaksirunkovene
kauppalaivasto
Kauriin kääntöpiiri vrt Kravun kääntöpiiri
keel köli, emäpuu, talka, köl (swe), kiel (ger)
keinu veneen ollessa kallellaan halssilla otetaan jokin falli ja
valjaat ja hypätään perästä keulaan tia toisinpäin, fallin
varassa
keksi tukinuittoon tarkoitettu venehaan tapainen, mutta
teräväpiikkinen tukinuittoväline
kello laivakello, jolla lyödään laseja puolen tunnin välein joka
vahdin aikana
keppi tikku, reimari tai viitta, erotuksena poijusta,
jääpoijusta ja valojääpoijusta. Esim. pohjoiskeppi.
kepsi gps
satelliittipaikannuslaite, global position system
ketka varsinkin venettä tai laivaa takaa katsottaessa näkyy pituus
suunnassa rungon pitkittäiskaarevuus, ketka
ketsi kaksimastoinen purjevene, jossa mesaanimasto on
peräsinakselin keulan puolella
keulaharus forestay (eng)
keulapiikki etummaisen laipion keulan puoleinen tila
keulapollari keulaköysien kiinnityspollari
kevlar purjekangas-, köysimateriaali, käytetään myös
veneen rungossa
Kihnu Jönne kuulu kihnulainen merikapteeni, jonka laiva Rock City
haaksirikkoutui 1909 Tanskan rannikolle.
kiinalainen broach Perä nousee ylös, nokka painuu veteen, vene tekee
tavallaan jiipin. Kallistua spinnun suuntaan, tai jopa
kaatua spinaakkerilla purjehdittaessa spinaakkeripuomin
puoleiselle kyljelle.
kiinalainen jiippi isopurje on myötäkäännöksessä täyttynyt yläosastaan
toiselta ja alaosastaan toiselta puolelta
kiinteä riki standing rigging
masto, saalingit, puomi sekä mastoa tukevat harukset ja
vantit
kiki puomin alasvedin
Puomin alasvedin keksittiin vasta tällä vuosisadalla,
taisi olla 70 lukua, ja siitä asti se on levinnyt useimpiin
purjealuksiin, koska sen tuoma vauhdinlisä avotuulilla on
ilmeinen.
kikka kikkatalja, puomin alasvedin (easy kick, rod kick)
kikkatalja puomin alasvetimeen liittyvä välitys
puomin alasvedin, alasvetimeen liittyvä talja
kioski Ainakin Elvströmin H-veneen etupunkan istumapaikka, kun
ruokapöytä on avattuna.
kipata kaatua
kippari skeppare, skepher ks. päällikkö & kapteeni, laivuri,
schkiper (rus), skipper (eng), schiffer (ger)
Ranta-vesillä kulkevan vähemmän aluksen kuljettaja eli
päällikkö, jota nimeä sen vuoksi ei saa sekoittaa
ulkomaille kulkevan suuremman aluksen kapteenin nimellä.
(Stjerncreutz 1863)
kippo pieni alus
kirkkaus
kiulu
klamppi purjeen huippuvahvike
klyyssi, klyssi köysiohjain, sierain, klyyvari, klyvare, fliimar.
Se on staagi seili, jota kuljetetaan keula-tanko-topin ja
fliimar puomin nokan välistä.
knaappi knaapi, kiinnike knape? Knappe?
Kaksisakarainen köydenkiinnityspaikka tai -esine. Pollari,
köysien kiinnityshela. (Keskiajalla ritarin asemies; uuden
ajan alussa Ruotsissa alhaisempi vapaamies).
kofferdami veneen tai aluksen runkoon rakennettu/laminoitu suljettu
ilmatasku
koggi syväuppoamainen raskas kauppalaiva, tuli Itämerelle
käyttöön 1200-luvulla.
kohteliaisuuslippu vrt. lippu
koija punkka, pritsi, aluksen nukkumapaikka
koiravahti klo 04-08
kokka keula bow
kompassi Sinan, etelän osoitin, simpanssi, compassere (lat) =
mitata, aurinkokello
vrt. aurinkokello, pohjankivi (est)
Maan magneettikenttään ja kappaleiden
magneettisuuteen perustuva navigoinnin ja suuntautumisen
väline. Compasses may operate on magnetic or gyroscopic
principles or by determining the direction of the Sun or a
star. 1100-luvulla Kiinassa ja Euroopassa viimeistään
kekattu. vrt. piiru Sinan (etelän osoitin), primitiivinen kompassi, keksittiin Kiinassa Taistelevien valtioiden kaudella (475-221 eaa), jolloin päästiin selville magneetin vetovoimasta. Sinan oli erilainen kuin nykyisin käytössä oleva kompassi. Kokonaisesta luonnon magneettimalmikappaleesta lusikaksi muotoillun kompassin varsi oli etelänapa, kun taas sen painopiste oli tarkalleen lusikan pyöreän, sileän pohjan keskiosassa. Lusikka asetettiin tasaisen tarjottimen keskelle ja pantin pyörimään. Kun lusikan pyöriminen loppui, sen varsi osoitti etelään ja kärki pohjoiseen.
Keinotekoinen magnetisointi keksittiin viimeistään 11. Vuosisadalla. "Etelään osoittava kala" oli ohuesta rautalevystä kalan muotoon leikattu kappale, joka oli magnetoitu geomagneettisessa kentässä ja pantu veteen, jossa se kellui pohjois-eteläsuunnassa. Koska sen magneettinen kenttä oli heikko, sillä ei ollut käytännön arvoa. Eräänä toisena menetelmänä oli teräsneulan magnetoiminen hakkaamalla sitä luonnonmagneettia vasten. Vedessä kelluessaan tai ripustettuna se osoitti etelään. Tämä oli vanhin kompassi. Myöhemmin se kiinnitettiin kulhoon, johon oli merkitty ilmansuunnat. Pian sen jälkeen kiinalaiset pääsivät perille magneettisesta erannosta ja sen muuttumisesta eri paikoissa. Pohjoisen Song-ajan (960-1127) tiedemies Shen Kuo kirjasi Unelmapuron puutarhassa kirjoitettuihin muistiinpanoihin magneettisen erannon sekä neljä kompassilajia. Kiina käytti kompassia ensimmäisenä maana myös merenkulussa. Ennen kompassin keksimistä merimiehet olivat määrittäneet suuntia päivällä auringon ja yöllä tähtien sijainnin mukaan, mutta pilvisellä säällä tai sateessa tämä oli mahdotonta.
Aikakirjojen mukaan Kiinassa alettiin käyttää kompassia merenkulkuun viimeistään Pohjoisen Song-dynastian aikana. Eräs Song-ajan oppinut, nimeltään Zhu Yu, kirjoitti, että tuohon aikaan merimiehet määrittivät suunnat yöllä tähtien, päivällä auringon sijainnin ja pilvisinä päivinä kompassin mukaan. Samaan aikaan alkoi kaupankäynti Etelä-Kiinan ja Intian valtameren kautta arabimaiden kanssa. Arabialaisista kauppiaista useimmat matkustivat Kiinaan kiinalaisilla aluksilla, missä he näkivät kompassin käytön ja pian arabimaatkin oppivat valmistamaan sen. Samoin kompassi tuli myöhemmin tutuksi eurooppalaisille arabien kautta. 13. vuosisadan vaihteessa arabit ja jotkut eurooppalaiset maat käyttivät kompassia merenkulussa. (Kiina : perustietoja 1. Helsinki: Kiinan kansantasavallan suurlähetystö. 199?, s. 40)
Magneettikompasseja alkoi esiintyä
Välimerellä 1100-luvulla ja ne tulivat yleiseen käyttöön
1200-luvulla (Ehrensvärd 1995, 71).
Audio-kompassi, käytetään suunnan ylläpitämiseen,
kompassille annetaan ajettavan kompassisuunnan lukema ja
se ilmaisee kurssista poikkeamisen äänimerkillä
Puhuva kompassi, käytetään suuntimiseen
kompassisuunta TS-er-eks=KS esim. 135 astetta -5 astetta= 130 astetta.
konstaapeli laivan talousaliupseeri, kaluston ja muonavaraston
hoitaja, jolle saatettiin uskoa myös aliperämihen
velvollisuuksia. (Kaukiainen 1998, 44) ruokavaraston
hoitaja
konsti 1. perämies?
koordinaatisto Suomessa on käytössä KKJ kartastokoordinaattijärjestelmä, jonka perustana on Finland Hayfordin ellipsoidi, tunnetaan myös nimellä 'International Ellipsoid'. Kansallinen koordinaattijärjestelmä, jonka etu on, että Suomi saadaan taivuteltua tasopintaiselle kartalle mahdollisimman vääristymättömänä. Toinen yleinen koordinaatisto on WGS=world geodetic system. Virossa on käytössä wgs 84:n. Venäjällä wgs 72:n korjauksin (liekö lähellä kkj:ta?). Asiasta tarkemmin kts. Tuomas Raivio Latitudi-longitudi -koordinaatistot ja GPS
kora ks.blosis
kori reimarin kori
korppu bisketti
kortti ks. merikortti
koussi hela, joka estää köysilenkin kulumista
Kravun kääntöpiiri Pohjoisen pallonpuoliskon kesällä auringon deklinaatio
kasvaa Kravun kääntöpiirille asti, joka sijaitsee
latitudilla: 23o 26,4' P. Vrt eteläisellä puoliskolla on
vastaavasti Kauriin kääntöpiiri 23o 26,4' E
kr kr-merkintä perustunee sanoihin kr = rannikkosäännöt
(ruotsin kielellä) ja or sanoihin avomerisäännöt
(= 'offshore' säännöt), mitkä tarkoittavat veneen
aikoinaan olleita käyttöluokkia eli minkä sääntöjen mukaan
ne on tehty ja varustettu; nykyisin näkee vielä purjeita,
joissa on nuo kaksi kirjainta, OR tai KR; vrt: katsastusluokat
kronometri tarkkuuskello. laivoja varten tehty tarkkuuskello
Ensimmäisen kronometrin sai aikaiseksi
englantilainen kelloseppä John Harrison v. 1775.??
Ensimmäisenä esitti kronometri-nimen Jeremy Thacker vuonna
1714. Ensimmäisen kronometrin prototyypin esitteli John
Harrison vuonna 1730.??
vrt. aika, kello, lasi, tiimalasi ja vesikello
kryssata kryssiä, luovia, purjehtia tiukasti vastaiseen
halssia vaihtaen
kryssi luovi, purjehtia vastatuuleen, purjehtia sivuvastaiseen
kuitti pieni vene, ruuhi, (tammi)tukki (Lisävihko, 1886)
kukonjalka peräharuksen säätöjärjestelmä
kuivakylki vapaalaita, veneen rungon vedenpäällinen osa
kulleninukko kävi tervehtimässä ensikertalaisia, kun oli päästy läpi
Juutinraumasta
kummeli kumpeli Säyvössä (m)
kiinteä maalla oleva merimerkki, mainitaan keskiaikaisissa
lähteissä, joten niitä lienee rakennettu jo
esihistoriallisella ajalla. Perinteisesti
esim. kivikummeli ts. kasa kiviä luodonnokassa,
erottumisen helpottumiseksi voitu myös
maalata valkoiseksi. Nykyisin 1990 luvulta alkaen
myös tylsiä A, B, C jne aakkosin merkattuja isoja
rumia peltitauluja. Myös tankokummeleita, joissa voi
olla myös tutkaheijastin ja valo.
kunnari ks. cunningham
kuolleet kulmat kisassa suunnat joilla nopeus kohti maalia(kääntöpoijua)
on hitaampi kuin nopeus suunnalla jolla ei mennä kohti
maalia(kääntöpoijua)
kurssi ohjattava suunta, kulkusuunta
course
Taannoin loksodromi, vinoviiva, kurssiviiva
jota pitkin saattoi purjehtia tai seurata tiettyä
tuulensuuntaa. Loksodromi, jolloin aluksen suuntana
pidettiin samaa magneettista suuntaa/tosisuuntaa,
vrt isoympyräpurjehdus.
kutteri cutter
yksimastoinen purjevene, jossa on kaksi peräkkäistä
keulaharusta ja - purjetta
kuunari kaksi- tai kolmimastoinen purjealus, jossa keulamasto on
isomastoa lyhyempi
kuutti yhdestä puusta (haavasta, petäjästä tai kuusesta)
koverrettu ruuhi, jonka molemmille sivuille kiinnitetään
varalaita. Kuutilla liikuttiin melomalla tai sitä
käytettiin tav. kalastuksessa.
kuutto skuutto, skuto, skuttu, pienehkö purjalus
Kuuttopuosmanni s. pienehkön purjealuksen kuljettaja.
kvadrantti ruorikoneiston osa
kääntää, käännös, vrt. venda, jiippi, lehmänkäännös, ämmänkäännös,
härkäventa, proutsi, kiinalainen proutsi, vahinkojippi,
kiinalainen jiippi
Vahinkojiippi, tahaton myötäkäännös lehmänkäänös lehmänventa, härkäventa, akankäännös.
Purjealuksen kääntäminen toiselle halssille myötätuulen kautta. Olisi kiinnostava tietää mikä on etymologia tässä lehmän ja härän suhteen?
