The BLOG kapea polku pohjoiseen - The narrow path to the deep north


Yliopistot matkalla "nukkuvista jäteistä” maailmanparantajiksi (21.6.2017)

Tämä juttu on ote työpaperista Sotarauta, M., Suvinen, N. & Goddard, J. 2017. Yliopistoistako maailmanparantajia? Sente työraportteja 38/2017. Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto; Tampere.

Yliopisto on nostettu tietämystalouden avainresurssien joukkoon, mitä se sitten milloinkin tarkoittaa. Yliopisto ei kuitenkaan ole mineraalien tai metsän kaltainen staattinen resurssi, joka hyvällä johtamisella ja kustannustehokkaalla tuotantoprosessilla kääntyy mukavasti markkinoitavaksi hyödykkeeksi. 

Yliopistolla on oma tahto – omia tahtoja – sen suhteen mitä on olla resurssi, miten tulla hyödynnetyksi tai jättäytyä hyödyntämispelistä kokonaan pois ja keskittyä puhtaasti akateemiseen suoritukseen. …

How does a small discipline survive and prosper in times of flux? (5 Dec. 2016)

Amoebic training

Why again?

This story was originally published in the Regions - Quarterly Magazine of the Regional Studies Association in 2013. It appears here again, as I have found myself explaining the origins and nature of the Tampere version of regional studies every now and then, here and there.

Regional studies is like an amoeba. Sometimes it may be hard to see the originality or the solid scientific core; but more often than not, we come to realize that once again the regional studies community have produced high quality research as well as timely and highly policy relevant observations, insights and recommendations. …

Tuleeko Suomesta digitaalisen ajan torppari? (28.11.2016)

Julkaistu Espoon kaupungin neljännesvuosittaisessa toimintaympäristökatsauksessa nimeltä Eetvartti

Joka paikassa vastaan tunkeva digitalisaatio ja kaupungistuminen kietoutuvat monin tavoin yhteen. Digitaaliset alustat ovat muodostumassa globaalin verkostoyhteiskunnan perusrakenteeksi ja kaupungit sen solmukohdiksi.

Vaikka innokkaimmat visionäärit ovat jo ehtineet julistaa, että maantiede kuolee uuden teknologian mahdollistaessa minkä tahansa mistä tahansa, niin käytännössä kaupunkien rooli on vain vahvistumassa. …

Annetaan Gretzkyn levätä ja kylähullun lentää (19.9.2016)


Wayne Gretzky lopetti jääkiekkoilun jo aikaa sitten. Tilastojen lisäksi hän pelaa edelleen suomalaisessa kehittämisretoriikassa. 

"Luistelen sinne, minne kiekko on menossa, en sinne missä se oli", kerrotaan Wayne Gretzkyn sanoneen. Meille kaikille suositellaan samaa - minkä perässä sitten juoksemmekaan.

Ajatus on hieno. Hienoa on myös, että Gretzky paljasti salaisuutensa. …

Ristiin rastiin pölyttäjiä ja ammattiylpeitä asiansa osaajia (17.8.2016)

Tämä juttu hipaisee yhtä kiinteistö- ja rakennusalan eMBA -ohjelman teemoista. Katso tarkemmin: (a) Johtamista kiinteistö- ja rakennusalalle, (b) uusia näköaloja kiinteistö- ja rakennusalalle ja (c) uusia liikeideoita, yhteistyökumppaneita ja johtamisen työkaluja 

Istuin kaikessa rauhassa kotisohvalla ja luin kirjaa. En antanut auki olevan television häiritä. Keskittymiseeni tuli särö vasta klassisen musiikin säveltäjän ilmestyessä sellon kanssa ruutuun. Hän kertoi liikkuvansa musiikin rajapinnoilla ja olin myös kuulevani sanan ristipölytys. Ruutuun ilmestyi rokkarilta näyttävä sellisti, joka soitti kai sähköselloa tai jotain vastaavaa.

Kengurustrategian kaipuu ja normatiivinen kakofonia (3.8.2016)

Nettimaailma on mielenkiintoinen. Kun lukee yhden jutun, klikkaa jostain jutussa olevasta linkistä eteenpäin ja sitten taas eteenpäin, niin jossain vaiheessa sitä huomaa lukevansa pääministeri Juha Sipilän puhetta professoriliiton ja tieteentekijöiden liiton kevätseminaarissa 2016, vaikkei varsinaisesti ollut mitään tarkoitusta löytää sitä, saati lukea. 

