By Erkki Karvonen
Tässä joitakin inhimillisesti kiinnostavia (human interest) seikkoja. Huomaan että kulttuurihistoria on kiinnostanut minua eniten. Tämä ei enää päivity.
Katso Kulttuurihistorian valitut palat 2..
Katso Kulttuurihistorian valitut palat 1..
Takaisin E. Karvosen kotisivulle.
Loistavana kirjoittajanakin tunnettu filosofi Platon suhtautui kriittisesti kirjoittamiseen, joka yleistyi hänen aikanaan Kreikassa. Paradoksaalista kyllä Platon julkaisi teoksensa kirjoituksina saadakseen sanansa leviämään tehokkaasti. Walter Ong sanoo, että Platonin kirjoittamisen kritiikki muistuttaa nykyajan tietokoneiden kritiikkiä.
Ong listaa teoksessaan "Orality and Literacy" (1982, 79) seuraavat Platonin kriittiset huomautukset:
1.) Kirjoitus teeskentelee olevansa elävä mieli, vaikka se on ulkoinen tekotuote joka syttyy elämään vain tulkitsevassa mielessä.
2.) Kirjoitus tuhoaa muistin, kun aletaan luottaa ulkoiseen muistiin.
3.) Kirjoitus ei osaa vastata kysymyksiin, niin kuin oikea ihminen osaa selittää vaikeaa kohtaa.
4.) Kirjoitus ei voi puolustaa itseään väittelyssä eikä keskustella yleisön kanssa kuten puhuja voi.
Seuraava näyte Platonin Faidros -dialogista (475d-e):
"Sokrates: Kirjoitetussa tekstissä nimittäin on suuri virhe, samantapainen muuten kuin maalauksessa. Senkin luomukset ovat ikään kuin eläviä; mutta jos niille esittää kysymyksen, on vastauksena juhlallinen hiljaisuus. Sama koskee kirjoituksia: ne puhuvat kuin olisivat järjellisiä olentoja, mutta jos niiltä kysyy mitä ne sanoillaan tarkoittavat, ne vain toistavat yhtä ja samaa. Kun puhe on kerran kirjoitettu, se kiertää kaikkialle ja tavoittaa sekä sellaisia jotka ymmärtävät sen että sellaisia joille sitä ei ole tarkoitettu, eikä se itse ymmärrä kenelle sen pitäisi kohdistaa sanansa ja kenelle ei. Pahoin pideltynä ja väärin kohdeltuna se aina tarvitsee tekijänsä apua: itse se ei voi itseänsä puolustaa tai auttaa."
Lähde: Platon teokset III: Faidros.