Ämmänkäännös, akankäännös
Jiippi vendan kautta. Eli kun lenssillä halutaan jiipata, ja ei tehdäkään suoraan jiippiä (vaihdeta halssia), vaan nostetaankin ylös tuuleen ja tehdään venda, josta taas lasketaan lenssiin, mutta nyt ollaan toisella halssilla, mikä oli tavoitekin. Ämmänkäännös usein tehdään turvallisuus- tai mukavuussyistä, jos varsinaisen jiipin tekeminen on hankalaa, vaikeaa tai vaarallista (säähän, alukseen tai miehistöön liittyvien) olosuhteiden takia.
Monilla perinteisillä veneillä ja laivoilla ei voinut tehdä kuin näitä "ämmänkäännöksiä".
broutsi (fi), broutsata (fi), broachata (fi), proutsi(fi), broach (en)
Vene karkaa käsistä kääntyen tuuleen. Yleensä kun tuulta on ja alus kallistuu liikaa, eikä peräsin enää ota riittävästi veteen, jolloin vene pääsee kääntymään jyrkästi tuuleen. Spinnupurjehduksen haasteita ja yksi suolista.
Broutsi spinnulla on liki ainoita tilanteita jossa köliveneen maston voi saada veteen eli veneen 90 astetta kallelleen, josta vene toki yleensä nousee jälleen ylös, etenkin jos se on niin suunniteltu, eikä esim. istuinkaukalo ole ei itsetyhjentyvää mallia, kuten monissa perinteisissä veneissä.
kiinalainen broach
Perä nousee ylös, nokka painuu veteen, vene tekee tavallaan jiipin. Kallistua spinnun suuntaan, tai jopa kaatua spinaakkerilla purjehdittaessa spinaakkeripuomin puoleiselle kyljelle.
Venda, vastakäännös, To stay, to Tack (eng), stagvända (swe)
Monilla perinteisillä veneillä ja laivoilla ei voinut tehdä vendaa, koska aluksen nousukulma ei kaikissa oloissa ollut siihen riittävä. Tällöin käännös täytyy tehdä jiipin kautta.
kiinalainen jiippi
isopurje on myötäkäännöksessä täyttynyt yläosastaan toiselta ja alaosastaan toiselta puolelta
köli emäpuu, talka, keel (eng), köl (swe), kiel (ger), kýl (cs)
Vedenalainen aluksen pitkittäisuuntainen evä.
Suhteellisen tuore tulokas aluksiin, ehkä vasta 1600-luvulla
Itä- tai Läänemerellä (mikä sen nimi silloin lienikään), joko
eestiläisten tai viikinkien käyttöön ottama
pitkittäissuuntainen evä tai siipi aluksen veden alla, joka
mahdollistaa vastatuuleen purjehdusta.
Itämerenlaivassa ei ollut T-köliä, vaan se oli
matalakulkuinen. eväköli, nostoköli, kääntököli.
kölivesi veteen piirtyvä kölivesi
köysi provas (cs)
L länsi, W, west. vest, lää/s -ne (est), Z (západ (cs))
Myös Suomen maatunnus purjealuksissa 1990-luvulle asti.
Sittemmin FIN
laahusloki veneen perässä vedettävä mekaaninen matkaa ja nopeutta
mittaava laite
laipio veneen väliseinä (joissakin itäisissä murteissa tarkoittaa
sisäkattoa)
laiva skep, skepp (swe), ship (eng), laev (est), naus (kreik.)
navis (lat.), korabl (rus), schiff (ger), skib, schip
Riittävän, kovin suuri alus. Alus jolla voi ylittää meren,
avomerikelpoinen alus. Ainakin yli 20 metriset tai 15
tonniset ja sitä isommat alukset alkavat olla laivoja.
- Niin kutsutaan ainoastaan kolmimastoiset alukset.
(Stjerncreutz 1863, 321)
- Any large floating vessel capable of crossing open
waters, as opposed to a boat, which is generally a
smaller craft. The term formerly was applied to sailing
vessels having three or more masts; in modern times it
usually denotes a vessel of more than 500 tons of
displacement. (Encyclopaedia Britannica)
laivakoira
laivakorppu
laivapoika käpenpoi, kajuuttavahti, cabin boy
laivapäivä antiikin kreikkalaisten käyttämä laivan päivän aikana
kulkeman matkan kertoma yksikkö. Kreikkalaisten
merenkulijoiden laivan vuorokautinen matka 1000 stadionia
eli 185 km (Meri 1983, 47). Sittemmin 110-165 nm.
laivuri laivuri oli vielä pari vuotta sitten kansipäällystön eräs
oppiarvo. Nykyisin entiset laivurit ovat aliperämiehiä ja
kuljettajankirja 1:n omistajat kotimaanlaivureita.
Itämerenlaivuri.
Myös harrastepohjaisia huviveneen kuljettajan
taitoja/tutkintoja: rannikko- saaristo- ja avomerilaivuri.
lankongi käyntisilta veneestä maihin
lanne ryntään vastakohta peräpuolella
lanneköysi rynnäsköyden peilikuva
lasi aikamerkki, löydä lasia, esim. vahdin vaihdon merkiksi.
vrt lokilasi. Merkki joka annetaan laivakellolla aina
1/2 tunnin kuluttua, myös nelituntisen vahdin 1/8.
Lasit ilmoittaa lasivahti tai perää pitävä merimies.
Nimitys johtuu niiltä ajoilta, jolloin aika mitattiin
puolen tunnin hiekkalaseilla.
laskea fallata. Liikkeessä olevan aluksen suunnan muuttaminen
myötäisempään suuntaan.
laskuherkkä veneen taipumus kääntyä tuulesta poispäin
laskuvarjoraketti hätämerkinantoväline
lasti rahti vrt. gasti & paarlasti
lateraali Punaiset (väylän nimelliskulkusuuntaan (merkitty karttaan
nuolella, yleensä S to N, W to I) nähden vasemmanpuoleiset)
ja vihreät (oikeanpuoleiset) merimerkit, jotka ilmestyivät
Suomen vesille 1981-1982. ks. kardinaaliviitoitus
Sisävesillä punainen ollut käytössä aiemminkin: Vesistöä
ylöspäin tultaessa (myös lahdissa ja mutkissa, jos reitti
on yhtenäinen!) jää kirjava oikealle, punainen vasemmalle,
alastultaessa päinvastoin (Walli 1953, 470).
latistus -reivi, köysi. Lattari
Köysi jolla voidaan säätää isopurjeen takaosaa latistamalla
purjeen pussia. Muoti on vaihtumassa ja lattari osin
syrjäytymässä
latitudo (lat.) latitudi, leveys, leveyspiiri, paralleeli, latitude
Eritoten maantieteellinen leveysaste; tähden kulmaetäisyys
ekliptiikasta.
0-latitudi on päiväntasaajalla, navoilla on latudi 90
astetta pohjoista tai eteläistä leveyttä, mitta on
leveysaste. Tähdillä taivaanpallolla on vastaava
leveysaste maan ekvaattoritasosta lukien etelään ja
pohjoiseen.
vrt longitudi, pituuspiiri, meridiaani, pallo, aste
latta batten
purjekangasta jäykistävä esim. lujitemuovinen lista
lattari ks. latistus
lattatasku purjeessa oleva pussi, johon latta laitetaan
lazy jack purjeen laskua purjetta ylhäältä haarukoiden avittavat narut,
purjeen laskemista helpottavat isopurjeen ohjainköydet.
lay-line leilaini
lee suojan puoli, alahanka, alihanka, alalaita, leeward
leedarit (köysi)tikkaat, leadari(t)
lehmänkäänös lehmänventa, härkäventa, akankäännös.
Purjealuksen kääntäminen toiselle halssille myötätuulen kautta.
Olisi kiinnostava tietää mikä on etymologia tässä lehmän
ja härän suhteen? > käännös
legi osuus, matkaosuus leg
leikari pylpyrän tai kiinnityshaan vapaasti kääntyvä osa
leikata purjetia myötätuulta siten, ettei aja täysin myötätuulta ja
vähän siitä poiketen. Tämä lisää nopeutta ja estää
vahinkojiipin synnyn. Toisaalta voi joutua jiippaamaan.
lekottaa Päästä (köysi) irti
lenssata purjehtia myötätuulta, tyhjentää vene vedestä
lenssi myötis, myötäinen, myötätuuli
lenssipumppu tyhjennyspummpu
lepuuttaja laitasuoja fendare
ks. fendari
levanki isopurjeen jaluskisko
Hinaajan peräkannella oleva putki, jota pitkin
hinauskaapeli pääsee liukumaan sivusuunnassa, ottamatta
pollareihin tms. kiinni.
levankiharja kansiharja
levankikisko isopurjeen jaluskisko
levankivaunu levankikiskolla liikkuva jaluksen kiinnityshela
leveys leveyspiiri. Pytheas mittasi varsin näppärästi.
Leveyspiirin saa selville päivän pituudesta tai
gnoomonista. Lasketaan auringon puolipäiväkorkeudesta.
leveyspiiri vrt latitudi & longitudi
liekinvarmistin kaasulieden osa, joka sulkee kaasun tulon, jos
liekki sammuu
liesma purjeen reuna
lifeline turvavaijeri, kannella liikkumista turvaava turvavaljaan
kiinnitysvaijeri. kts elämänlanka
liikki purjeen reuna tai sivu
liesma, liikki, etu-, masto- taka-, ala-, puomiliikki
Lentävä puomiliikki
liina (ankkuri-) lina
Ohut käyden korvike, nykyään myös nauhamaisen, lähinnä
veneiden ankkuroimiseen käytetyn punoksen nimi. Lippu-,
luoti-, heitto-, loki- ja pyyheliina, ruotsinkielessä
myös ankarolina.
liivari
lippu aluksen kansallisuuden ja usein Suomessa myös pursiseuran
ilmaiseva kankainen tunnus. Vrt signaaliliput,
kohteliaisuuslippu, viestiliput, juhlaliputus,
erikoisliput, pienoisliput, viirit, standaarit
list kallistua
liti Lightning
litsata kiinnittää purje hakasilla staagiin
litsaushaka pistoolihaka, keulapurjeen etureunassa olevat haat, joilla
purje kiinnitetään keulaharukseen
log loki
speed log
loisto fyr, light, tuli (est)
valo, myös kalastusloistot (Poroluodonkari Kokkola, lienee
rakennettu 1700-luvulla).
loki nopeus ja matkamittari, log
laite, jolla aluksen vauhti vedessä mitataan. Matkamittari,
usein myös yhdistetty nopeus- ja matkamittari
(Loki, yksi Eddan jumalista, islantilaisissa
jumalaistaruissa pahan edustaja. (Eddan jumalrunot.
Porvoo: Wsoy, 1982))
lokikirja log, journal (eng), logg, loggbok
päiväkirja, johon merkitään kaikki mitä aluksella tapahtuu
sen ollessa matkalla, laivapäiväkirja
lokilasi tavallinen hiekkakello. Tavallinen aika- l. hiekkalasi.
Hyvin yleisesti käytetään 28 sekunnissa tyhjäksi juoksevaa
lasia, muutamat käyttävät 30 sekunnin lasia.
lokki väkipyörä, block (vrt. bloki ja pylpyrä)
loksodromi kreik. loksos=vino, dromos=juoksu, käyrä, joka maapallon
(yleensä pallon tai sferoidin) pinnalla leikkaa meridiaaneja
vinosti niin, että se näiden kanssa muodostaa samansuuruisia
kulmia.
Vrt loksodromipurjehdus: koko purjehduksen ajan pidetään
sama magneettinen suunta/tosisuunta. Vrt, isoympyräpurjehdus:
lyhin matka kahden paikan välillä, matkan aikana on
jatkuvasti muutettava aluksen tosisuuntaa.
longitudo (lat.)longitudi long., pituuspiiri, meridiaani, longitude
maantieteellinen pituus, pituusaste
Eratosthenelta (282-202 eaa.) on peräisin maapallon
ruutuverkko sekä pituus- ja leveyspiirit (Henrikson 1997,
256). vrt. pallo, meridiaani
lossata purkaa lastia lossa
lossaus lastin purkaminen
lossi lautta veden yli, jotka tvh ja siltoihin kietoutunut
pömpöösikauneuden estetiikka on 70-0-luvuilla
saattamassa Suomessa satamaansa. esim. Puumala, ...
punainen ämpäri laiturilla, Lounais-Suomen saaristossa: punainen ämpäri
laiturilla = punaisten lyhtyjen alue, tavaraa tarjolla
luffata nostaa muuttaa veneen kulkusuuntaa tuuleen päin,
kilpapurjehduksessa myös pakottaa tuulen yläpuolella
oleva vene nousemaan.
luode 1) pakovesi, laskeva vuorovesi, vrt. vuoksi
loe alunperin tarkoittanut nousuvettä,
luode (est), flod (skandinavia), flod (eng), flut (ger),
flot (fra)
2) ilmansuunta NW
luokkatunnus purjeveneen isopurjeessa oleva purjeveneen luokkaa
osoittava tunnus
luonnonrauha
hiljainen alue
Alue jossa ei kuulu ihmisen (mekaanisesti?) aiheuttamaa
ääntä.
Toinen taso: Suhteellisen vähämeluiset rakentamattomat alueet.
Missä määrin esim. sisävesillä on tällaista enää?