Onko pääministeri oikeassa? Hajauttaako digitalisaatio vai keskittää? (3.5.2016)

Hajautuva keskittyminen

Suomessa on joitain kestopuheenaiheita, jotka ponnahtavat yhtä varmasti julkiseen keskusteluun kuin keväinen lumisade yllättää kesää odottelevat. 

Keskustelu leimahtaa aina yhtä ponnekkaana ja kiihkeänä, ja vain harva muistaa, että asiasta on puhuttu jo aiemmin, ja moneen kertaan, ja että koskaan ei oikein päädytä mihinkään. …

We were warned but chose not to listen (15 January 2016)

Prepared for the Welsh Economic Review and the First Learned Society of Wales International Invitational Symposium - Economic Policies in Peripheral Countries. 13-15 April 2015 Portmerion. Wales.

Finland is an interesting case for any scholar or policy maker interested in knowledge based economy and innovation policy. Finland was among the first countries, if not the first, to adopt the concept of an innovation system to frame its policy making. In the midst of a deep economic crisis in the early 1990’s it became obvious that without major structural changes and renewal of economic policy Finland could not escape its economic destiny on a low-road. …

Leadership and Fundamentally Detuned Academic Choirs (4 January 2016)

Excerpt from Leading a Fundamentally Detuned Choir: University of Tampere, Finland – A Civic University? (M. Sotarauta) Will be published in Goddard, J., Hazelkorn, E., Kempton, L. & Vallance, P. The Civic University: the Policy and Leadership Challenges. Edwar Elgar.

Should they sing the same song, or not?

A university is an academic ensemble of scholars who are specialised and deeply dedicated to a particular branch of study. Often scholars are passionate about what they do, and are willing to listen only to those people they respect, that is their colleagues and peers, but not necessarily heads of their departments, faculties or research centres. …

Nokkelan kaupungin paluu 3.11.2015

Kertooko kehittämiskonseptien kiihtyvä kierto epätoivosta?

Suurin osa maailman kaupungeista on kadulta katsoen ihan tavallisia. Ne ovat omilla persoonallisilla tavoillaan itsensä näköisiä. Paikallisten kehittäjien silmin ne ovat sen hetken muotivirtauksesta riippuen luovia, innovatiivisia tai oppivia - nykyään useimmiten älykkäitä. Persoonallisuus katoaa ja kehittäjien puheissa kaupungit näyttäytyvät varsin samankaltaisena.

Onko Tampereen yliopisto ‘Civic University’? 18.5.2015

Tampereen yliopisto on määritellyt itsensä yhteiskunnallisesti vaikuttavaksi sivistysyhteisöksi. 

Se ilmoittaa haluavansa tarttua tärkeisiin ja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, ja tuottaa sellaista tietoa ja osaamista, joka auttaa ihmisiä ja yhteiskuntaa parantamaan sivistyksellistä, terveydellistä, sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia (Tampereen yliopisto juhlii... …

Taas mennään – yliopistokenttä uusiksi perehtymättä tutkimukseen 24.3.2015

WP_000047

Suomi on siitä kiva maa, että aina kun ajaudumme vaikeuksiin meillä on syylliset valmiina. Onko meillä ollut yhtään kriisiä, joissa huomio ei olisi kohdistunut kuntiin ja yliopistoihin? 

Eva totesi maaliskuussa (2015), että Suomen innovaatioperusta murenee ja siksi pieniä yksiköitä pitää koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tätä on tehty ja tehdään monessa paikassa, ei siinä mitään. …

Innovaatioita sattuman tuolta puolen 28.1.2015

Viimeisen 20 vuoden aikana olemme oppineet vannomaan erikoistumisen, klustereiden ja innovaatiojärjestelmien nimeen. Olemme myös yrittäneet soveltaa yksiarvoiseen ja yksitavoitteiseen yritysmaailmaan kehitettyä strategista suunnittelua moniarvoiseen, monitavoitteiseen ja monivisioiseen aluekehittämiseen. 

