Jorin jutut / seitti

Lehti seittiin

WWW-sivu ja paperi eroavat toisistaan. Kun paperinen lehti siirretään seittiin, pitää pohtia mm. sisällysluettelon tekemistä, erilaisia kirjoittaja- ja aihekohtaisia hakemistoja ja sitä, mitkä jutut ylipäänsä kannattaa seittiin siirtää.

Sisältö

Alkuoletus: paperinen lehti

Yhdistykset ja yritykset julkaisevat monenlaisia lehtiä, joiden sisällön voisi siirtää seittisivulle joko kokonaan tai osittain. Jos mahdollista, niin jutut kannattaa siirtää seittisivulle heti niiden valmistuttua ja koota mahdollinen paperiversio myöhemmin (näin toimii ainakin scifilehti Kalaksikukko). Tässä kirjoituksessa kuitenkin alkuoletus on olemassaoleva paperinen lehti, josta tehdään seittiversio.

Tämä kirjoitus ei kerro yleistietoa seittisivujen tekemisestä. Tarvittaessa lue esimerkiksi Web-julkaisemisen opas.

Mitkä jutut seittiin

Yhdistyksen lehti sisältää usein varsinaisten kirjoitusten lisäksi tapahtumakalenterin, hallituksen jäsenten yhteystiedot ja muuta sellaista. Ei kannata siirtää näitä lehden mukana sellaisenaan, vaan tehdä niistä erillisiä ja erikseen ylläpidettäviä sivuja.

Mahdollisesti myös aivan lyhyet kirjoitukset, joissa pyydetään ottamaan yhteyttä jonkin tulevan tapahtuman vuoksi tms. voi jättää seittiversiosta pois. Jos aika ei riitä kaikkien juttujen siirtämiseen, pitää tietysti miettiä mitkä ovat kiinnostavimpia.

Tekijänoikeudet?

Muista selvittää tekijänoikeudet! Ovatko kirjoittajat antaneet luvan juttujen julkaisemiseen myös verkossa?

Toisaalta kerro itse sivustolla se, antavatko kirjoittajat luvan kopioida juttujaan muualle.

Yleistiedot lehdestä

WWW-sivustolla kannattaa mainita paperiversion suhde seittiversioon:

Luonnollisesti WWW-sivustolta tulee selvitä lehden yleistiedot, kuten julkaisija ja päätoimittaja. Mahdollisesti joku haluaa myös tilata lehden, joten pitää mainita tilaushinta ja ilmestymistiheys. Mikäli lehti ei ole tilattavissa, on tämäkin hyvä kertoa.

Selailija voi päätyä lehden johonkin juttuun hakukoneen kautta. Jutun lukemisen jälkeen lukija ehkä kysyy "Mikä juttu tää on?" Jokaisella sivulla pitää olla tieto siitä, mikä lehti on kyseessä, ja linkki lehden yleistietoihin.

Unohda taitto!

Seittisivuilla ei missään nimessä kannata matkia paperisen lehden taittoa, koska WWW ja paperi eroavat toisistaan niin paljon. WWW-sivu mukautuu lukijan mieltymyksiin, eikä tämä ole haitta vaan vahvuus. Usein valitetaan vaikka liian leveää ja vaikeasti luettavaa tekstiä. Paperilla teksti onkin syytä palstoittaa, mutta WWW-sivulla teksti on aina juuri lukijan haluaman levyistä - kunhan et erikseen yritä sitä estää. Aiheestä löytyy lisätietoa mm. Jukka Korpelan kirjoituksesta Publishing on the Web Is Different.

Mikäli välttämättä haluat tarjota lehden myös taitettuna, niin tee siitä PostScript- tai PDF-muotoinen. Näissä on kuitenkin kolme ongelmaa:

Siksi HTML on ensisijainen muoto, muut muodot yleensä toissijaisia.

Sisällysluettelot ja hakemistot

Yksittäisen lehden sisällysluettelossa kannattaa mainita jutun nimen ja kirjoittajan lisäksi vähän jutun sisällöstä. Paperisessa lehdessä otsikko nähdään jutun yhteydessä ja "Rotukissat ja vapaa-ajattelu" voi olla kiinnostavakin, mutta seittisivulla sellainen nimi ei yksinään houkuttele seuraamaan linkkiä. Esimerkki sisällysluettelosta löytyy vaikka Pakanasanomista.

Seittisivulla voi juttuja tarjota eri tavoin lajiteltuna, paperin rajoituksiin ei kannata juuttua. Jos lehdissä käsitellyt jutut jakaantuvat selvästi eri luokkiin, niin tarjoa ne sisällön mukaan jaoteltuna. Esimerkiksi Erä-lehden vuoden viimeinen numero luettelee vuoden kaikki jutut niin, että metsästysjutut ovat omassa listassaan ja aseita käsittelevät jutut tämän alakohtana. WWW-sivulla tietysti listaa päivitetään aina uuden numeron ilmestyessä ja se sisältää jokaisen numeron jutut.