Ks. SLL Hiljaisuuden suojelu
luotaus syvyyden ja pohjan laadun selvittäminen
luoti lead
syvyyden mittausväline
luotsaus Luotsitoiminnasta on tietoja keskiajalta lähtien.
luotsi pilot loots (est)
luotsitupa luotsivartiotupa
luovia purjehtia vastatuuleen = kryssiä
luovikulma nousukulma, tiukasti vastaiseen purjehdittaessa
kulkusuunnan ja tuulen suunnan välinen kulma
luovikulmamittari edullisinta luovikulmaa osoittava tuulensuuntamittari
lustooluuppi(m) joutavanpäiväinen herrasväen huvivene
luu tuulen puoli windward
luuvartti ylähanka, veneen tuulenpuoli
läpilatta purjeen latta, joka ulottuu takaliikistä etuliikkiin
läpivientiventtiili rungon läpi menevä putken tms. sulkuventtiili
lästi tavaran tilavuuden ja painon mitta. 574 lästiä eli n. 1700
dw-tonnia. 309 n. 930, 323 n. 970.
lästimaksut Ulkomaanliikenteessä käytetyistä kauppa-aluksista
perittävä maksu, varat käytetään merimiesten huoltoon ja
meripelastukseen. Laki 189/§363
lätäkkö pieni vesialue
eräille se on Vanhankaupunginselkä, toisille Näsijärvi,
kolmansille Saimaa, neljänsille Suomenlahti, viidensille
Itämeri...
M
maakrapu
maalspiikki malspiikki, pujotin, kartiomainen teräväkärkinen metallinen
tai puinen köysityökalu. Köysitöissä käytetty työkalu,
jolla on kätevä pujottaa köyden säikeitä lomittain tai
muulla halutulla tavalla. pujospuikko. käytetään lähinnä
köysiä pujottaessa
maatuuli nattnordan, yöllä maalta merelle puhaltava tuuli
Madeira saari Atlantin itälaidalla, jossa tuotetaan mm. madeira
viiniä.
magic box 505-luokassa, maston juuressa oleva taljasysteemi jolla ajon
aikana voi maston juurta liikuttaa
maili meripenikulma (mpk), nautical mail (nm)
1852 m = (40 000 m : (360 astetta * 60'))
maininki vrt. aalto, laine
mainsail iso, isopurje mainsail
majakka loisto, havsfyr, beacon, light, lighthouse, tuletorn
(est), majakas (est), pharos (kreik.), phare (fra), faro
(it, esp), phaos (lat?) = light
Esim. Viron vanhin majakka, Kõpu tuletorn Hiiumaalla
vuodelta 1531. Suomen ensimmäinen Utö 1753, Rönnskär 1800
-vanhin säilynyt, Porkkalan edustalla. Majakat loistivat
vain avoveden aikaan. 1950-luvulla ensimmäiset
merenpohjaan perustetut pohjamajakat.
Faroksen majakka, korkeus 105-180 m, valonkantama n. 24
nm.Faros, Pharos, saari Alexandrian sataman edustalla, jolle rakennettiin n. 280 eaa. n. 100 m korkea kolmikerroksinen majakka, jonka huipulla oli jättiläiskokoinen Poseidonin kuvapatsas. Majakan kappaleita löydettiin uudelleen merestä 1995.
Pharos of Alexandria,
one of the Seven Wonders of the World and the most famous lighthouse in antiquity. It was a technological triumph and is the archetype of all lighthouses since. Built by Sostratus of Cnidus for Ptolemy II of Egypt in about 280 BC on the island of Pharos in the harbour of Alexandria, it is said to have been more than 350 feet (110 m) high. The lighthouse was built in three stages, all sloping slightly inward; the lowest was square, the next octagonal, and the top cylindrical. A broad spiral ramp led to the top, where a fire burned at night.
The lighthouse was surmounted by a huge statue, probably representing either Alexander the Great or Ptolemy I Soter in the form of the sun god Helios. Though it was well-known earlier, the Pharos does not appear in any list of wonders until the 6th century AD (the earliest list gives the walls of Babylon instead). In the Middle Ages the Arabs replaced the beacon with a small mosque. The Pharos was still standing in the 12th century, although by 1477 the Mamluk sultan Qa`it Bay was able to build a fort from its ruins. (Encyclopaedia Britannica 1997)
maneetti vesieläväinen
läpikuultava vesieläin jonka kosketuksen tuntee kirvelynä.
Ei eläne Itämeressä. Maneetin jopa 30 m mittaiset siimat
aiheuttavat vakavaa kirvelyä. Nimeltä tunnetuimmat ovat
rakkomaneetti eli 'Portugalilainen sotalaivuri' ja
purjemaneetti
maneittisuus magneettisuus
mantooki kaide, reelinki, kaidejärjestelmä
Isommissa köliveneissä veneen ympäri kulkevista
vaijeriaidoista käytetty nimitys.
mantookipylväs kaidepylväs
manoveri manöveri, toimenpide
Veneessä tehtävä suurempi toimenpide tai säätö, esim.
vendaan, jiippiin, spinnujiippiin, purjeiden vaihtoihin ja
reivaukseen liittyvät manoverit. (Liekkö sanalla
jotain tekoa kantansa man over, mies yli - kanssa?
Manoveereissä nimittäin helposti sattuu ja tapahtuu sen
verran, että joku siinä voi tulla tippuneeksi tai pahassa
tapauksessa vaikka puomin pyyhkäisemäksi laidan yli.)
Tulleenee kuitenkin kenties ennemminkin ranskankielisestä
sanasta Â’manoevre
mare (lat.) meri
Mare Balticum Itämeri Östersjö Baltic Sea (eng) Läänemeri (est)
Baltiskaja More (rus), Ostsee (ger)
Itämeren nimi vuodelta 43 on Codanus (Ehrensvärd 1995, 18)
Kreikan massalialainen (nykyinen Marseille) Pytheas (n. 350-270 eaa.) julkaisi n. 325 eaa. teoksen Maailmanmerestä (On the Ocean). Pytheas itse kutsui Itämerta "Metuonis" ja Suomenlahtea "Pepeqyia Thalatta eli Kronion. Pytheas 2300 vuotta sitten kirjoitti ylös nimimuodon Basilia, Balisia, josta lie kehkeytynyt Balcia ja Baltia. (Meri 1983) Mare Balticum eli Sinus Balticus.
Pytheas matkasi foinikialaisten merenkulkijoiden kanssa. Tietojemme mukaan Adama Bremeniläinen otti (n. 1073-1076) käyttöön typonyymin Baltia Itämeren nimenä (Meri 1983, 59-60).
mare nostrum meidän meremme, muinaisten kreikkalaisten, roomalaisten ja
fasistien Välimerestä käyttämä nimitys. Nimitystä on
käytetty myös Itämerestä.
Merten vinttikoira kuutosvene
mast/o masto mast
master päällikkö master
mastokenkä kannella tai läpi kannen menevässä mastossa runkopalkissa
oleva hela, johon maston jalka kiinnitetään
mastokisko mastossa oleva kisko, jossa spinaakkeripuomi helaa
voidaan liikuttaa
mastoliesma mastoliikki, isopurjeen etureuna
mastonhuipputakila takila, jossa keulaharus kiinnittyy maston huippuun
mastonjalka maston alapään hela
mastonkaatojärjestelmä järjestelmä jolla maston voi tarvittaessa helposti
kaataa ja uudelleen nostaa esim. matalan sillan tai
sähköjohtojen vuoksi. Esim. saranointi mastonjuuressa tms.
mastonkaulus kannessa olevan mastoreiän kaulus
mastoura maston takareunassa oleva ura, johon isopurjeen ratsastajat
tai liikkiköysi voidaan pujottaa
matalapaine kun matalapaine lähestyy niin ensimmäisenä tulevat
jalaspilvet, sitten harsopilvet, ja jos Kuu sattuu silloin
paistamaan, niin se näkyy pilvien läpi maidonvalkeana ja
sen ympärillä näkyy tiettyyn säätyyppiin liittyvä rengas.
matka (mitta) vrt. etäisyys, maili, mpk, syli, laivapäivä
Kreikan kyynärä 0,4440 m = 6 kämmentä nimeltä pulaiste
(0,0740 m) eli 20 sormea nimeltä daktylos (0,0185 m)
matruusi merimies, laivamies, merisotilas, madrus, meremees (est)
puolimatruusi, jungmanni, lätmatruusi
mayday kv. hätäkutsu, suositus ääntää ranskalaisittain médee.
Mayday tulee ranskan kielen ilmauksesta (mŽaider =
auta minua) ja on vakiintunut kansainväliseksi
hätäkutsuksi.
Radioliikenteen kansainvälinen kieli on ranska, siitä
tulee ääntämisasu (ja myös selitys sille ettei
sanalla ole kuin humoristista yhteensattumaa
englannninkielen May Day, vapunpäivä sanan kanssa. (Ks.
myös http://www.planet.net.au/innovations/may96/mayday.html).
meduusa vesieläväinen
läpikuultava vesieläin
meltemi tuuli
Välimerellä ajoittain puhaltava kovahko tuuli
Melusina ransk. tarun mukaan merenneito, puoleksi nainen, puoleksi
kala
Mercator Mercatorin projektio, kartta joka on laadittu siten, että
maapallon pinnalla olevat leveysasteet eivät supistu kuten
pallokartalla, eivätkä pituusasteet jää yhtä etäälle
toisistaan, vaan niiden etäisyys muuttuu navoille
siirryttäessä tietyn matemaattisen yhtälön mukaan.
meren lahja vanha tapa että rantaan ajautuva tavara tai hylätty alus
on meren lahja ja kuuluu löytäjälleen
meri sjö (swe), sea (eng), mer (fra), mare (lat), more (rus &
sla)
Tarina seitsemästä merestä
Välimeren maissa muodostui antiikin aikana käsitys seitsemästä merestä. Valtaosan maapalloa oletettiin olevan kiinteää maata, jota täplitti seitsemän merta: Välimeri, Punainenmeri, Kiinanmeri, Länsi-Afrikan meri, Intian valtameri ja Persianlahti.
Myöhemmin löytyöretkien avattua maailmankuvaa sanonta seitsemästä merestä painui unholaan, kunnes kirjailija ja lehtimies Rudyard Kippling 1896 antoi runokokoelmalleen nimen "The Seves Seas". Tämän tulkinnan pohjalta maantieteilijät nimesivät meret uudelleen: Pohjoinen jäämeri, Eteläinen jäämeri, Pohjois-Atlantti, Etelä-Atlantti, Pohjois-Tyynimeri, Etelä-Tyynimeri ja Intian valtameri.
Myöhemmin alettiin käyttää valtameri-sanaa: Atlantista Atlantin valtameri ja Tyynestämerestä Iso valtameri.
Atlantilla päiväntasaajan pohjoispuolella tuulee idästä länteen (koilis- ja kaakkoispasaaatit eli myötäpäivään), etelässä päinvastoin. Pohjois-Atlantilla sijaitsee kuuluisa Sargassomeri. Se on kolmisentuhattakilometriä pitkä ja noin 1500 kilometriä leveä tuuleton vyöhyke Kanarian saarilta Länsi-Intian saarille.
Intian valtamerellä puhaltavat säännölliset monsuunituulet; talvella Intiasta Afrikan suuntaan ja kesällä päinvastoin. Valtameren pohjoisosia koettelevat rajut myrkyt monsuunien muuttaessa suuntaansa.
Pohjoisella Tyynellämerellä tapahtuu usein maanjäristyksiä, jotka aiheuttava valtavia aaltoja. Toinen maanjäristyskeskus sijaitsee Etelä-Amerikan länsirannikon edustalla.
Varsin yleisesti omaksuttu käsitys seitsemästä merestä on toisaalta keinotekoinen. Toisaalta on yksi meri. (Navis Fennica 1995, 8)
meridiaani lat. meridianus=puolipäivää koskeva; puolipäiväpiiri,
maanpinnalla napojen kautta kulkeva isoympyrä, pituuspiiri
vrt. longitudi, aste, pallo
meridiaanikorkeus tähden kokeus sen kulkiessa meridiaanin poikki
Meridiaaniminuutti l. kesku- l. matkaminuutti, minuutti (Ž),
mp. tai mpk. 1 mp. = 10 000 000 : (90x60)=1 851.85 m.
Yhden kaariminuutin pituus päiväntasaajalla.
meridies (lat.) keskipäivä; etelä ante meridiem, a.m. ennen puoltapäivää,
post meridiem, p.m. jälkeen puolenpäivän
merien vapaus Periaate, että avoin meri on vapaa, ettei mikään valtio voi
sitä vallata sekä että jokainen alus saa siellä vapaasti
kulkea tai harjoittaa kalastusta. Avoimen meren
ulkopuolelle lankeavat aluevedet ja umpimeret.
merihaukka lokkien yleisnimi
merihorisontin etäisyys s = 2,075/2,08 * (neliöjuuri h + neliöjuuri H)
s = etäisyys mpk:ssa, h= havainnoijan korkeus,
H = havaitun korkeus
merikapteeni vrt. kapteeni
merikelpoinen purjehduskuntoinen, seaworthy, sjövärdig (swe),
seetüchtig (ger)
merikortti merikartta
periplus = ympäripurjehdus, keskiajalla
portolaanit = satamakirjat (Ehrensvärd 1995, 64)
Merikartta eli merikortti on meritiekartta, jolla
edullisissa olosuhteissa voi selvitä iman muita
merenkulkuvälineitä (Walli 1953, 453).
