Taas mennään – yliopistokenttä uusiksi perehtymättä tutkimukseen 24.3.2015

WP_000047

Suomi on siitä kiva maa, että aina kun ajaudumme vaikeuksiin meillä on syylliset valmiina. Onko meillä ollut yhtään kriisiä, joissa huomio ei olisi kohdistunut kuntiin ja yliopistoihin? 

Eva totesi maaliskuussa (2015), että Suomen innovaatioperusta murenee ja siksi pieniä yksiköitä pitää koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tätä on tehty ja tehdään monessa paikassa, ei siinä mitään. Suunta on hyvä.

Mielenkiintoista on, että huonoina aikoina yliopistojen roolia innovaatiotoiminnassa korostetaan voimakkaasti, kun taas nousukaudella sankareita ovat yritykset. 

Kaiken keskellä unohdetaan niiden tuhansien tutkimusten tulokset, jotka kertovat miksi yliopistot ovat niinkin tärkeitä kuin ovat - sekä ylä- että alamäessä.

Tutkimusten tuloksia on tässä turha lähteä toistamaan, mutta olisi niin kovasti kiva, jos yliopistoja uudistavat ylätahot edes vähän lukisivat ja/tai kuuntelisivat. Hehän vannovat tutkimuksen tärkeyden nimiin. 

Tai, no, kai päättäjät lukevat ja kuuntelevat mutta hyvin valikoidusti ja omia uskomuksiaan vahvistaen.

Usein unohtuu, että yliopistoilla ei ole yhtä oikeaa tapaa ja mallia vaikuttaa alueiden, kaupunkien, maiden, teknologian ja/tai yritysten kehitykseen. 

Yliopistoilla todellakin on useita erilaisia rooleja taloudellisessa kehityksessä, vaikka julkisessa keskustelussa ja monien maiden kehittämisponnisteluissa päähuomio kohdistuukin yhä edelleen lineaariseen teknologian ja osaamisen siirron malliin. Sen rajallisuus on moneen kertaan osoitettu.

Koulutus on aina vaan yliopistojen tärkein tapa vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Perusasiat ovat perusasioita tänäänkin. 

Yliopistot ovat myös niitä harvoja paikkoja, joissa voi (tai ainakin pitäisi voida) keskustella maailman menosta ilman välitöntä taloudellista tai poliittista intressiä. Yliopistot ovat tulkitsevia tiloja, jotka tarjoavat parhaan mahdollisen ympäristön pohtia maailman kakofoniaa ilman tarvetta olla yhtä mieltä tai tehdä rahaa huomenna.  

Ja olisihan sekin mukavaa, jos oppisimme ymmärtämään, että yliopistojen rooli kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa innovaatioprosesseissa riippuu siitä, millaisia taloudellisia kehityskulkuja on käynnissä. 

Yliopistojen rooli on hyvin erilainen uuden teollisuuden synnyssä verrattuna esimerkiksi olemassa olevan teollisuuden muuntumiseen joksikin toiseksi teollisuudenalaksi tai vanhan teollisuudenalan uusiutuessa sisäisesti. 

Picture 005

Jos taas alueen kehitys perustuu yritysten houkutteluun muualta, on yliopiston rooli jälleen hyvin erilainen verrattuna kolmeen muuhun kehityskaareen. 

Hyvä puoli tässä kaikessa on, että yliopisto on hyvä idea. Se kestää aikaa ja kunkin ajan paineita paremmin kuin moni muu instituutio.

© Markku Sotarauta - est. 1998