Myös kirjoittajakohtainen juttuluettelo on usein hyvä idea. Tällöin jokaisen jutun lopussa oleva tekijän nimi voi olla linkki listaan hänen kirjoituksiaan. Myös mahdollisten kirjoittajan yhteystietojen ylläpito on näin helppoa, koska ne ovat sivustolla vain yhdessä paikassa.

Kaikkien lehtien sisällysluettelot voi myös esittää yhdessä dokumentissa. Tällöin on helppo etsiä juttua, jonka nimen muistaa, mutta ei muista missä numerossa kirjoitus oli. Myöskään hakusanalista ei ole huono ajatus.

Yhtenä osana vai monessa palassa?

Yleensä ensisijaisesti kannattaa tehdä jokaisesta jutusta oma HTML-dokumenttinsa. Tällöin voi nopeasti ladata vain haluamansa jutun, ja muut voivat helposti viitata juuri tiettyyn kirjoitukseen. Toisaalta yksiosainen dokumentti on parempi mm. siksi, että se on helpompi ladata omalle koneelleen. Jos mahdollista, tarjoa molemmat vaihtoehdot. Asiaa käsittelee enemmän Jukka Korpelan kirjoitus Creating and maintaining large Web documents.

Mahdollista on tarjota koko lehti myös pakattuna, esimerkiksi "zipattuna". Myös Postscript- ja PDF-versiot voi tarjota pakattuina.

Miten ylläpito

Lehden WWW-version ylläpito on yleensä hyvin vähäistä. Kannattaa jo lehteä tehdessään tehdä lista sivuista, jotka on syytä tarkistaa myöhemmin. Jos juttu loppuu "...ja ensi vuonnahan kokoonnumme helmikuun lopusssa." ja kokoontuminen yllättäen siirtyykin maaliskuulle, pitää tietysti lisätä huomautus juttuun. Samoin kannattaa katsoa sellaisia lauseita kuin "soitelkaahan toimistolle numeroon 12345" ja muistaa ainakin uusimpaan numeroon korjata mahdollinen muuttuva puhelinnumero. Ilman kirjoittajien lupaa ei ole sopivaa muuttaa jutun tekstiä, tai ainakin tällaiset muutokset pitää merkitä selvästi.

Jos juttuja muutetaan, pitää muistaa muuttaa kaikkia versioita, siis myös Postscript- ja PDF-versioita, mahdollista yhtenä dokumenttina olevaa versiota ja pakattuja versioita.

URLit

URLeja ei saa muuttaa. Erikseen ei siis saa olla "arkistoa" ja "uutta numeroa". Pahimmillaan http://yhdistys.example/lehdennimi/paakirjoitus.html on vielä ensi kuussakin toimiva osoite, mutta viittaa aivan eri juttuun!

Jos lehti siirretään numero kerrallaan seittiin, on parasta käyttää vuosilukua ja numeroa osoitteen osana. Osoitteiden kannattaa olla jotenkin luettavia, jotta URL voidaan esimerkiksi lausua puhelimessa ja se on helppo muistaa. Lisäksi osoitteiden tulee olla loogisia, esimerkiksi http://yhdistys.example/lehdennimi/1998-3/hevoset.html voi sisältää jutun "Hevoset lapsuudessani", ja poistamalla osan 'hevoset.html' saa numeron 3/1998 sisällysluettelon, ja http://yhdistys.example/lehdennimi/ sisältää lehden yleistiedot ja linkit kaikkiin numeroihin.

Yleistietoa URLeista antaa Jakob Nielsenin kirjoitus URL as UI.

TITLEt

Jokaisella HTML-dokumentilla tulee olla nimike eli TITLE-elementti. Sen valinta on tärkeää, koska se näkyy mm. hakukoneen hakutuloksissa ja erilaisissa listoissa sellaisenaan, ilman mitään selittävää tekstiä. Lisää aiheesta on kirjoituksessani TITLEt HTML-dokumenteissa.

Lehden jutuissa mahdollisesti toimivin nimike on sellainen, jossa lehden nimi on suluissa otsikon perässä, esimerkiksi Ajatuksia Katekismuksesta (Pakanasanomat 4/2000). Tällöin ainakin ne, jotka tuntevat lehden entuudestaan, tietävät sen perusteella vähän enemmän jutun mahdollisesta aihepiiristä.

Tulostus

Seitissäkin olevan lehden haluaa moni tulostaa. Tämä onnistuu yleensä aika hyvin, kunhan et yritä taittoa ja tarjoat lehden myös yhtenä dokumenttina. Vaalea teksti tummalla pohjalla ei toimi tulostettaessa hyvin - tosin ei yleensä ruudullakaan - joten se kannattaa unohtaa.

Linkkien tulostaminen on oma ongelmansa. Joskus auttaa (osaa lukijoista) tyylisäännöstöjen käyttö niin, että lopussa oleva linkkilista ei tulostu. Toisaalta linkkien selitystekstitkin voivat kiinnostaa lukijoita. Sivun osan piilottamisesta tulostettaessa on erillinen esimerkki.