Suulliset ohjeet. Antiikin kreikan käsinkirjoitetut ohjeet.
Arabien kartat oli orientoitu yleensä etelään, kohti aurinkoa.
Varhiaskeskiajan T-kartta jossa pohjoinen vasemmalla,
etelä oikealla, itä ylhäällä, länsi alhaalla. T = Välimeri.
Suomen painetut kortit olivat pitkään mustavalkoisia,
1980-luvulla tuli kolmas väri (keltainen ja vihreä),
1990-luvun lopulla monivärisiä (kelt., vihr., sin., pun.)
ja mukaan kuvaan astuvat myös elektroniset kartat.
ks. navigoida, itineraarit, purjehdusohjeet
merimerkki merimerkit ennen valomajakoiden ja loistotekniikan aikaa,
mm. kummelit ja tunnusmajakat (keskiajalta 1800-luvun
toiselle puoliskolle). Varhaisten loistojen ja
miehitettyjen majakoiden aika (1800-luvun puolestavälistä
1900-luvun puoleenväliin). Automatisoitujen merimerkkien
ja pohjamajakoiden aika (1900-luvun puolestavälistä
eteenpäin).
merimies sjöman, seaman, meremees (et), namornik (cs)
merimiestaito seamanship, styrmanskap vrt. navigointi
meripeninkulma (mpk), merimaili, nautical mile (nm) = 1 852 m.
1 mpk (meripeninkulma) = 1 meridiaanin kaariminuutti. 0,1
mpk = kaapeli.
Pohjana liekö kenties antiikin Kreikan stadion 185 m,
sittemmin maapallon fyysiset mitat.
vrt. matka, aste
"Nautical mile n (1834): any of various units of distance
used for sea and air navigation based on the length of a
minute of arc of a great circle of the earth and differing
because the earth is not a perfect sphere: as a: a British
unit equal to 6080 feet (1853.2 meters) b: an international
unit equal to 6076.115 feet (1852 meters) used officially
in the U.S. since July 1, 1959" (Encyclopaedia Britannica)
merisairas seasick, neausea (lat)
Meriteiden säännöt yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä
laaditut kansainväliset säännöt, saatettu voimaan
Suomessa asetuksella
merituuli päivällä mereltä maalle puhaltava tuuli
puhaltaa silloin, kun maa on lämpimämpi, kuin meri
merkitsevä aallonkorkeus vastaa likipitäen silmin havaittavaa aallokon
korkeutta tai aaltojen korkeimman kolmanneksen
keskiarvoa. Merkitsevä aallonkorkeus, tai tarkemmin
sanottuna karakteristinen aallonkorkeus, saadaan
mittauksista kertomalla aallokon energiaspektrin varianssin
neliöjuuri neljällä. Korkein yksittäinen aalto on noin
kaksikertainen merkitsevään aallonkorkeuteen nähden.
Erään aallonmittauspoijun sijainti Itämerellä:
59° 15' N, 21° 00' E
mesaani takamasto mizzen, mizen (-mast)
tai purje, esim. mesaanimasto, mesaanipurje
mesaaniharuspurje iso- ja mesaanimaston väliin nostettu haruspurje
messi kokous- ja ruokailuhuone mess
messikalle messipoika, messityttö
kauppa-aluksissa toimiva palveluspoika ja kokin apulainen
minuutti ' asteen 60. osa = 1 nm, mpk
vain leveysaste on meripeninkulma
mistral yksi toinen välimeren tuulista
mittaustodistus kilpailuluokkaan hyväksytyn purjeveneen mittaustodistus
mizen mizzen mesaani mizzen, mizen
Mast nearest the stern on a ship with three masts.
mob man over board, mies/ihminen yli laidan
modus substanssin muuttuva olotila erotuksena pysyvästä (eli
liikkuva kuin venho). Kuulema myös kilpailuissa
menestyksekäs vene.
moinaa moinata, tuuli tyyntyy
monitorointi valvonta, seuranta
mpk meripeninkulma, merimaili, sjömil, nautical mile
1 meridiaanin kaariminuutti = 1 meripeninkulma (ei
merimaili, jollei halua ilmaista slangina)
mv moottorialus? motor vessile?
merivartiosto?
mylar purjekangasmateriaali
myrskyfokka pieni keulapurje myrkyssä purjehtimistä varten
myrskyisopurje pienikokoinen, usein erikoismuotoon leikattu vahvasta
purjekankaasta tehty purje
myötäkäännös jiippi
märkäpinta veneen rungon vedenalainen pinta-ala. Märkäpinta-ala
vaikuttaa kitkaan ja kulkuvastukseen, jonka alus
muodostaa edetessään ja sen myötä nopeuteen.
märssykori tähystyspaikka maston huipussa
möljä laituri
mönsträtä mynsträys, pestata, ulosmönsträtä
mörköaalto normaalia isompi aalto, joka iskee yövahdissa väsyneeseen
pinnamieheen
N pohjoinen, North
naakeli
naakelipenkki
nadir (arab.) nadiiri, tähtit. alikohta, zeniitin vastakohta,
taivaanrannan kohta, joka on jalkaimme alla toisella
puolella maapalloa.
naftapasaati moottori
nallepuku purjehdusasun alle laitetava lämmin fleece/snug -asu
napanuora liina jolla turvavaljaat kiinnitetään elämänlankaan
nausea (lat) merikipu
Nautical almanac kuun, auringon, tähtien ja planeettojen
liikkeiden tarkat tiedot, suuri apu perinteisessä navigoinnissa
nautiikka merenkulku, -taito, -oppi
nautik meri-ammattiin kuuluva
nautilus helmivenhe, simpukka
nautofoni eri taajuksisia ääniä lähettäviä äänimajakoita, joiden
avulla saattoi paikantaa itsensä huonossa näkyvyydessä
Suomessa yleisesti 1980-1985 ja Ahvenanmaan Märhällänilla
1993 asti.
nauttinen merenkulkuun kuuluva (nauticus
lat.) nauttinen hämärä auringon lasku 6-12° horisontin alapuolelle.
Mahdollistaa taivaankappaleiden erottamisen.
navaalinen merenkulkua koskeva
navigaattori navigatör, navigatööri. Aluksen suunnistuksesta vastaava
henkilö, elektroninen suunistamisväline. Navigatsuuni
opin taitava mies.
navigoida navigare, navigeerata, navigointi, navigation, styrmanskap,
navigering, navigatio (lat.)
purjehtia, purjehdustaito, merenkulkutaito, merenkulkutiede.
Kulkea kohden tavoiteltua ymmärtäen sijainnistaan ja
sijastaan tarvittavan. Huolehtia aluksen kulusta ja
liikkeistä vesillä ollessa. Se tiede, joka opettaa
suurimmalla tarkkuudella ja lyhimmällä ajalla kuljettamaan
alusta aavain merien ylitse yhdestä haminasta toiseen.
Ensimmäisen navigatsuuni eli merenkulku oppikirjat:
Portugiifari Pedro A. Nunez (1537). Tratado em defensam da
carta de marear. Lissabon.
Pedro de Medina (1545). Arte de Navegar. Valladodil.
(Ehrensvärd 1995, 64)
Merenkulkutaito perustui suulliseen perimätietoon,
paikallista kokemusta, henkistä varantoa.
navigoija aluksen suunnistuksesta vastaava henkilö
neerhaalari puomin alasvetäjä
negatiivinen blokitus = köydestä vedettäessä 30 cm liikkuu vedon kohde
esim. fokka 1 m ylöspäin (jos negatiivinen falli)
Neptunus room. meren ja merenkulun jumala
nereidi kreik. nereis, kreik. tarustossa merenneitonen
Nereus kreik. tarustossa merenhaltija, "meren ukko", Doriin
puoliso, nereidien isä
nm nautical mile, vrt: meripeninkulma
nollameridiaani nollapituuspiiri
Klaudios Ptolemaios (n. 90-160/170) asetti nollameridiaanin
Kanariansaariin kuuluvan saaren länsipuolelle.
(Ehrensvärd 1995, 20). Sijainti vaihteli Kanarian saarilta
Azoreille, Lontooseen, Pariisiin ja muualle, kunnes
1884 vakiinnutettiin Greenwichiin.
noppa varsinkin ranskasta saatava, todella surkeaa punaviiniä
sisältävä, ruskea kuution mallinen 5 litran viinipötikkä.
nostaa nostella, nostaa tuuleen, ks. luffata
nousuherkkä veneen taipumus kääntyä tuuleen päin
näkki vedenhaltija, vetehinen, vedenneito?
veneen pohjaan tarttuva pieneliöstö
O ost, ida, itä I, east E
ohjain ohjuri. Purjeen nostossa käytetty nostoa avittava ohjain.
ohjausvauhti ohjailuvauhti, nopeus, jolla vene alkaa totella peräsintä
Okeanos (Oceanus), ocean, valtameri, världshav (swe), Ozean (ger)Maa oli tasainen ja sitä ympäröi kaikkialla Okeanos-virta (Henrikson 1997, 281) Alussa oli kaaos, kaaos synnytti Gaian (maan), jota roomalaiset kutsuivat Terraksi, tai joskus Telukseksi; tämä jumalolento pani vuorostaan alkuun Tartaroksen (Manalan), Uranoksen (taivaan) ja Okeanoksen (meren). Suhteestaan Uranokseen Gaia synnytti kykloopit, valtavat viisikymmenpäiset gigantit, merenjumalatar Thetiin, musitin jumalatar Mnemosynen, titaani Iapetoksen ja Kronoksen, jonka nimi lie epäilemättä sukua kreikan sanalle khronos, aika. Poseidon, Rhean ja Kronoksen poika, jonka Kronos söi, mutta jonka Rhean avuin poikansa Zeus pakotti antamaan ylen. Zeus jakoi vallan maailmassa sisarustensa kanssa: Poseidonille hän antoi vallan meren yli... (Henrikson 1997, 273-274) Zeuksen sedän vaimo oli nimeltään Klemene eli Asia, ja hänestä Aasia on sanut nimensä. Asialla oli puolisonsa Iapetoksen kanssa lapsia mm. Atlas, joka kannatteli taivasta maan läntisellä äärellä. Tässä tehtävässään päätynyt Mercatorin kuuluisan kartaston karttalehdelle vuonna 1595, ja kirja sai nimensä kuvan mukaan jättäen sen perinnöksi kaikille tuleville kartastoille. (em., 275)
oktantti kulmanmittauslaite; oktantilla asteikon kaari on
kahdeksasosa 360 asteesta. Vrt. sekstantti.
ongari
osatakila etuvantti ei tule maston huippuun asti, vrt. täystakiloitu.
Takila, jossa keulaharus kiinnittyy maston huippua
alemmaksi (esim. 7/8-riki).
P pohjoinen, north, põhi (est)
paapuuri vasen, babord, port
Aluksen vasen puoli peräpäästä keulaa kohde katsoessa.
Port voisi viitata siihen että hyvä kaijan puoli kun
peräsin ei ole tällä vaan styyran puolella.
paapurin halssi tuuli tulee purjeeseen vasemmalta puolelta
paarlasti painolasti ballast
paarlastia käytettiin ja käytetään pitämään alus
tasapainossa ja pystyssä
paatti paat (est), ks. alus
pakata pakkaa, tuuli puhaltaa purjeen "väärälle" puolelle
pakka keulakansi
pakkaa etuliesma pakkaa, kun suhteellinen tuuli käy väärältä puolelta
purjetta
pakkituuli tuulenpuolella kulkevan veneen purjeiden aiheuttama
häiriötuuli
pallo vrt. meridiaani (kaari), longitudi, aste,
pannukakku
Maapallon ympärysmitan määritti ensi kerran hämmästyttävän
tarkasti Alexandrian kirjaston toinen johtaja, Beeta
Eratostheen (282-202 eaa.)
Syene (nyk. Assuan) Etelä-Egyptissä on kesäpäivän
seisauksen aikaan kohtisuoraan zeniitissä. Alexandrian
kulma on 1/50 ympyränkaaresta. (Henrikson 1997, 256)
pallokas spinaakkeri, spinnu, kevyestä kankaasta tehty
pallonmuotoinen keulapurje
pannukakku perinteinen ainakin eurooppalainen oletus maapallon
muodosta
parkki parkki bark bark, barque (fre) barca (it & esp)
3-5 mastoinen purjealus, jossa etummaisissa mastoissa on
raakapurjeet, mutta perämastossa ainoastaan puomi- ja
latvapurjeet.
partuuna vrt. barduuna
parras kannen reuna, laita
parraslista varvaslista
patenttiloki itsestään toimiva matkan mittaaja
peittää purjehtia niin, että toinen vene jää oman veneen
purjeitten taakse eikä saa tuulta;
kilpapurjehdusmääritelmä: veneillä on peitto,
kun toinen vene ei ole selvästi edessä tai selvästi takana
Pelias kreik. Poseidonin poika
peltigenoa moottori
pentri pentteri, byssa, kabyysi, veneen keittiö, pentry
Päällyston astia- ja ruokakomero (Kaukiainen 1998, 91)
vrt. kapyysi
perigeum kuun lyhin etäisyys maahan. Kuun ellipsin muotoisen
kiertoradan, jonka toisessa polttopisteessä on Maa,
Maata lähin oleva kohta vrt. apogeum
perjantai oli pyhitetty Frijalle (Frija -> reede) pohjolan
Venukselle, Torin ja Lemminkäisen äidille.
peräharus takaharus, -staagi, hekstaagi
perämela ohjaukseen käytetty mela, saapso, saps (est)
perämies sapsomies, styrman, helsmanni, helmsman, mate
toinen perämies, second mate
ks. päällikkö, pinnamies
peräpeili veneen perä, veneen ahterin pystysuora tai viisto osa
peräsin helm peräsin(varsi), ruori(varsi), roder(pinne) (swe),
Ruder(pinne) (ger)
aluksen ohjain
vrt. perämela, sapso, tyyrimela, saps
Peter's Café Sport jokaisen kunnon purjehtijan tietämä paikka
pianisti soittelee täkin koskettimilla (gaijat, liikit jne.)
pii, piissä ohjata vastatuuleen, käytetään esim. purjeidennostossa
ja laskussa. Keulapurjeen jalustaminen pakkiin isopurjeen
silti vetäessä, jollloin vene pysyy miltei paikallaan
(maata piissä).