Osa meistä julistaa jaetun strategian ilosanomaa innovaatioiden nimissä ja osa taas vääntää puoliväkisin projekteja yhteisiltä näyttävien toimintalinjojen alle. 

Parhaat voimat käyttöön 21.11.2014

Tausta

Hajanaisia ajatuksia tulevaisuuden kunnasta IV

Tulevaisuuden kunta -asiantuntijaryhmän pohdintojen roiskeita

Kyetäkseen jatkuvaan uudistumiseen ja ollakseen uskottava aluekehittäjä tulevaisuuden kunta on paikallisen mielipiteen muodostuksen solmukohta. Se on foorumi, jossa puhutaan, riidellään, sovitaan ja toimitaan. Kunta on demokraattinen yhteisö. Tulevaisuuden kunta saa ja osaa päättää omista asioistaan. Sillä on edelleen itsehallinto. 

Tulevaisuuden kunta on osa järjestelmää, jonka luomisessa oivallettiin, että kuntien itsehallinnon murentaminen ja päätösvallan keskittäminen johtaisi valtavan kunnista Helsinkiin suuntautuvan lobbauskoneiston syntymiseen. …

Kunnallinen biodiversiteetti ja tyylikkään taantuman tarve 10.11.2014

Tausta

Hajanaisia ajatuksia tulevaisuuden kunnasta III 

Tulevaisuuden kunta -asiantuntijaryhmän pohdintojen roiskeita

Tulevaisuuden Suomessa on erilaisia ihmisiä ja monenlaisia yhteisöjä. Tulevaisuuden kunta heijastelee Suomen eri osien erilaisuutta ja on samalla paikallista moninaisuutta yhteen sovittava yhteisö. 

Moninaisuutta ei nähdä uhkana, vaan uudistumiskyvyn perustana. Kunnallinen biodiversiteetti pitää Suomen liikkeessä. Se tuottaa erilaisia ratkaisuja sekä erilaisiin että samanlaisiin ongelmiin. …

Kehittämishyrrä pyörii 6.11.2014

Tausta

Hajanaisia ajatuksia tulevaisuuden kunnasta II 

Tulevaisuuden kunta -asiantuntijaryhmän pohdintojen roiskeita

Suomessa hallinnollisen kuntakentän ja toiminnallisten alueiden epäsuhtaa on yritetty ratkoa seudullisella kehittämistyöllä, erilaisilla verkostoilla ja yhteisillä kehittämisohjelmilla. Tuloksena on monimutkainen ja vaikeaselkoinen kehittämishyrrä, jossa käytetään valtavasti aikaa public-public -neuvotteluihin ja kehittämistyön hallinnointiin varsinaisen kehittämistyön sijasta. 

Opiskelijoiden liikkuvuus Kiinasta Yhdysvaltoihin 29.10.2014

Tausta

PKU-Stanford Forum

20-21 October 2014

Beijing, China

Vuosittain noin 4,5 miljoonaa opiskelijaa lähtee opiskelemaan toiseen maahan, kun vajaat 15 vuotta sitten luku oli alle kaksi miljoonaa. Yli 40 % toiseen maahan suuntaavista opiskelijoista päätyy Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan, Australiaan tai Kanadaan. Yhdysvallat vastaanottaa noin 20 % maailmalla liikkuvista opiskelijoista. (lähde: OECD Education at a Glance; Prof. Kaneko Motohisa). 

Tulevaisuuden kunta eli elä kriisistä kriisiin 28.10.2014

Tausta

Hajanaisia ajatuksia tulevaisuuden kunnasta I 

Tulevaisuuden kunta -asiantuntijaryhmän pohdintojen roiskeita

Teimme pari vuotta sitten tutkimuksen, jossa totesimme kyselyaineistoon perustuen, että kuntien innovaatiotoimintaa vaikeuttaa eniten resurssien puute, rakenteelliset lukot, lyhytjänteisyys sekä haluttomuus lakkauttaa olemassa olevia palveluita ja organisaatioita. Totesimme myös, että (a) kunnat eivät etsi ja sovella systemaattisesti oman toiminnan kehittämistä tukevaa tietoa, ja että (b) kuntien tärkeimmät tiedonlähteet ja yhteistyökumppanit ovat kuntasektorin sisäisiä.


© Markku Sotarauta - est. 1998