Eräs ratkaisu on PS- tai PDF-muoto, joita käsiteltiin edellä.

Kuvitus

Kuvat ovat kivoja ja tekevät jutusta mielenkiintoisempia. Toisaalta kuvien lataaminen kestää kauan. Tästä seuraa, että puhtaita koristekuvia kannattaa välttää, ja muutenkin voi miettiä mitkä kuvat ovat tärkeimpiä jutun kannalta. Samoin joutuu miettimään kompromissia kuvan laadun ja latausajan välillä. Tässä auttaa esimerkiksi Netmechanic.

Erityisen tärkeää on, että lehden etusivu latautuu nopeasti, ja siksi siinä kannattaa välttää isoja kuvia. Muilla sivuilla sitten voi olla isompiakin kuvia. Kuviin kannattaa aina laittaa width ja height-määreet, jotta selain voi näyttää sivun tekstin heti ja ladata kuvat myöhemmin. Jos kuvat sijoittaa jutun loppupuolelle, ne ehkä ehtivät latautua tekstiä luettaessa.

Kuville voi tehdä ns. thumbnailit eli sijoittaa varsinaiseen juttuun pieniä kuvia, jotka ovat linkkejä isompiin (ja siis kauemmin latautuviin) kuviin. Mahdollista on myös tehdä samasta jutusta versio, jossa kuvat ovat thumbnaileja, ja versio, jossa isommat kuvat ovat suoraan tekstin joukossa. Tällainen tulee kyseeseen esimerkiksi runsaasti kuvitetussa matkakertomuksessa.

Kuvatekstin merkitsemiseen ei HTML-kielessä ole varsinaista merkintää. Paras ratkaisu lienee käyttää taulukkoa tähän tapaan:
<TABLE BORDER=1 ALIGN="left" CELLSPACING=0 CELLPADDING=5><TR><TD><IMG SRC="kuva.jpg" WIDTH=160 HEIGHT=90 ALT="[Valokuva Matista]"></TD></TR><TR><TD WIDTH=160>Kahvi maistuu Matille pitkän matkan päätteeksi.</TD></TR></TABLE> . Voit katsoa tästä esimerkin.

Kuvien käyttöä käsittelee myös Web-julkaisemisen oppaan luku Kuvia putkeen.

Jos skannaat valokuvia lehden verkkoversioon, niin lue Juhani Anttilan kirjoittama ohje Valokuvien käsittely Photoshopilla.

Mainostus

Mainostus seittisivuilla ei toimi, väittää tunnettu asiantuntija Jakob Nielsen. Lukijat ovat väsyneet välkkyviin animaatioihin, banner blindness estää jo oikeasti tärkeidenkin viestien esittämisen korostamalla niitä mainoksia muistuttavalla tavalla. Ainakin kannattaa sijoittaa mainokset jutun loppuun eikä alkuun, koska jutun luettuaan lukija ehkä kiinnostuu muustakin.

Mainonnasta pitää sopia mainostajien kanssa. Kootaanko mainoksista erikseen "tätä lehteä ovat tukeneet" -sivu lehden yhteyteen vai lisätäänkö mainostajat "yhdistystämme tukevat" -sivu muualle sivustolle? Pidetäänkö mainoksia sivustolla aina, vai esimerkiksi vuoden ajan? Mainosten kokokin pitää päättää ja selvittää miten erikokoiset (ja siis myös erihintaiset) mainokset sivustolle sijoitetaan.

Juttuun liittyvät linkit

Juttujen loppuun voi lisätä linkkejä jutun käsittelemiin aiheisiin. Esimerkiksi TV-ohjelmaa käsittelevään kirjoitukseen voi liittää linkin kyseisen ohjelman kotisivulle tai kreationismia käsittelevän kirjoituksen lopussa voi olla linkki linkkilistaan aiheesta. Linkkilista on syytä tarkistaa tietyin väliajoin. Linkkilistojen ylläpito voi tulla työlääksi kun monia lehden numeroita on seitissä, tällöin kannattaa vanhemmista numeroista poistaa rikkinäiset linkit ja uudemmista numeroista korjata muuttuneet linkit. Erilaiset linkkitarkistimet, mm. Xenu's Link Sleuth auttavat rikkinäisten linkkien etsintää.


Kiitokset

Tämän kirjoituksen lähtökohtana on ollut kirjoittajan ylläpitämä Pakanasanomat-lehden seittiversio, joka noudattaa lähestulkoon kaikkia tässä kirjoituksessa mainituista ohjeista. Kiitokset kuuluvat siis osaltaan kaikille, jotka ovat joskus kysein lehden teknistä toteutusta kommentoineet.

Uutisryhmässä sfnet.viestinta.www esittivät mielipiteitään Jukka Korpela, Minni Niemelä, Eero Taivalkoski ja nimimerkki Webslave, mistä heille kiitokset. Sähköpostitse palautetta antoi Osma Suominen. ATK-siviili Laura Rintakoski luki kirjoituksen läpi useaan kertaan ja kertoi, mitä ei ymmärtänyt.