Pii on sitä, että pidetään purjeella ankkuroitu
alus senverran vinossa tuuleen, että se ei heilu valtoimenaan
puolelta toiselle ankkuroituneena ollessaan.
piinata purjehtia tai ohjata liian ylös tuuleen, jolloin veneen
vauhti hidastuu, taktinen tai hetkellinen piinaaminen
jonkin merkin tai reimarin kiertämiseksi saattaa monasti
kuitenkin kannattaa. Yrittää nousta mahdollisimman ylös
tuleen vauhdin hidastuessa.
piira
piiru alunperin tuuliruusussa, sittemmin kompassipiiru.
Ilman- tai tuulensuuntia merkitsevät viivat ja kirjaimet.
Esim. E, SW, IpP = Idän puoleinen Pohja,
PiP = Pohjois-Itä-Pohja, Länsi-Pohja-Pohjoiseen. Pohjoista,
itää, etelää ja länttä nimitetään pää eli kardinaalipiiruiksi.
Jakamalla niitten välit kahtia saadaan neljä
interkadinaalipiirua, itäpohjoinen, itäetelä, länsietelä
ja länsipohjoinen. Jakamalla näin edelleen toinen
toisensa perästä syntyneet väliaukeamat kahtia saadaan
yhteensä 32 yhtäsuurta ja yhtäkaukana toisistaan oleva
ilmansuuntaa eli kompassipiirua. (Merenkulun ... 1927, 8)
meripiiru on 11,25 astetta
Piirujakoon nojautuvat esimerkiksi kulmat, joissa
kulkuvalot näkyvät.
piiru pitkittäissaalingit jotka levittävät mastoa takaviistoon
tukevia partuunoita (Kaukiainen 1998, 152).
piissä ks. pii
pikasakkeli avainsakkeli, vääntöliikkeellä lukittava/avattava sakkeli
pilli merkinantolaite, soitin. Käytetty ainakin jo
kreikkalaisilla kaleereilla suotajien tahdin antoon.
vrt. pursimiehen pilli
pilotti luotsi, pilot
pilssi kölisyvennys, veneen sisäpohjan ja kölin välinen tila
palleoja
pilssipumppu lenssipumppu, pilssiveden tyhjennyspumppu
pinna peräsinpinna, peräsinvarsi, joskus myös kipparin tai
miehistön sietokyky, vrt. peräsin
helm peräsin(varsi), ruori(varsi), roder(pinne) (swe),
Ruder(pinne) (ger)
pinnamies ks. perämies
pirtupaatti
pistoolihaka jousikuormitteinen haka esim. keulapurjeen kiinnittämiseen
pistopunkka istumakaukalon alle ulottuva kajuutan punkka
pituuspiiri ks. longtudi
plaanata ks. surffi
platlenssi plattis, suora myötis, täysmyötäinen
plattinki palmikoitu nuora
pleissata tehdä köysi- tai vaijeripunos
pleissi silmukointi tai jatkaminen punomalla, ks. pujos
ploki bloki, pylpyrä
plotteri tietokoneperusteinen, näytöllä varustettu reittipiirturi
ja paikanmäärtyslaite, elektroninen merikortti
pläkä bleke, tyyni, tuuli (p)läkähtyy
Pohjantähti Stella Polaris, Polaris, North Star
Ilma, Ilmarinen vai juma, taivaan (daivas (sanskrit) =
hohtava, loistava) vai pohjan erotuksena kannesta
(Meri 1983, 235).
pohjoinen North
keskipäivällä lyhyin varjo osoittaa suoraan pohjoiseen
poiju bóje (cs) holl., kelluva esine, joka on ankkuroitu
osoittamaan matalikkoa, kulkuväylää, ankkuripaikkaa tms.
tai käytetään aluksen kiinnitykseen. Lisälaitteiden mukaan
erotetaan kello-, ääni- ja valopoijut.
poijuhaka poijuhaka, poijuun kiinnittymistä helpotta erikoishaka
poka
pollari tolppa, pylväs, pollare
Aluksen kannelle tai kaijalle pystytetty pylväs, johon
aluksen pesti tai muu köysi kiinnitetään
pooki tunnusmajakka eli pooki, puuki?
puisia tai kivisiä torneja (majakkatorni) ilman
valaistusta. Ensimmäiset 1600-luvun puolivälissä Suomessa.
Suomen avnhin säilynyt Lyökin kivi pooki vuodelta 1756
Uudenkaupungin edustalla.
vertaa Kotkassa Pookinmäki
Poseidon kreik. meren jumala, roomalaisten Neptunus
prammi
prammipurje prampurje bramsegel
Maston kolmanteen osaan (alhaalta päin laskettuna) l.
prammitankoon kiinnitetty purje.
prammitanko
prassata ahtaa brassa
Ahtaa, suorittaa prassaus.
prassaus Ohjaimien (ahtimien) avulla purjealuksen raakojen
kääntäminen haluttuun suuntaan. Purjeiden säätöä siftien
mukaan.
prassi ahdin brass
Ahdin, raakapuun nenästä alas kannelle kulkeva köysi.
preventeri köysi tai taljarakennelma, jolla estetään ison puomi
lähinnä myötätuulessa heilahtamasta vahingossa toiselle
puolella (halssille)
priki brigg
Alus jossa on kaksi mastoa, mitkä kumpikin ovat
raakapurjeilla varustetut.
prikka reimari
pritsi punkka, koija, veneen nukkumapaikka
protesti purjehduskilpailussa harjoitettava pulmien selvittelykuvio
Proteus Ennustustaitoinen merenhaltija, Poseidonin alamainen,
kuuluisa kyvystään muuttaa muotoaan. Odysseian 4. laulussa
kuvattu monihahmoinen meren haltija.
proviantti muona lat. providere=pitää huolta
pujoa tehdä köysi tai teräsköysipujos
pujos
puksprööti buugsprööt(t)i, pukströöti, keulapuomi, kokkapuu
pulpetti pulpit, keulakaide veneen keulassa oleva kaide
puntari ilmapuntari
puolitonnari aiemman ior-säännön mukainen veneiden jaottelu kisoissa.
Tonnari n. 40 jalkaiset paatit
3/4 tonnari n. 36 jalkaiset paatit
1/2 tonnari n. 30-32 jalkaiset paatit
1/4 eli varttitonnari n. 26 jalkaiset paatit
vrt. varttitonnari, 3/4 tonnari & tonnari
puomi puomi bom boom
Aluksessa hirsi (piiru), johon puomipurje levitetään ja
jalustetaan tai johon purjealuksessa veneet ym.
kiinnitetään. (Nostettava tai laskettava poikkipuu, jolla
tie voidaan sulkea).
puomigaija spinaakkeripuomin gaija
puomihela isopurjeen puomin mastoonkiinnityshela
puomiliesma puomiliikki, isopurjeen alareuna
puominivel gooseneck, isopurjeen puomin mastoon liittävä nivel
puominkannatin dirkki, puomisakset
puomisakset Puomisaksia köytetään kannattamaan puomia silloin, kun
purjeet on koottu puomille.
puorti laivan t. veneen kylki, laita, parraspuu, reelinki,
lastausluukku laivan kupeessa
puoshaka venehaka
puosu puosmanni, pursimies, båtsman, boatswain
Suomen laivoissa purjeidentekijä.
Luotettava ja pätevä merimies, joka
päällystön alaisena johtaa laivaväkeä töissä ja itsekin
tekee tärkeimpiä takilaa ja purjeistoa koskevia töitä.
Laivamiesten tehtäviä valvova kokenut merimies.
puosuntuoli kankaasta valmistettu istuin, jolla voidaan nostaa
ihminen mastoon korjaustöihin.
purje seili, sail, plchty (cs)
2000 v sitten Läänemerellä tuntematon. Vuosina 600-750
alus sai purjeen. n. 790 takilointi muuttui, taakit
keulasta ja perästä partaille. Mahdollisti paremman
luovimiskyvyn, purjehtimisen etuvastaiseen. (Meri 1983)
Itämeren alus sai purjeen vuosina 400-500
(Ehrensvärd 1995, 16).
purjehakanen kiinnityshakanen, jolla keulapurje kiinnitetään
keulaharukseen.
purjehdus Välimerellä on purjehdittu jo n. 4Â 000 vuotta eaa. Alukset
pysyivät kauan alkeellisina eivätkä ne pystyneet
luovimaan. Purjehdusominaisuuksiltaan kehittyneempiä olivat
vasta arabien alukset ja viikinkilaivat. ks. purje
Iloa matkanteosta. vrt. navigoida
purjehdusohjeet itineraari, itinerarium (lat), luotsikirja, orderi
reittikuvaus, matkaopas, peripliide, isolaario
(isola ital. = saari) = saarikirja (ks. Ehrensvärd 1995, 66)
Alun alkaen suullista perimätietoa meriteistä. Itämeren
vanhin ohje on 1200-luvulta. Se kuvaa laivareittiä
Kalmarinsalmesta Tukholman saariston kautta Suomen
etelärannikolle ja edelleen Tallinnaan.
vrt. kartta, navigoida
purjehdustaito navigoida, vrt. merimiestaito
purjehtia skiglata, navigoida
liikkua purjeitse, olla vesillä.
purjehtija sailor
purjeikkuna purjeeseen läpinäkyvästä materiaalista ommeltu osa
purjelaiva purjealuksetpääasiallisesti purjeiden avulla kulkevia aluksia, joissa nyk. on apukone ahtailla vesillä ja tyynessä liikkumista varten. Purjelaivojen nimitykset liittyvät yl. takilaan eli rikiin, joka käsittää mastot ja purjeet sekä näitä tukevat ja kannattavat tangot ja köydet, joskus rungon muotoon tai tehtävään. Mastot voivat olla yksi- tai useampiosaisia (esim. alamasto ja latvatanko tai alamasto, märssytanko ja prammitanko). Pisin masto on aina nimeltään isomasto, ja sen edessä on fokkamasto. Perimmäinen masto on fregatissa kryssi- eli pekiinimasto, kaksi- tai kolmimastoisessa aluksessa raa'attomana mesaanimasto sekä useampimastoisissa jiggermasto. Jiggermaston edessä oleva masto on perämasto ja tämän sekä isonmaston välissä mahdollisesti oleva masto keskimasto. Takilan mukaan voidaan purjealukset jaotella seuraavasti: yksimastoisia ovat katti, sluuppi eli pursi, kutteri, jaala ja jahti, kaksimastoisia priki, brigantiini, kuunaripriki, kuunari, kaljaasi, jaala, ketsi sekä jooli, kolmimastoisia fregatti eli täystakiloitu (kaikissa mastoissa raakapurjeet), parkki, barkentiini sekä erilaiset kuunarit, neli- ja useampimastoisia fregatit, klipperit, parkit ja kuunarit. (Wsoy Facta 1996)
purjenumero purjeessa oleva purjeveneen rekisterinumero
purjevenevetolaite, Sail-Drive, S-vetolaite, purjeveneen sisämoottorin
vetolaite
purjemaakari purjeneuloja sailmaker
pursi
pursimies ks. puosu
pursimiehen pilli
pursiseura jahtklubi (est), yacht-club (eng), jaktklubb (swe),
Jachtklubb (ger)
pushpit peräkaide, peräkehä, veneen perässä oleva kaide
pussi pussikkuus, purjeen kaarevuus
pylpyrä pyörä, väkipyörä block (vrt. lokki ja bloki), vrt.
hunsvotti
pytsi kangasämpäri
päällikkö stydimadr master
Aluksen päällikkö. Aluksessa on aina vain yksi päällikkö,
vaikka samalla voi olla useita kapuja, tosin usein kapu on
ja sillä tarkoitetaan samalla päälikköä ja harvemmin
samas paatis onkaan useampaa kapua samaanaikaan läsnäkään.
