Tuleeko Suomesta digitaalisen ajan torppari? (28.11.2016)

Joka paikassa vastaan tunkeva digitalisaatio ja kaupungistuminen kietoutuvat monin tavoin yhteen. Digitaaliset alustat ovat muodostumassa globaalin verkostoyhteiskunnan perusrakenteeksi ja kaupungit sen solmukohdiksi.

Vaikka innokkaimmat visionäärit ovat jo ehtineet julistaa, että maantiede kuolee uuden teknologian mahdollistaessa minkä tahansa mistä tahansa, niin käytännössä kaupunkien rooli on vain vahvistumassa. MacKinseyn Global Instituten arvion mukaan vuonna 2025 maailman 600 suurinta kaupunkia vastaa jo lähes 60 % maailman taloudesta. Uusi informaatio- ja kommunikaatioteknologia ei hajauta toimintoja kaupungeista maaseudulle. Se synnyttää uudenlaisia verkostoja kaupunkien välille.

Jos kaupungistumisen trendit ovat suhteellisen hyvin näkyvissä, on digitaalinen alustatalous vasta ottamassa ensiaskeleitaan eikä sen vaikutuksia talouksien ja yhteiskuntien organisoitumisessa ole vielä mahdollista täysin tunnistaa. Työ ja arvonluonti ovat joka tapauksessa sekä keskittymässä että hajautumassa tavoilla, joita emme ole aiemmin nähneet.

Alustatalous viittaa kaikkiin niihin tapoihin, joilla ’big data’, uudet algoritmit ja pilvipalvelut ovat alkaneet muuttaa talouden rakenteita ja työn luonnetta. Kalifornialaisten tutkijoiden Martin Kenneyn ja John Zysmanin mukaan teollisella ajalla talouden ytimessä oli tehdas tai jokin suuri monikansallinen yritys. Jatkossa organisoitumisen ytimestä löytyy yhä useammin digitaalinen alusta.

Julkisessa keskustelussa mainitaan usein älypuhelinsovelluksen avulla taksikyytejä tarjoava Uber, yksityistä majoitustoimintaa välittävä Airbnb ja monet sosiaalisen median sovellukset. Hyvin todennäköisesti näemme lähivuosina suuria muutoksia myös laina-, vakuutus- ja sijoitusmarkkinoilla.

Alustatalouden varmimpia voittajia lienevät digitaalisten alustojen omistajat ja kehittäjät vähän samaan tapaan kuin kultaryntäyksen aikoina tarvikkeiden valmistajat ja erilaisten palvelujen tarjoajat. Vaikka kullanetsijä ei löytänyt mitään, hän oli jo kuokkansa ostanut ja saluunassa käynyt. Vaikka jollekin digitaaliselle alustalle liiketoimintansa rakentanut yritys kuihtuisi pois, se olisi jo alustamaksunsa maksanut, tavalla tai toisella. Jaamme asuntoja, kyytejä ja paljon muuta toisillemme, mutta joka kerta jaamme jotain myös digitaalisten alustojen omistajille.

Martin Kenneyn tutkimusten mukaan jakamistaloudessa vauraus valuu USA:n länsirannikolle, joka on vahva sekä alustateknologian, -liiketoimintojen että –sisältöjen kehittämisessä. Myös Kiinassa vauhti on kova ja Kenney näkee Euroopan putoavan kelkasta. Euroopan mahdollisuus pysyä edes jollain tavalla mukana uusien organisoitumisen muotojen kehittämisessä on esineiden internet, näin Martin Kenneyn mukaan.

Suomessa keskustelu taloudellisesta kehittämisestä ja innovaatioista on jäänyt erilaisten hallinnollisten uudistusten ja hintakilpailukyvystä kinaamisen jalkoihin. Jos keskustelu ei kohdistu uusien kehityspolkujen luomiseen, Suomesta tulee muualla kehitettyjen digitaalisten alustojen torppari. Ja jos emme panosta kaupunkien kehitykseen maakuntien Suomessa, onko meistä edes torppareiksi. 

© Markku Sotarauta - est. 1998