Styyrimatruusi, perämies, sapsomies, kuningas. Skipherr,
kippari lie peräisin myöhemmältä ajalta, jolloin laiva
oli jo muuttunut yksityisomaisuudeksi. vrt. perämies
pääsky kun pääskyt lentävät matalalla lie ilmassa painetta ja
sadetta odotettavissa.
päästö purje päästää ilmaa ohitseen, esim. tilanteessa jossa on
liiaksi tuulta tarjolla ja kaikkea sen voimaa ei voida
esim. liiallisen veneen kallistumisen vuoksi hyödyntää
eteenpäin menemiseen.
pömpötin fendari
R
raaka poikittainen horisontaalinen puu mastossa
raakapurje raa'alta avattava tai laskettava yleensä varsin
neliönmuotoinen purje.
rakki raa'an mastoon kiinnittävä rauta
rapakko Atlantti
rasvatyyni dead kalm
ratti ohjauspyörä
rautagenoa apumoottori
rautaluovi Luovin sijasta väistetään este apumoottorin avulla.
rautatanko järnsteng
Norjassa käytettyjä merimerkkejä, usein kiinteitä, ohuita
rautatankoja, joissa voi olla kulunut maali, jolloin
sellaisen näkee vasta 20 m päästä. Auttavat suuresti
navigoinnissa.
ratsastaja isopurjeen etuliikkiin kiinnitetty hela, joka liukuu
mastonliikkiurassa
redi sataman edustalla oleva suojainen alue
redillä odottaa sataman edustalla, usein ankkurissa
Reed's Macmillan nautical almanac = avomeripurjehtijan raamattu
reelinki, reilinki, laita, parras
reimari viitta, remmare, meri-viitta, beacon, prickers, prikke (ger)
reivata reivaus, vähentää purjepinta-alaa. Refva, to reef, take a
reef
"Merellä ei totisesti tehdä kiinni purjeita liian
aikaisin, ei edes ajoissa, vaan vasta hädän ollessa
käsillä" (Hämeen-Anttila 1913, 226).
reivi pienennetty purje
esim. ykkösreivi, joloin purjen pinta-alaa on pienennetty
vähiten, kakkos ja kolmosreiveillä enemmän
reivikulma isopujeen takaliikissä oleva vahvistettu kulma
reiviköysi isopurjeen takaliikistä puomin pään kautta mastolle johtava
köysi, jolla purjeen reivikulma vedetään puomiin kiinni.
reiviseisinki köydenpätkä, joka on kiinnitetty purjeeseen ja jolla purje
kiinnitetään puomiin tai raakaan reivattaessa.
reivisolmu ks. merimiessolmu
rekata ajautua, sortua
rihmos köyden päättäminen ohuella langalla kietomalla
rikata takilan pystyttäminen tai pois ottaminen
riki standing rigging, running rigging
takila, purjeveneen kinteä ja juokseva riki
riki perämoottorin alaosa
rikaus, riki rig
Mastot, muut pyöröpuut ja saalingit sekä niiden lukumäärä
ja asettelu.
rintsikat Spinnu rintsikoiden näköisenä ylhäällä. Periaatteessa
aukeaa itsekseen pyörimällä, mutta ei juurikaan sellaisena
vie venettä eteenpäin ja ilahduttaa aina varmasti
kanssaveneilijöitä suuresti. Yksi spinnunkäytön
ehdottomista suoloista! vrt. tiimalasi.
rissa pylpyrä, ploki
ro ro roll on roll off lastialus
rod vedetystä terästangosta valmistettu vantti tai harus
roiskesuoja kuomu, sprayhood, kulkuaukon suojakuomu
Roland "Itämeren uljas Roland, merimieshyveiden ruumiillistuma"
(Meri 1983, 118).
rudder peräsin, ruori, ror, roder (swe), Ruder (ger), kormidlo
(cs)
ruffi ruffi, hytti, kajuutta
rullagenoa keulapurje, joka rullamekanismin avulla voidaan kiertää
keulaharuksen ympärille.
rullareivi rullaiso, isopurje, joka rullamekanismin avulla voidaan
kiertää maston sisään (myös puomin ympärille tai sisään)
rullata keinua, kallistella sivuttain aallokossa
rulli? rullasi (impf.) ???
runkonopeus solmuissa = 2,43 * vesilinjan neliöjuuri. (=n. vesilinjan
pituus metreissä.) x-95:ssa 8 m vesilinja = 6,87 kn.
runni ahtojää
ruori ruotel (m), kormidlo (cs)
tapillinen ohjainpyörä
ruorikulma peräsinlavan ja veneen suunnan välinen kulma
ruorimies perämies
rustirauta purjeveneen runkoon vahvasti kiinnitetty esim.
ruostumattomasta teräksestä valmistettu vantin tai
haruksen alapään kiinnityskohta.
ruuhi vene, kuutti, haapio, alus, kuitti (karjala)
yhdestä puusta (haavasta, petäjästä tai kuusesta)
koverrettu ruuhi, jonka molemmille sivuille kiinnitetään
varalaita. Kuutilla liikuttiin melomalla tai sitä
käytettiin tav. kalastuksessa. Veneen kantamuoto, joka
tehtiin kovertaen yhdestä puusta. (Karjalainen
kuitti-sana merkitsee yhdestä puusta veistettyä venettä.)
(Ruuhi myös 2) ruumisarkku, 3) syöttökaukalo (Suomen...
1992))
vrt. seula
ruuma rummet, rumpf
Kauppa-aluksissa lastia varten määrätty tila, sekä
sota-aluksissa alimmainen patteria-täkin alla se sia,
josta paarlastia, ruokaa, vettä jne. säilytetään.
rynnäs aluksen kyljen etuosa
kyljen keulanpuoleinen voimakkaasti kaartuva osa
rynnäsköysi aluksen ryntäältä laiturille lähtevä kiinnitysköysi, jonka
laiturinpään kiinnityspiste on aluksen perän suunnassa
räpättää räpättää
esim. puje voi räpättää jos snörppien lukot eivät ole
kunnossa, niin purjeesta voi lähteä varsin sietämätön ääni
rätti purje sail
röijeli
S etelä syd south lõuna (est)
saalinki spriidari, vantinlevittäjä, maston tuki
Vaakasuuntaiset tuet maston molemmin puolin, joiden kautta
harukset kulkevat.
sakkeli
sammakko köysilukko joka mekaanisten juosien avulla pitää
puristusvoimalla köyden kiinni
satama sadam (est), port, vrt. hamina
scirocco yksi välimeren tuulista
Seagull Mainio yksinkertaisesta yksinkertaisin yksisylinterinen
ulkolaita perämoottori, josta sanotaan että vaihteiston
voiteluöljynä voi käyttää merivettä. Potkurin lavat suoria.
seaman merimies sjöman
seelipenkki
seireenit kuolonhaltijoita, jotka kuvattiin laulu- ja
soittotaitoisiksi sekaolennoiksi, linnuiksi, jotka
houkuttelivat laulullaan purjehtijoita turmioon.
seissingit lyhyet nuoranpätkät joilla purje solmitaan raakaan
sekstantti
sekuntimetri m/s, tuulen nopeuden mittayksikkö
selkä aava merialue
septi septisäiliö, -tankki, jätetankki
seula vuotava tai kehnonpuoleisessa tilassa oleva alus
sheet jalus sheet
cord fastened at the lower corner of a sail to hold it and
control the angle at which it is set.
sifti shifti, shiftaus, shift
tuulen suunnan kääntyminen, tuulensuunan muutos
signaaliliput viestiliput, aakkoset, numerot, korvausviirit
ja vastausviirin käsittävä viestien antamiseen
tarkoitettu lippusarja. vrt. lippu
silmä Välimerellä oli ja on tapana jostain syystä maalata alusten
keulan yläosan molemmin puolin silmä.
sitloora istumakaukalo
skabata kilpailla
skailetti kattoikkuna
skanssi miehistön tila tai kajuutta
skeki skegi, sgegi, veneen alaulokkeen osa, johon peräsin
kiinnittyy. Peräsimen laakerointituki veneen rungossa.
skibata seilata, purjehtia
skiglata seilata, purjehtia segla sail purjetada (viro) plout,
plavit tai plachtit (tsekki)
(purjetan, purjetat, purjetab, purjetame, purjetate,
purjetavat (ryypäthä = purjutaa)) Mistä lie skiglata sana
saanut alkuaan, ellei sitten ole suussa uuden muodon
saanut segla?
skiglit purjeet
skuutata jalustaa
skuutti jalusköysi, säätököysi
skuutto ks. kuutto
Skylla l. Skylle, kreikk. tarustossa kuusipäinen merihirviö, joka
asustaa vastapäätä Kharybdista korkean äkkijyrkän kallion
onkalossa. Kun laiva kulkee sen ohitse jokainen pää tempaa
siitä miehen. Meren jumalan rakastajatar?
sköne meri, hav, sjö, sea, ocean
slaagi luovi, vastakäännös
slagsida slaagsiida
olla slagsidassa = olla kallellaan, kallistuneena sivuttain.
"Paatti oli styyrpuurin slaagsiidassa" eli laiva oli
oikealle kallellaan.
slakki slaki, ylimääräinen löysä osa köydessä
slipi Uiva telakka. Kalteva puinen maalta veteen ulottuva
siltarakenne, jota pitkin pyörien päällä olevilla
kelkoilla säilytetyt kevytveneet työnnettiin veteen eli
sköneen.
Slocum Joshua (1844-1909) kanadalainen Slocum purjehti ensimmäisenä
ihmisenä yksin maailman ympäri 1890-luvulla.In April 1895 he set sail from Boston in the 36-foot 9-inch (11.1-metre) Spray, an old fishing boat built about 1800 that he had rebuilt. He sailed alone, following a route that took him to Nova Scotia, the Azores, Gibraltar, South America, Samoa, Australia, South Africa, the West Indies, and finally, in June 1898, to Newport, R.I., to complete his circumnavigation. He had sailed 46,000 miles (74,000 km) in three years, two months, and two days.
sluuppi sloop
yksimastoinen purjevene, jossa on vain yksi keulaharus
ja -purje.
slööri sivumyötäinen, laitamyötäinen, avotuuli
hyvää tuulta purjeisiin Dobrý vÃtr do plachet (tsekki)
Snaippi Vikla
snörppi kiristin
purjeen takaliikin kiristin. Purjeen takaliikissä oleva
kiristysnaru (veneen ainoa naru).
snörppilukko
snöörit
sola keula- ja isopurjeen väli (luovissa)
solmu solmu knyt? knot (kn)
nopeusyksikkö ja solmu. Solmu on yhtäkuin meripeninkulmaa
tunnissa, n. 1852 m/t. Nautical miles per hourNopeutta mitattu käsilokilla. Aluksen perästä laskettiin kolmiomainen levy 30 sekunniksi. Aika laskettiin tiimalasilla. Ulos soljuneen köyden solmumerkit laskettiin. Tästä syntyi käytäntö mitata aluksen nopeus solmuina. Solmut oli solmittu 42 jalan (7 sylen) välein, ja kun uskottiin, että merimaili oli 5000 jalkaa, saatiin suhteutus mailiyksikköön. (Ehrensvärd 1995, 201)
sonninkivekset ohjuri, purjeen nostossa avittava ohjain
sorto veneen sivuttaisliike poispäin suhteessa tavoitellusta
suunnasta tai kurssista. Tuulen tai virran aiheuttama
veneen ajautuminen sivusuuntaan.
spankerpurje
spektra kestävä köysilaatu
spiira puomi, jolla levitetään (etu)purjetta, esim. fokkaa, vrt.
spinnun puomi
spiirapuomi keulapurjeen tukipuomi
spiirata tukea keulapurje myötätuulessa isopurjeen
vastakkaiselle puolelle.
spinaakkeri pallokas, spinnu, spinnaker
spinaakkeripuomi spinaakkerin tukipuomi
spinaakkerisukka spinaakkerin nostoa ja laskua helpottava purjesuoja
spinnu spinu, pallokas, pallopurje, spinnaker
Veneen suurin purje, jolla veneeseen saa mukavasti lisää
vauhtia ja usein purjehdukseen myös jännitystä. Spinnu on
kiinnitetty vain kulmistaan, eli yksikään liikki ei ole
kiinteästi kiinni missään. Mm. näistä syistä hyvin
eläväinen ja herkkä purje. Spinnumanoverit ja sillä ajo
vaatii sekin taitoa, sitä enemmän mitä kovempi tuuli ja
isompi spinnu.
spinnupuomi
sprayhood roiskekuomu
springi veneen kiinnityksessä käytettävä viistosti tuleva köysi
Kiinnitysköysi, joita käytetään sivuttaiskiinnityksessä.
Kiinnitysköydet, jotka vedetään keulasta ja perästä
laiturille kohti veneen keskiosaa.
springleri avattava pohjaventtiili kevytveneissä jolla saa vedet ulos
veneestä kun vene kulkee riittävän kovaa
spörbeli Se purjeveneeseen, useimmiten keulapiikin punkan alle,
mutta mahdollisesti myös jonnekin muualle kadonnut,
määrittelemättömän muotoinen ja vaihtelevan kokoinen,
väriltään erilainen esine tai instrumentti, jota gastin
noviisijäsen lähetetään etsimään esim spinnujiipin aikana,
tai silloin, kun hän esiintyy liian asiantuntevasti.
S/S höyryalus steam ship
vrt. M/S moottorialus, moottoripurjehtija, M/Y
moottorivene, motor yacht
SSB-radio Single Side Band, HF-taajuusradio
staagi harus stag
Harusköysi, joka edestäpäin tukee pyöröpuuta tai mastoa.
vrt. taaki ja vantti.
stampata tampata, puskea aaltoja vastaan
staysail haruspurje
steevi keulavannas
stern perä
stern thruster peräpotkuri; keulapotkuri, bow thruster
stormi
stuertti laivakokki steward
ison aluksen ravintoloitsija, koulunkäynyt laivakokki,
vrt. tuuvartti
stuura isopurje
stuuvari laivantäyttäjä, ahtaaja
stuuvaus veneen lastaus, asettaa tavaroita oikeille paikoilleen
styra ohjata
styyrpuuri styyra, stypari, stydari, oikea halssi, styrbord,
starboard
Styyrpuurin halssi tiettävästi tulee viikinkiveneissä
käytetystä tavasta kiinnittää ohjausairo veneen oikeaan
laitaan kiinni. Styra = ohjata, styyrpuuri = ohjauspuolen
halssi viikinkiveneissä. Tuuli tulee purjeeseen veneen
oikealta puolelta.
stökö merimerkki
sumu näkyvyys alle 1 mpk. näkyvyys 1-2 mpk = ume.
sumuseinä/mä
suojanpuoli lee
suola meriveden suolaisuus Suomen rannikolla 1975 0,543%, 1994
0,36%, 1998 n. 0,6%. Suolapitoisuus Välimeressä on yleensä
36 grammaa litraa kohti. Atlantin suolaisuus on noin 35
promillea l. 3,5%. Itämerelle ominaisesti
suolapitoisuus vaihtelee, kekimäärin se on 10-12
promillea. Valtamerissä 35 promillea.
suolalasti suomalaisten laivojen perinteinen tuliainen 1800-luvulla
surffi Alus nousee veden päälle tai aaltojen harjalle ja sen vauhti
nousee usein huimasti. Nousta plaaniin, ylittää veneen
runkonopeus nousemalla veneen muodostaman aallon
yläpuolelle.
Suursaar Suursaari
po-lu - e-ka suunnassa 11 km pitkä, 1,5-3 km
leveä. Lountakorkia 158 m, Haukkavuori 142 m, Mäkiinpäällys
118 m, Pohjoiskorkia 106 m. 40 km Suomen rannikosta, 55 km
Viron. (Saara Peltola (1960). Suursaari menneinä
aikoina. Hki. s. 14)
SW lounas sydvest southwest
swell vanha maininki
s/y sail yacht, purjealus, esim. s/y Xantippa
sydvest lounas sydvest southwest
Myös sateeelta suojaava päähine, joka ulottuu niskaan
asti.
sykloni matalan keskustaa kiertävä useimmiten myrskyinen tuuli
syli syvyyden mittayksikkö, esim. 8 syltä vettä keulan alla. Vanha
suomalainen pituusmitta = 3 kyynärää = 6 jalkaa = 1,781 metriä,
uusi syli = 2 metriä. Ihmisen syli tai sylys.
syvä meri/vesi valtameri, djuphav, djuphahssegling, deep sea
Tarkoitetaan ilmeisesti merta, kun sen syvyys on
pikemminkin kilometrejä kuin satoja metrejä. vrt. Okeanos
syvänmerenpurjehtija
syydata kallistua, olla kallellaan
syydvesti ilimansuunta sekä päähine
sää vädret weather, vrt. ilma & Ilmarinen
sääennusteet radiossa Suomessa 198?-1997 8.15, 12.45, 19.10, 22.10
1998- 7.50, 12.45, 21.50
Kirkas auringonnousu ja lasku punaiselle taivaalle huonoa säätä, itä- tai pohjoistuulta, kirkas keltainen auringonlasku kovaa tuulta, kalpea taivas ja kalpea auringonlasku itätuulta. Kirkas kalpea tai harmaa auringonousu kaunista säätä, samoin pehmeät untuvapilvet ja vaaleansininen taivas Synkät tummat pilvet, usein kovapiirteiset ja repaleiset: kovaaa tuulta ja myrskyä.
T
taaki staagi, harusköysi, stay (eng), stag (swe)
Harusköysi, joka edestäpäin tukee pyöröpuuta tai mastoa.
Paksu köysi, joka yhdestä päästään, siihen plitsatusta
silmukastaan, istuu kiinni jokaisen maston ja tangon
topissa ja siitä juoksee vinottain eli loitosti
keulan-puolella olevan likimmäisen maston ja tangon
juurelle tahi puugprötyn tahi fliivari- ja jaakari-puomin
nokkaan, johonka staakin ala-pää taljareepeillä lujasti
jännitetään, keulan puolelta tukemaan mastoa ja tankoa.
Staaki kutsutaan sen maston tahi tangon jälkeen, jota se
tulee, niinkuin e. m. iso staaki, fokka-staaki j. n. e.
taag-seili staag-seili, staaki-purje, stakseil (rus), stay-sail (eng),
stagsegel (swe), Stagseil (ger)
Kolminurkkaiset tahi epämuotoiset purjeet, jotka
litsoissaan staakeja tahi leikareita myöten kulkevat
mastoin välillä, tahi keula-maston ja fliivari- tahi
jaakari-puomin välillä. (Stjerncreutz 1863)
Staaki- eli taaki-seilit puugpröötystä ovat seuravaiset:
Fokka-taakseili, fore stay-sail (eng)
Tämä purje tulee fokka-taakia myöden, eikä näy tässä
kuvassa hissattuna...
taavetti jollan ripustusteline
takila taklaus, taklattu, tackle
Kiinteä ja juokseva köysistö, vantit, staagit, harukset,
väkipyörät, pylpyrät ym.
Taklaus laajemmassa merkityksessä kaikki aluksen mastot,
tangot, raa'at ym. pyöröpuut, kiinteä ja juokseva köysistö,
väkipyörät ym.; ahtaammassa merkityksessä siihen ei lueta
sisältyvän rikiä eli mastoja ja muita pyöröpuita.
Tall Ships Race suurten purjelaivojen kilpailu
talja köydestä ja pylpyröistä muodstuva voiman moninkertaistava
vetolaite.
taljanuora taljagrep lanyard
Kiinteän takilan tukiköysien (vanttien, partuunien ja
taakien) alapäässä oleva useankertainen pingoitusköysi.
talonpoikaispurjehdus
tamp köyden pää
tappajat kuminauhat, joilla sidotaan purje puomille. Kun kuminauhojen
päässä on muoviset/puiset nappulat, on niitä venyttäessä vaarana
nappulan lennähtäminen esim. silmään.
targakaari varustekaari
tartuntakaide turvakaide esim. kajuutan katolla
tekstiilipujehtija Tekstiilipurjehtivat vertailevat gps:iään: "Oikea
merimies navigoi tähtien ja sekstantin avulla. Ja kun
sekstantti tyhjenee, korkataan uusi"
teleskooppi kreik. tele = kaukana, skopein=katsoa
Theseuksen laiva "The ship wherein Theseus and the youth of Athens returned had thirty oars, and was preserved by the Athenians down even to the time of Demetrius Phalereus, for they took away the old planks as they decayed, putting in new and stronger timber in their place, insomuch that this ship became a standing example among the philosophers, for the logical question of things that grow; one side holding that the ship remained the same, and the other contending that it was not the same."
Thetis kreik. tarustossa merenhaltijatar, Peleuksen puoliso,
Akhilleuksen äiti
tiimalasi Spinnu tiimalasin muotoisena ylhäällä. Periaatteessa
aukeaa itsekseen pyörimällä, mutta ei juurikaan sellaisena
vie venettä eteenpäin ja ilahduttaa aina
kanssaveneilijöitä suuresti. Yksi spinnunkäytön
ehdottomista suolista! vrt. rintsikat
Ajan mittaus.
tikku keppi, reimari tai viitta, snatska (cs), erotuksena
poijusta, jääpoijusta ja valojääpoijusta. Esim. itätikku.
toglessi toggle, rustiraudan ja vanttiruuvin välinen haarakehela,
vanttiruuvin nivel
tokka telakka, satama-allas, dock
tonnari n. 40 jalkainen purjealus, ks. puolitonnari
toppi purjeen yläkulma, maston huippu
toppiriki mastonhuipputakila, etuharus ulottuu maston huippuun
toppivantit ylävantit
Tor Obin rannan ostjakkien ylijumala num-torem. Vogulien Thor,
tsuvasseille Tor. Taivaan, sään ja maailman symboli
taarem, toorem, tuurem. Tuuri-tooru-taara. (Meri 1983)
torstai tors dag, torstai, Torin, pohjolan ukkosenjumalan päivä
touvi (laivan) kiinnitysköysi
trallit pohjalaudat
trapetsi kevytveneissä käytetty roikkumatuki
tricolor kolmiväri alle 12m pitkän purjeveneen mastossa (myös ranskan
lippu)
trimaraani kolmirunkovene
trimmata säätää
trysail myrskypurje, tukipurje, kahvelipurje
tseli Pyörien päälle rakennettu säilytyskelkka, jolla ranta-alueella
kevytveneitä liikuteltiin.
tsunami (maanjäristyksen aiheuttama) hyökyaalto. Kaalin t.
Kaalijärven l. Pyhäjärven meteori Saaremaalla n.
300-600 eaa. aiheutti Tsunamin Itämerelle.
tuhto soutuveneen, jollan penkki
tunnetuin syvyyden mitta = vettä on rantaan asti
turkki durkki, kajuutan, hytin lattia
turvavaljaat henkilökohtainen turvaväline, jonka avulla estetään
putoaminen veneestä.
tutka radar
Kuvaruutunäytöllä varustettu paikanmäärityslaite.
radio direction and ranging
tutka-antenni tutkan avo- tai suojakupuantenni
tutkaheijastin metallinen monipintainen tutkasäteitä heijastava
laite.
tuulenpuoli luuvartti
tuulensilmä täysin vastaisen tuulen suunta
tuuli vind, wind, tuul (est)
0 calm, tyyni, stiltje, vinstilla, tuulevaikus
0,3-1,5 light air, õhk liigub
1,-3,3 light breeze, nõrk tuul
3,4-5,4 gentle breeze, kerge tuul
5,5-7,9 moderate breeze, tuuline
8,0-10,7 fresh breeze, navakka tuuli, styv bris, hea tuul
10,8-13,8 strong breeze, kova tuuli, hård bris, svag kuling,
frisk kultje, tugev tuul
13,9-17,1 near gale, luja tuuli, styv kultje, väga tugev tuul
17,2-20,7 gale, myrskyinen tuuli, hård kultje, tormine
20,8-24,4 strong gale, myrsky, halv storm, torm
24,5-28,4 storm, kova myrsky, storm, tugev torm
28,5-32,6 violent storm, ankara myrsky, svÃ¥r storm, väga tugev
torm
32,7-61,2 hurricane, hirmumyrsky, orkan, orkaan
tuulen nopeus 10 m korkeudella 10 min keskituuli, suurin Suomessa 31 m/s
Mustasaar, Valassaaret 25.2.1971 (Kossnäs, Moikipää
12/1975; Hanko, Tulliniemi 1/1995). Suurin puuskanopeus 39
m/s Kossnäs, Moikipää 15.12.1975
tuuliperäsin Automaattiohjauslaite, joka pitää veneen säädetyssä
kulmassa tuuleen nähden. Tuuliperäsin antaa peräsimelle
tiedon tuulen suunnasta, tarvittavana ohjausvoimana
käytetään joko tuulta, sähköä tai veden virtausta.
tuuma pituusmitta tum
Ylensä 1/12 jalkaa; kymmenys-tuuma=1/10 jalkaa=2,97 cm;
kalu-tuuma=1/12 jalkaa=2,5 cm. 2.54 cm
tuuvertti laivakokki, ks. stuertti
twist twisti twist
kiertää, purjeen pystysuuntainen kiertyminen
tvärs poikittain, kohdalla abeam
tvärsenda aluksesta kohtisuoraan laiturille kulkeva kiinnitysköysi
tyyrmanni perämies
täkki däkki, kansi, deck
vrt. ruffi
täystakila Etu- ja takastaagit tulevat maston huippuun asti.
Tukeva rakenne valtamerellä.
Osatakiloinnilla on ilmeisesti avoiteltu nopeutta.
täyttöhela polttoaine-, vesitankin täyttöputki ja tulppa
töijata kiinnittää vene
törni köyden kierros pollarin ympäri
U
uimaportaat pelastusportaat, veneen perässä tai
sivulla olevat portaat
Ukko Ukko ylijumala, jumala, ukkonen
ulappa
uppouma deplasementti, aluksen paino kaikkien siinä olevine
laitteineen ja koneineen. Nesteeseen upotetun tai
siinä uivan kappaleen (aluksen) syrjäyttämän nestemäärän
tilavuus. Ilmoitetaan tilavuutena kuutiometreissä tai
painona metrisissä tonneissa.
V,W West, länsi (fi), vest, lääne (et), západ (cs),
oksidentti (fi), occidental (fr) < occidens (la) =
laskeva [aurinko], länsimainen
vahinkojiippi tahaton myötäkäännös
> käännökset
vahti watch
vahti ja vapaavahti. Vuoro, työ- tai vastuuvuoro ja lepo
tai varuillaanolo vuorottelu aluksella. Perinteisiä
vuoronpituuksia 4, 12 tuntia. vrt. vapaavahti
valtameri Okeanos (Oceanus), ocean, världshav, havet (swe), Ozean (ger)
vannas Ranka, aluksen kölin ylöspäin kääntyvä jatke sekä keulassa
että perässä. perävannas
vannasputki potkuriakselin tai peräsimen laakerointi-
ja tiivistysjärjestelmä.
vantti stézen (cs)
mastoa sivusuunnassa tukevat vaijerit. Vaijerista tai
vedetystä terästangosta valmistettu mastoa
sivusuunnassa tukeva harus.
vanttiruuvi vantin kiristyslaite
vapaalaita fribord, kuivakylki
vapaavahti lepovuorossa oleva vahti, vrt. vahti off duty
varpata irrottaa venettä karilta tai yleensä liikuttaa
venettä ankkurista vetämällä.
varpelaiteet lisäparras, falspoord
haapion laitoja ja merikelpoisuutta korottavat laudat,
jotka saatettiin ommella kiinni haapioon.
varvi
vastakäännös venda, staagi, kääntyminen luovittaessa vastatuulen kautta
watch vahti
venda vastakäännös, To stay, to Tack (eng), stagvända (swe)
Kuin alus tuulen suunnan puolitse käännetään yhdeltä puukilta toiselle. Alus makaa yhdelle puukille 6 träkiä tuulen suunnasta, ja tulee niin muodoin, kääntäyessä staakin ylitse, nousemaan eli luuvaamaan mainitut 6 träkiä, tullakseen päin tuuleen, josta se taas pudottaa eli falaa 6 träkiä, tullakseen toiselle puukille piilivinniä maakaamaan. Staagin ylitse kääntäissä annetaan seuraavaiset käsky-sanat:
Klaarit kääntämään! Paikoillanne! Valmiina kääntämään! Ready a-bout! Lear to go a-bout! (eng), Po mestam! (rus), Klar att vända! (swe)
Sillä ensimmäisellä käskyllä menee joka mies paikalleen käännöstä varten, ja ovat valmiina prasteja, skuuteja, puliinoja ja halsseja tarveta myöden viiraamaan tahi haalaamaan.
Ruori leehen!, ror i lä! Helm a lee! Ruder in Lee!
Sillä käskyllä kääntävät ruorimiehet ruoria vähitellen leen puolelle, ja kuin alus alkaa nousta eli luuvata tuuleen päin, käsketään;
Viiratkaa staagseilin skuutit! Staagseilin skuutit irti! To veer Stay-sails sheet! (eng), Stagseil Schoten abfieren. (ger) Fira af stasegelskoten! (swe)
Sillä käskyllä viirataan kaikki keulimmaisten stagseilien skuutit, fokka-skuutti ja kaikki keulimmaisten raaka-purjeitten puliinat. Kun keula purjeet alkavat liepehtiä, käsketään;
Halsit ylös! Up tacks! Rise the tacks!
Sen käskyn mukaan löysätään fokan ja ison seilin halsit ja skuutit,ja näitten seilien ala-nurkat giikataan vähäisen ylös; paarlasti-taljat löysätään entisen luuvartin puolelta ja siirretään märssy-väeltä märsyn perä-kulmalle, ja miehet ovat klaarina perä-prasseissa. Kun mesaani alkaa liepehtiä ja alus on kerjennyt päin tuuleen, seuraa käsky;
Perä-puliinat irti! Main top-sail bow linen loos! Let go main top-sail bow line! Run up the main top sail bowline!, Loss akterbolinerne! (swe)
Sen käskyn mukaan prassataan kaikki perä-purjeet toiselle halssille; paarlasti-taljat haalatan jännelleen; plintta-trissa haalataan paikoilleen, ja perä-purjeitten puliinat haalataan jännelleen; ja kuin iso märssy-seili alkaa täytyä, käsketään:
Prassatkaa keula-purjeet! To brace about fore!
Sen käskyn annettua prassataan kaikki keula-purjeet toiselle halssille, ja niin pian kuin nämä purjeet alkavat täyttyä, niin tulee käskettäväksi:
Haalatkaa keulimmaiset skuutit! To trim all sharp! Skärp för! (swe)
(Stjerncreutz 1863, 344-346)
Monilla perinteisillä veneillä ja laivoilla ei voinut tehdä
vendaa, koska aluksen nousukulma ei kaikissa oloissa ollut
siihen riittävä. Tällöin käännös täytyy tehdä jiipin kautta.
venehaka puoshaka
venepeitto veneen talvisäilytyksessä käytettävä suojapeitto
vesi vatten water
alkulähde, kosminen lähde
Kosminen lähde löytyi Orionista
Orionin tähdistössä on havaittu valtaisa kaasupilvi, joka sylkee ympärilleen suunnattomia määriä vesihöyryä. Vaaleanpunaiselta tähdeltä näyttävän kohteen on todettu koostuvan useista tähdistä, joita kaasupilvi ympäröi. Se sijaitsee 1 500 valovuoden päässä maapallosta. Pilvi syytää ympärilleen vesimäärän, joka täyttäisi maapallon valtameret 60 kertaa päivässä. Kosmisen lähteen uskotaan auttavan ymmärtämään, mistä myös oman aurinkokuntamme vesi on peräisin. (Yle teksti-tv toukokuu-1998)
vesikello "...vesikellossa valuva vesi hoputtaa heitä..."
(Plato: Theaitetos 172 d).
vrt. aika, kello ja kronometri
vesilinja vesilinjan pituus, vrt. runkonopeus
Whitbread Maailmanympäri kilpapurjehdus, lähtenyt perinteisesti
Lontoosta. 1997/8 kisan voittaja taisi olla Ef Language
vene.
vihellys kaksi vihellystä=koko vahti kannelle, kolme vihellystä=kaikki
kannelle
viilarit hvilor, fendarit, korkfändarit, lepuuttajat
"Purje-vaatteesta ommellut ja triivillä täytetyt,
monenmuotoiset, niinkuin ymmyrkäiset, nelisnurkkaiset ja
sydämmmenmuotoiset, pienet lituskaiset tyynyt eli pielet,
jotka riippuvat liinoistaan veneen laidan ulkopuolella ja
siten estävät parrasten ja laitain loukkaumasta ja
hierauntumasta möljää tahi aluksen kylkeä vasten."
(Stjerncreutz 1863)
vimppeli windex, tuulensuunnan ja luovikulman osoitin
vinssi winch (en), kapestan (cs)
köysirumpu, jonka avulla vääntö- ja
vetovoima moninkertaistetaan.
vinssinvapauttaja köysilukko ennen vinssiä
vintturi yleensä purjeveen jalusvintturit ovat
pystyrumpukäsivinttureita
virsari purjeet kirjan näköisesti täys myötiksessä molemmin
puolin mastoa.
virsikirja butterfly, keulapurjeen jalustaminen myötätuulessa
isopurjeen vastakkaiselle puolelle.
viskain äyskäri, veneen tyhjennykseen käytettävä astia
visseli äänimerkinantolaite
viulustaagi maston yläosan tukistaagi
viulut Lightningin mastossa oli aikanaan kahdet saalingit.
Toppi oli vahvistettu viuluvanteilla. Niiden saalingeista
käytettiin nimitystä viulut.
vmc
vmg velocity made good
Tavoitteeseen vievä nopeus.
The speed you are travelling in the direction of the
destination.
vuoksi nousuvesi
Kuun ja aurngon vaikutus vedenkorkeuteen etenkin
valtamerillä.
vyyhdetä koilata
väliaine
Lienee peräisin fysiikasta, esim "väliaineen vastus" on kitkaan
verrattava fysiikan termi. Väliaineen ominaisuudet ja sen vastus
ovat oleellisia aina kun liikutaan nesteen tai/ja kaasun sisällä.
Väliaine on siis se neste tai kaasu, jonka sisällä tai pinnalla
liike tapahtuu.
välikeulaharus babystaagi
väylingit väyliinat, mastoon johtavat tikkaat
W west
länsi, lääne
Y
yksityyppivene yksityyppinen tarkoittaa nimensä mukaisesti täsmälleen
samanlaisia veneitä, eroavuuksia vain toleranssitaulukkojen
sallimissa vaihteluväleissä. Erotuksena suunnittelu- eli
konstruktiotyyppisistä veneistä, joissa on keskenään yleensä
pieniä eroavuuksia.
ylägaija ylösvedin, spinaakkeeripuomin kannatin
ylähanka luuvartti, tuulenpuoli
ylävantti maston huipusta tai sen läheltä kannelle ulottuva vantti
Ä
ämmänkäännös, akankäännös
> käännös
Jiippi vendan kautta. Eli kun lenssillä halutaan jiipata,
ja ei tehdäkään suoraan jiippiä (vaihdeta halssia), vaan
nostetaankin ylös tuuleen ja tehdään venda, josta taas
lasketaan lenssiin, mutta nyt ollaan toisella halssilla,
mikä oli tavoitekin. Ämmänkäännös usein tehdään turvallisuus-
tai mukavuussyistä, jos varsinaisen jiipin tekeminen on
hankalaa, vaikeaa tai vaarallista (säähän, alukseen tai
miehistöön liittyvien) olosuhteiden takia.
Monilla perinteisillä veneillä ja laivoilla ei voinut tehdä
kuin näitä "ämmänkäännöksiä".
äyskäri kauha jolla tyhjentää vene vedestä
Z
zenit (arab.) zeniitti, ylikohta, avomerimerenkulussa ja
tähtinavigoinnissa käytetty käsite, joka ilmaisee
tähtitaivaan huippua.
Taivaanlaen korkein paikka, luotiviivan leikkauspiste
taivaanlaella suoraan ylöspäin. vrt. nadiiri
Zulu GMT
Olen askarrellut hissuksiin tätä pientä purjehdussanastoa. Ota osaa niin saadaan tästä parempi. Jos sinulla on täydennyksiä, parannuksia, palautetta niin lähetä minulle viesti (e-mail: pekka.kuittinen@uta.fi). Sanasto on webissä url: www.uta.fi/~fipeku/skigla.htm Kiitos kaikille osallistuneille!
Sanaston muodostamiseen olen saanut apua purjehtijatutuiltani,
kiitos heille. Kirjallisina lähteinä on ollut mm:
Boken om havet
(1950). Stockholm: Sohlmans.
Ehrensvärd, Ulla (1995). Mare
Balticum : 2000 vuotta Itämeren historiaa.
Eklund, Holker
(1978). Merenkulkualan sanakirja = Sjöfartslexikon = Maritime
dictionary : englanti-suomi-ruotsi = engelska-finska-svenska =
English-Finnish-Swedish. Helsinki: Otava. 951-1-04617-9.
Englantilais-suomalais-ruotsalais-saksalainen merisanasto (1931).
J.J. Mikkola toim. Porvoo: Wsoy.
Encyclopaedia
britannica
Henriksson, Alf (1997). Antiikin tarinoita 1-2. Porvoo:
Wsoy.
Hämeen-Anttila, Väinö (1913). Merillä : arkielämää
suomalaisessa purjelaivassa. Helsinki: Otava.
Kannari, Maija
(1997). Tytärsaari, Meienmaa. Helsinkin: Ers. (m)
Lisävihko
Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaiseen sanakirjaan (1886). Toim.
A.H. Kallio. Helsingfors: SKS.
Meren kirja : merenkäytön
harrastajien tieto- ja hakuteos (1950). Matti Kanto toim. Porvoo:
Wsoy.
Kaukiainen, Yrjö (1998). Laiva Toivo, Oulu. Helsinki:
SKS.
Merenkulun oppikirja (1927). Herman Korsström toim.
Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino.
Meri, Lennart (1983).
Hopeanvalkea : matka menneeseen oppaina aurinko, fantasia ja
folklore. Jyväskylä: Gummerus.
Navis Fennica : Suomen merenkulun
historia (1995). osa 4. toim. Erkki Riimala. isbn: 951-0-18912-X.
Porvoo: Wsoy.
Platon teokset.
Sivistysanakirja (1960). Lauri
Hendell-Auterinen ja Mauno Jääskeläinen toim. Helsinki: Otava.
Sjölags- och seglations-lexicon (1816). Författadt af J. E.
Ringström. Stockholm: Marquardska Tryckeriet.
Stjerncreutz, Albin
(1863). Suomalainen meri-sanakirja. Helsinki: Suomalaisen
kirjallisuuden Seura. Uusi painos: 1982. Isbn: 951-717-286-9.
Suomen
sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (1992). Helsinki:
SKS.
Walli, A. I. (1953). Moottorivene. Porvoo:
Wsoy.
Veneilysanasto (1992). Espoo : Vakuutusyhtiöiden
venevahinkotoimikunta. 2. korj. p. 1998.
Wsoy cd-Facta 1996.
Pekka Kuittinen 1998
pekka.kuittinen@uta.fi
Aallonkorkeudet
http://www.fimr.fi/fi/itamerinyt/aallonkorkeus.html
Majakka
- Kotkan merikirjasto
Majakka
- Merialan sanakirjoja - Maritime Dictionaries
Säätiedotus
merenkulkijoille - ITL
Lääne-Eesti saarestiku sadamad -
Tallinast Liivi Laheni http://www.teetormaja.ee/users/renza/Sadamad/
Lohusalu sadam www.ee/lohusalu
Eesti www.estonia.org
URN:NBN:fi-fe19981231